Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[Susihukka65]

Diabetesliitolla on kaksi hyvää kirjoitusta Berliinissä 20. - 23.2.2019 pidetystä Advanced Technologies and Treatments for Diabetes (ATTD) -konferenssista

ATTD 2019 – mitä uutta diabeteksen teknologiassa ja hoidossa?
ATTD 2019 – mitä uutta keinohaimoissa ja muissa laitteissa?

Ensimmäisen kirjoituksen aiheet ovat

• Tyypin 1 uudet lääkehoidot (SGLT2-estäjistä ykköstyypin diabeteksen hoidossa)
• Time in range saattaa kertoa enemmän kuin HbA1c

Poimintoja Time in range -jutusta:

"Sensorien yleistyessä on alettu seurata TIR:iä [time in rangea]. Tavoitteena on, että sensori on käytössä vähintään 70 % ajasta ja 2 viikon sensoroinnin aikana TiR on 70 % eli verensokeri on 70 prosenttia ajasta välillä 3.9 - 10."

"Toinen vaihtelua kuvaava indikaattori on CV eli coefficient of variation. Se kertoo, miten paljon sensorin glukoosiarvo vaihtelee suhteessa keskiarvoon. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kun CV on alle 36 %, verensokeritasapaino on vakaa."


Eli kun käytetään rinnan HbA1c:tä, TiR:iä ja CV:tä, saadaan tietoa paitsi keskimääräisestä verensokeritasosta myös verensokerien tasaisuudesta.

Ja takanahan tässä on se tunnettu asia, että suuret verensokerin heilahtelut ovat vahingollisia (sahaavien glukoosiarvojen roolista mm. solukuolemien aiheuttajana on enenevästi tutkimusnäyttöä, sanoi lääkäri viime tapaamisella). Tasaisemmilla verensokereilla saavutettu vaikka hieman korkeampi HbA1c on elimistölle parempi vaihtoehto kuin kovasti ailahtelevilla sokereilla saavutettu matala HbA1c, ja tasaisuudella (tai sen puuttumisella) on tietysti suuri vaikutus myös jokapäiväiseen oloon ja jaksamiseen.

[Susihukka65]

Jälkimmäisen jutun, otsikoltaan ATTD 2019 – mitä uutta keinohaimoissa ja muissa laitteissa?, aiheet ovat

• Mitä keinohaimoissa Minimed 670G:n jälkeen?
• Tee se itse -keinohaimat kiinnostavat
• Lähiaikojen laiteuutisia

Joitakin lainauksia laiteuutisista:

Dexcom: "Seuraavaksi Dexcomilta on tulossa G7, jonka yritys lupaa olevan vielä huomattavasti edeltäjäänsä pienempi ja edullisempi. Sen käyttöikä on myös pidempi: G5 piti vaihtaa seitsemän päivän välein, G6 kymmenen päivän ja G7 noin 14 - 15 päivän välein."

Abbott: "Viime vuoden lopulla Abbott lanseerasi Libre2:n, joka osaa hälyttää liian matalista ja korkeista glukoosiarvoista. Saksassa laite tuli markkinoille marraskuussa. Vielä ei ole tiedossa, koska Libre2 saadaan Suomeen."

"Medtronicin 670G:n perässä markkinoille on tulossa todennäköisesti useita kaupallisia keinohaimoja. Loppusuoralla kehittelyssä ovat ainakin Tandem, Bigfoot, Insulet ja Beta Bionics. Niistä Beta Bionicsin iLet käyttää insuliinin lisäksi glukagonia, joka on insuliinin vastavaikuttajahormoni ja nostaa verensokeria."

Medtronicin 670G:n jatkokehittelysuunnitelmista 670G:n omassa ketjussa

¤¤¤

Kirjoituksen kiinnostavaa ja ajankohtaista asiaa tee se itse -keinohaimojen sääntelypyrkimyksistä, viranomaistahojen roolista eri maissa / maanosissa ja mm. joidenkin rahoittajien ja projektien yhteistyöpyrkimyksistä:

"Yhdysvaltojen sääntelyviranomainen FDA (Food and Drug Administration) on ottanut aktiivisen roolin tavoitteenaan keskenään yhteensopivat järjestelmät. FDA on ottanut käyttöön käsitteen ACE-pumppu (alternate controller enabled), jonka avoin dokumentointi ja rajapinnat mahdollistavat kolmannen osapuolen järjestelmien käytön."

"Myös JDRF, maailman suurin tyypin 1 diabetestutkimuksen rahoittaja, on ottanut visiokseen ekosysteemin, jossa laitteet käyttävät avoimesti julkistettuja ja hyvin tunnettuja protokollia. Tällöin eri sensorit, pumput ja algoritmit voivat ”keskustella” sujuvasti keskenään valmistajasta riippumatta. Käyttäjä voisi jatkossa valita joko täysin valmiin ratkaisun, kuten kaupallisen keinohaiman, tai itselleen sopivia palasia eri valmistajilta tai kehittäjiltä. Vakioiminen lisäisi turvallisuutta ja hyödyntäisi nykyistä paremmin myös aktiivisen kehittäjäyhteisön osaamista."

"Euroopassa ei ole FDA:ta vastaavaa viranomaista, vaan laitteet hyväksytään CE-merkinnöin. Eurooppalaista yhteistyötä tee se itse -kehittäjien, valmistajien, tutkijoiden ja sääntelijöiden välillä yrittää luoda tuore Open diabetes -projekti (https://open-diabetes.eu). Se on saanut rahoitusta EU:lta ja siinä on mukana muun muassa eurooppalaisten diabetesliittojen kattojärjestö IDF Europe, jonka jäsen Suomen Diabetesliittokin on."

[Susihukka65]

Vielä yksi poiminta ATTD 2019 – mitä uutta keinohaimoissa ja muissa laitteissa? -kirjoituksen kiinnostavista aiheista:

Insuliini-pramlintidi -pumppu sekä vatsaonteloon annosteleva insuliini-glukagoni -pumppu:

"Tutkimuslaitoksissa on kokeiltu myös pumppuja, jotka käyttävät insuliinin ja glukagonin lisäksi pramlintidea. Se on haimasta insuliinin kanssa erittyvän amyliinin johdos, joka hidastaa mahalukun tyhjenemistä ja hillitsee ruokahalua. Sitä käytetään Yhdysvalloissa jo nyt insuliinin lisähoitona tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksessa tasoittamaan verensokerin vaihteluita. Keinohaima annostelisi insuliinia ja pramlintidea tietyssä kiinteässä suhteessa. Tutkimuksissa hoidolla on saavutettu tasaisempi verensokeriprofiili kuin pelkällä insuliinilla."

"Toinen tutkimussuunta keinohaimoissa on insuliinin ja glukagonin annostelu vatsaonteloon eikä ihon alle. Tällöin hormonit kulkeutuvat maksaan, vaikutus alkaa nopeammin ja muistuttaa enemmän terveen ihmisen fysiologiaa. Käytännön sovellukset ovat kuitenkin kaukana."


Tämä pramlintidi on ollut Yhdysvalloissa diabeetikkojen käytössä pistoksina jo vuodesta 2005 (kauppanimellä Symlin). Sillä on kolme vaikutusta, joita edellä jo osin käsiteltiin. Se

• hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ohutsuoleen, jolloin ruoan imeytyminen ohutsuolesta hidastuu ja aterian aiheuttama verensokerin nousu loivenee
• hillitsee glukagonin eritystä aterian jälkeen (ykköstyypin diabeteksessa haiman alfasolut tyypillisesti vikaantuvat niin, että ne toimivat aterian jälkeen täsmälleen päinvastoin kuin pitäisi - ne erittävät ylenmäärin glukagonia, mikä nostaa verensokeria entisestään)
• nopeuttaa kylläisyyden tunteen syntymistä ja hillitsee ruokahalua (on esitetty, että ykköstyypin diabeetikoilla on luontaisen amyliinin puuttumisen vuoksi keskimääräistä useammin ruokahalun hillitsemiseen liittyviä ongelmia)

Gastropareetikoille ja muille, joilla on ruoansulatuskanavan motiliteettihäiriöitä, pramlintidi ei sovi.

Mutta asiaan. Kun luin nyt pramlintidipumpun kehittelystä, muistin vanhan kirjoituksen:

"I also tried using Symlin in a pump, which worked fine. However, wearing two pumps (and a continuous glucose monitor) took up a bit too much real estate, so I eventually went back to taking Symlin shots. While I was pumping it, though, Symlin worked extraordinarily well and my blood glucose was actually significantly more predictable than with just shots. Plus, I lost an extra two pounds. I'm not sure if this was a direct effect or not, but I wish pumps with two reservoirs were available!"

Onnistunut tee se itse -pumpputesti pramlintidillä 12 vuotta ennen kehittelytyötä tutkimuslaitoksissa!

Test Driving Symlin (28.2.2007)
https://diatribe.org/issues/2/test-drive