Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6989 jäsentä  •  418480 viestiä  •  20020 aihetta

Kirjoittaja Aihe: Taas kerran sektiosta  (Luettu 1352 kertaa)

Kateriina

  • Jäsen
  • Viestejä: 134
Taas kerran sektiosta
« : Kesäkuu 18, 2005, 12:11:00 ip »

Taas kerran kysymystä kehiin, h-hetken lähestyessä kun alkaa kaikenlaiset asiat/kysymykset/pelot pyörimään päässä...

Eli siis, onko jotain muita syitä, minkä takia diabeetikkoäidit yleensä synnyttää sektiolla, kuin vain vauvan isokokoisuus??? Olen kuullut niin usein kommenttia, että kun mulla on tämä diabetes, TOTTAKAI synnytän sektiolla. Mutta siis jos vauva ei ole mikään kamalan suuri, onko muita vakavia syitä miksi suositellaan sektiota?

Tietenkin yksi syy voisi olla liitännäissairaudet ja muut raskauskomplikaatiot, mutta jälkimmäisiä nyt tulee kaikille naisille...

Itse vielä en tiedä ollenkaan miten synnytän, vauvalla kun on vielä aikaa kasvaa hurjiin mittoihin ja siten vaatia sektiota. Tähän saakka onneksi on kasvanut käyrillä, ja niin kovasti toivon, ettei tarvitse leikata, ajatuskin siitä hirvittää.

Neuvokaa viisaammat ja kokeneemmat!  

Kateriina rv 31+4
Kirjattu

Toukokuu1965

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 17459
Re: Taas kerran sektiosta
« Vastaus #1 : Kesäkuu 18, 2005, 14:46:00 ip »

Hei!  
Kaksi vauvaa olen 1-tyyppiläisenä saattanut maailmaan sektiolla. Syynä sektioon silmänpohjat, jotka vuosia aikaisemmin oli laseroitu. Itsekään en edes kysynyt muuta syytä sektioon, vaan tyydyin lääkärin päätökseen. Uskoisin kuitenkin myös synnytyksen fyysisen puolen olevan syynä. Onhan se hurja voimainkoetus ja hypoissa synnyttävä äiti olisi varmaan aika hankala hoidettava. Kyllä sektio perustuu sekä äidin että syntyvän lapsen turvallisuuden takaamiseen.
Eikä kannata pelätä!  
Kirjattu
"Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä, ja heti!"

Pumppu 5/2007, Paradigm Veo 4/2013.

Tea

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 5191
Re: Taas kerran sektiosta
« Vastaus #2 : Kesäkuu 19, 2005, 09:33:00 ap »

Hmm. Tuo sektio oli diabeetikoilla aiemmin ns. ainoa vaihtoehto/oletusarvo, josta nykyään on annettu aika lailla jo periksi, koska käytäntö on osoittanut, että homma toimii alateitse paremmin, myös diabeetikoilla.

Totta kai selvät syyt (makrosominen tai tukevasti perätilassa oleva vauva, silmänpohjien kunto, todellinen kiire saada vauva ulos esim. raskausmyrkytyksen takia, tms.) pätevät edelleen kun sektiota mietitään, mutta ilman sellaisia diabeetikko voi kyllä synnyttää alateitse siinä missä muutkin.

Synnytys on rankka juttu (kenelle tahansa), mutta ei nyt hypoja ainakaan tarvitse pelätä, sillä ainakin Naikkarilla diabeetikot ovat sokeritipassa kiinni synnytyksen ajan (juuri nopean tilanteen korjaamisen mahdollisuuden takia).

Alatiesynnytys on kuitenkin vähemmän riskialtis kuin sektio ja jos mitään erityistä syytä ei sen välttämiseen ole, antaa palaa vaan.

Itse synnytin 2002 alateitse, tosin siksi, etteivät rehellisesti sanottuna ehtineet leikata, mutta tilanne oli muutenkin vähintään outo ns. normien mukaan katsottuna ;-) Ja erittäin hyvin meni, jos lopputulosta arvioidaan.

Tsemppiä!
Kirjattu
Tea
DM tyyppi1 (Levemir & Humalog)

Milla B

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 438
Re: Taas kerran sektiosta
« Vastaus #3 : Kesäkuu 19, 2005, 19:03:00 ip »

Minä synnytin molemmat tyttäreni alateitse. Vanhempi tyttäreni syntyi jo kohta 27 vuotta sitten eikä silloin ehdotettu sektiota. Ei myöskään vuonna 89 kun toinen tytär syntyi. Kaikki meni hyvin!    
Kirjattu
Herkkä Ykköstyyppi (Levis & Humalog)

Hilla

  • Vieras
  • Viestejä: 14
Re: Taas kerran sektiosta
« Vastaus #4 : Kesäkuu 20, 2005, 17:40:00 ip »

Moikka, synnytin esikoistyttären helmikuussa ja valitettavasti alakautta. Koko raskauden ajan seurattiin kuinka hienosti vauva kasvaa ja ei lähelläkään yläkäyrää...tulossa kuulemma normaalikokoinen vauva ja synnytystapana alakautta synnytys. Niin siinä sitten kävi, että se niin hienosti käyrällä kasvava vauva olikin liian iso tulemaan alakautta. Synnytys käynnistettiin rv 37 ja 37+3 syntyi yhden pisteen tyttö. Tyttö ei mahtunutkaan tulemaan alakautta. Siinä vaiheessa kun lääkäri olisi tehnyt sektiopäätöksen vauvan pää oli jo ulkona ja päätös liian myöhäinen. Siinä tyttö oli sitten alapäässä jumissa ja aika vähissä. Tyttö revittiin väkisin ulos kaikkea mahdollista apua käyttäen. Lääkäreiltä loppuivat keinot, mutta onneksi meidän pelastava enkeli oli 30 vuotta kätilönä ollut Irma, joka hälytettiin paikalle ja joka pelasti meidän tytön maailmaan. Pahat synnytystraumat tytölle tuli ja teholla odoteltiin tuomiota kun tyttö joutui olla hengityskoneessa. Se päivä tuli, että tämä kaikki oli vain painajainen mielessä...me selvittiin. Mutta nyt tiedän, että en koskaan suostu enää synnyttämään alakautta, vaikka vauvan koko arvioitaisiin kuinka pieneksi, koska niihin ei näköjään ole luottamista.
Kirjattu

Kateriina

  • Jäsen
  • Viestejä: 134
Re: Taas kerran sektiosta
« Vastaus #5 : Kesäkuu 21, 2005, 16:39:00 ip »

Mukava kuulla onnistuneista alatiesynnytyksistä! Hillan kokemus kyllä on aika hurja... :/ Mistähän johtuu nuo noin päin seiniä menevät painoarviot??

Alkaa tässä pikkuhiljaa stressaamaan kun aika alkaa käymään vähiin, ja en vielä ollenkaan tiedä synnytystapaa. Miten sitä kerkiää "valmentautumaan" kumpaankaan tapaan jos se selviää ihan vasta viimepäivinä?

Kateriina rv 32+0
Kirjattu
 

Linkkejä