Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6900 jäsentä  •  416933 viestiä  •  19922 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi Tyypin 1, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Geenitestit diabetekseen liittyen?  (Luettu 6059 kertaa)

virolyytikko

  • Vieras
  • Viestejä: 2
Geenitestit diabetekseen liittyen?
« : Helmikuu 18, 2019, 18:36:01 ip »

Netissä myytävänä on monia geenitestejä jotka tutkivat diabetekselle altistavia geenivariantteja. Onko kukaan tilannut jotain tälläistä?
Kirjattu

ERKKU

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 536
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #1 : Helmikuu 18, 2019, 21:17:14 ip »

Minä ainakin pidän näitä " tutkimuksia" pelkkänä rahastuksena. Lisäksi oman geenitiedon jakaminen (menee geenipankkeihin) voi olla kyseenalaista.
Kirjattu

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1511
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #2 : Helmikuu 19, 2019, 10:11:51 ap »

Netissä myytävänä on monia geenitestejä jotka tutkivat diabetekselle altistavia geenivariantteja. Onko kukaan tilannut jotain tälläistä?

Minkä diabetestyypin geeneistä olet kiinnostunut?
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

virolyytikko

  • Vieras
  • Viestejä: 2
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #3 : Helmikuu 19, 2019, 20:04:22 ip »

Tuo https://www.riskigeeni.net firman testi kiinnostaisi. Mietin testaamista, koska äidin suvussani on 2-tyypin diabetesta runsaasti ja isän suvussa 1-tyyppiä. Kiinnostaisi erityisesti tuo 1-tyypin riskin selvittäminen.
Kirjattu

ERKKU

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 536
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #4 : Helmikuu 19, 2019, 21:38:37 ip »

D-vitamiinin laboratoriomittausten ei maksa paljon mutta on merkittävä tieto. Matala arvo aiheuttaa mm. diabetesta ja syöpäriski on melkoinen.
Kirjattu

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1511
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #5 : Helmikuu 20, 2019, 22:49:19 ip »

[D-vitamiinin] Matala arvo aiheuttaa mm. diabetesta ja syöpäriski on melkoinen.

Uusin tutkimustieto ei tue noita väitteitä.

Viime vuoden loppupuolella julkaistiin tuloksia erittäin laajasta VITAL-tutkimuksesta. Tutkimuksen kesto oli 5,3 vuotta ja siihen osallistui lähes 26 000 amerikkalaista. Selvityksen kohteena oli sekä D3-vitamiinin (päiväannoksella 2000 IU = 50 µg) että kalaperäisen omega-3:n (päiväannoksella 1000 mg) vaikutus syöpä- ja sydäntapahtumariskiin. D-vitamiiniryhmän ja plaseboryhmän (ei D-vitamiinilisää) välillä ei havaittu merkitsevää eroa syöpä- eikä sydäntapahtumien määrässä kuten ei myöskään kokonaiskuolleisuudessa.

Vitamin D Supplements and Prevention of Cancer and Cardiovascular Disease
https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJMoa1809944

"CONCLUSIONS:
Supplementation with vitamin D did not result in a lower incidence of invasive cancer or cardiovascular events than placebo."

Haulla "vital study" löytyy asiasta enemmän.

Myöskään tyypin 1 diabeteksessa suojavaikutus, jolla D-vitamiini estäisi sairauden puhkeamista (Langerhansin saarekkeisiin kohdistuvan vasta-ainehyökkäyksen käynnistymistä), ei ole selvä.

Tästä TEDDY-tutkimuksen julkaisusta kohistiin otsikoissa runsas vuosi sitten, ja tässä jutussa otsikoita kommentoi tutkimuksen johtaja Jill Norris:

"Dr Jill Norris, the first author on the paper, emphasised that more work is needed to understand how vitamin D may be linked with type 1 diabetes:

'Since this association does not prove cause-and-effect, we look to future prospective studies to confirm whether a vitamin D intervention can help prevent type 1 diabetes.' ”

Muissa diabetestyypeissä yhteys on vieläkin epävarmempi.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö D-vitamiinia tarvitsisi saada riittävästi, niin kuin muitakin vitamiineja ja hivenaineita. D-vitamiinitason seuraaminen verikokeella on siihen hyvä keino. Mittautan sen itsekin aika ajoin. Erityisen tärkeää se on niille, joilla on osteoporoosi tai ruoan imeytymishäiriöitä.
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1511
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #6 : Helmikuu 20, 2019, 23:00:59 ip »

Onko Riskigeeni(piste)net huijaussivusto?

Katselin vähän tuon minulle ennestään tuntemattoman yrityksen nettisivuja. Epämääräinen vaikutelma, huonoa suomea, ei yritystietoja sivuilla, ei tietoa yrityksen toiminnasta missään luotettavassa lähteessä. Lisägooglaus tuotti tulokseksi Kohtauspaikan tämän ketjun lisäksi kuvakaappauksissa näkyvät sivut ja pari tilausansaa.




 
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1511
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #7 : Helmikuu 20, 2019, 23:15:23 ip »

Ykkös- tai kakkostyypin joidenkin geenien testaaminen kuluttajalle suunnatuilla testeillä ei ole järkevää. Molemmat tyypit ovat erittäin monitekijäisiä sairauksia silloinkin, kun ympäristötekijät jätetään kokonaan ottamatta huomioon. Esimerkiksi kakkostyypin syntyyn vaikuttaa tämän hetken käsityksen mukaan noin 150 geeniä, ja jokaisella meistä on joitakin kakkostyypille altistavia geenivariantteja. Ykköstyypissä tunnetaan joukko suuren riskin variantteja mm. HLA-alueella, mutta kukaan ei pysty sanomaan, ketkä suuren riskin henkilöistä lopulta sairastuvat; osansa on silläkin, että toiset varianttikombinaatiot ovat sairaudelta suojaavia. Kun ykköstyypin diabeteksen puhkeamiseen ei voi mitenkään itse vaikuttaa, niin mitä hyötyä terveelle on näiden varianttien omatoimisesta kartoittamisesta?

Asiallista tietoa ykköstyypin ja kakkostyypin genetiikasta:

https://ghr.nlm.nih.gov/condition/type-1-diabetes#genes
https://ghr.nlm.nih.gov/condition/type-2-diabetes#genes

Tässä yksi juttu ja kaksi mielipidettä kuluttajageenitesteistä:

Kannattaako geenitestiä tehdä? Mitä riskejä ja hyötyjä omien geenien testaamiseen liittyy?
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/kannattaako-geenitestia-tehda-mita-riskeja-ja-hyotyja-omien-geenien-testaamiseen-liittyy

Itse olen Marja Pirttivaaran kannalla, ja koko oman genomin sekvensointi kiinnostaisi. Mutta ei siitä eikä mistään muustakaan sen enempää tässä ketjussa.
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

D1-1978

  • Veteraani
  • Viestejä: 1758
  • Levemir, Humalog, D1
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #8 : Helmikuu 20, 2019, 23:45:26 ip »

Susihukka, kiva kuulla sinusta taas! Olin mukana testissä mikrobiologian väikkäriä varten. T1D ei ollut tutkimuskohteena; pääsin mukaan toisella perusteella, mutta mielenkiintoista oli olla mukana toisen riskitekijän kannalta ;D Ja ei kuulu alkuperäiseen aiheeseen mitenkään, anteeksipyyntöni siitä.
Kirjattu

ERKKU

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 536
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #9 : Helmikuu 21, 2019, 19:20:07 ip »

Tuossa Vital- tutkimuksessa en havainnut mitattuja D-vitamiiniarvoja. Saattoivat ollakin jossakin. Onko 50 mikrogramman d-vit. annos merkittävä. Itse käytän läpi vuoden 200 mikrog ja olen saanut hilattua arvoon 72 nmol/l (=28.8 ng/ml, jota mm. Saksassa käytetään). Syöpäleikkaukseni aikoihin lukema on ollut jossain 30 nmol/l (12 ng/ml). Ensimmäisessä liitteessä on tästä käyriä.
Toinen lukema tai paremminkin tilasto Suomen diabeteksen kehityksestä suomalaisen tutkijan  tuottamana ( n. 20 min kohdalla, Hyppönen). D vitamiinin historia on tavallaan lyhyt. 20..30 luvulla vielä oli riisitautia johtuen d vitamiinin puutteesta. Arvo Ylppö vaikutti Suomessa 40 luvulta...70 luvulle ja hän sai aikaan hyvän d vitamiinin käytön. Sitten tilalle on tullut geenitutkimus ja siinähän kaikki on vielä kesken. Tämä on nyt pitkälle uskon asia mitä uskoa, jokainen päättäköön.
https://www.google.com/search?q=grassroots+health+june+2013&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwiBjevSq-XfAhUEFSwKHSi_BuwQsAR6BAgGEAE&biw=1247&bih=780
https://www.youtube.com/watch?v=givEEgFzqlE
Kirjattu

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1511
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #10 : Helmikuu 22, 2019, 11:08:53 ap »

Todellakin on geenitutkimuksessa kaikki kesken. Niin on kaikessa uskottavassa tieteessä; tieteestä ei koskaan tule valmista. Uutta dataa kertyy jatkuvasti täydentämään ja myös korjaamaan vanhaa ja tietomäärä kasvaa. Onko järkevää lukittaa käsityksensä vanhan tiedon varaan?

Ensimmäinen linkki edellä koskee Grassroots Healthia. Toisessa lääkäri kertoo YouTubessa D-vitamiinista. Videossa kahdenkymmenen minuutin kohdalla hän on pannut päällekkäin kaksi kuvaajaa, D-vitamiinin saannin laskun Suomessa ja ykköstyypin diabeteksen määrän nousun Suomessa. Jälkimmäinen kuvaaja on mm. "Tri" Tolosen kirjoituksessa vuodelta 2014 kuvatekstinään "Lasten diabetes yleistyi Suomessa joka kerta D-vitamiinin saantisuosituksen vähennyksen jälkeen, ilmeni professori Elina Hyppösen tutkimuksesta (Lancet)." Hyppösen artikkeli "Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study" ilmestyi vuoden 2001 Lancetissa, eikä siinä ole kyseistä kuvaa (ja omituista se olisikin, koska kuvan tekstit ovat suomeksi). Sekä Grassroots Healthin että YuoTuben lääkärin toiminta näyttää keskittyvän D-vitamiinin moninaisten etujen esittelyyn. Uskoako näitä kahta vai laajoja satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, joissa iän, sukupuolen, etnisen taustan, painon, tupakoinnin jne. kaltaiset virhelähteet pyritään eliminoimaan?

D-vitamiinin saannin laskulla ja ykköstyypin diabeteksen yleistymisellä on vahva korrelaatio, mutta kuinka vahva on kausaliteetti (että jokin seikka todella on seurausta jostakin)? Se on vielä näyttämättä toteen. Voi pohtia vaikka seuraavia asioita: 1) Heti itärajan takana Venäjällä ykköstyypin diabetesta on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa, vaikka perimältämme olemme hyvin samanlaisia ja lisäksi suomalaisäidit ovat sitoutuneita antamaan lapsilleen D-vitamiinilisää. 2) Saudi-Arabiassa ykköstyypin diabetes on yleinen sairaus, vaikka auringonpaisteesta ei siellä totisesti ole puutetta. Kartta ykköstyypin diabeteksen esiintyvyydestä eri maissa näyttää, että asia ei ole yksinkertainen.

Ylpön ajoista on muuttunut niin moni muukin asia kuin D-vitamiinin saanti. Yleinen hygieniataso on noussut, ja harvat lapset pääsevät enää kaivelemaan maata eläinten ympäröiminä. Ruoka on muuttunut prosessoidummaksi ja esimerkiksi kuidun määrä on vähentynyt, millä on suuri merkitys suoliston mikrobiomille; mitä enemmän mikrobiomia tutkitaan, sitä tärkeämmäksi se osoittautuu koko kehon terveydelle.

Korrelaation lisäksi kausaliteetista pitää erottaa myös käänteinen kausaliteetti: pitää miettiä, kumpi todella on syy ja kumpi seuraus. Tyypillinen käänteinen kausaliteetti on se, että pidetään aina matalaa D-vitamiinitasoa syypäänä syöpään vaikka on niin päin, että syöpä laskee D-vitamiinitasoa.

VITAL:in D-vitamiinijulkaisusta ei valitettavasti ole vapaasti saatavana kuin abstrakti. Itse julkaisussa kerrotaan tutkittavien D-vitamiinipitoisuuksista näin:

"...the mean (±SD) serum total 25-hydroxyvitamin D level at baseline was 30.8 ± 10.0 ng per milliliter (77 ± 25 nmol per liter); 12.7 % had levels below 20 ng per milliliter (50 nmol per liter), and 32.2 % had levels from 20 to less than 30 ng per milliliter (50 to <75 nmol per liter)."

eli alussa tutkittavien keskiarvo oli 77 nmol/l (keskihajonta 25 nmol/l); tutkittavista 12,7 %:lla arvo oli alle 50 nmol/l ja 32,2 %:lla välillä 50 nmol/l - <75 nmol/l.

Tutkimuksen lopussa D-vitamiinia saaneiden tutkittavien keskiarvo oli noussut arvoon 112 nmol/l ja plaseboryhmän keskiarvo oli pysynyt ennallaan.

Minulla 50 mikrogramman päivittäinen D-vitamiiniannos nostaa D-vitamiinin plasmapitoisuuden jonnekin 150 - 175 nmol/l:aan. Yksilölliset erot ovat suuria, ja ainoa tapa tietää oma tarve on mittauttaa D-vitamiinitasonsa.

Vielä Jill Norrisista, jonka tutkimuksesta (haiman saarekkeet, autovasta-aineet ja D-vitamiinigeenivariantit) kerroin aiemmin.
Hän kirjoittaa näin:

"Further studies are needed to confirm these associations and to enhance knowledge of how variation in vitamin D metabolism genes may alter individual responsiveness to vitamin D. Measurement of an individual’s vitamin D status, along with genetic variation within vitamin D metabolism genes, may help identify individuals most responsive to intervention."

Ja sitten tiedämme taas vähän enemmän.
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1511
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #11 : Helmikuu 22, 2019, 11:20:14 ap »

Susihukka, kiva kuulla sinusta taas! Olin mukana testissä mikrobiologian väikkäriä varten. T1D ei ollut tutkimuskohteena; pääsin mukaan toisella perusteella, mutta mielenkiintoista oli olla mukana toisen riskitekijän kannalta ;D Ja ei kuulu alkuperäiseen aiheeseen mitenkään, anteeksipyyntöni siitä.

Hei D1-1978 pitkästä aikaa :) . Kiinnostavia kuulumisia sinulla!

Itse en ole geeneistäni vielä tutkituttanut kuin keliakiariskin. Tuloksena oli, että minulla todennäköisyys sairastua keliakiaan on käytännössä nolla. Siinä oli tuuria, koska (niin kuin varmasti hyvin tiedät) D1:n ja keliakian riskivariantit menevät osaksi päällekkäin, ja tuloksena olisi hyvin voinut olla, että riski on - toisin sanoen saattaapi keliakia jossakin vaiheessa tulla tai saattaapi olla tulematta. Silloin olisi vain pitänyt jatkaa keliakiavasta-aineiden tutkimista muutaman vuoden välein. Mutta onneksi tuli tällainen tulos.

Alzheimeriin ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvät asiat kiinnostavat. Ja D1 - sen perimää voisi rauhallisin mielin selvittää, kun ei sairastumisriskiä ainakaan tarvitsisi miettiä! Ja kiinnostuksen mukaan datasta sitten poimisi snippejä mistä milloinkin. On vain niin hemmetin kallista saada se data ja vielä luotettavalta tekijältä.

Hinnasta ja luotettavuudesta vielä tähän Riskigeeni.net -huijaukseen. Onko kyseessä täysiverinen rahat pois -vedätys vai labran työntekijä, jolla on mahdollisuus käyttää omatoimisesti sekvensointilaitetta tai laittaa "asiakkaidensa" näytteitä muiden näytteiden joukkoon.

Ja joo, huomasin että tuli pidetyksi taukoa - kun nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan yritin kirjautua sisään, salasana olikin kadonnut päästä jälkiä jättämättä ja piti pyytää uusi.
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

jester

  • Veteraani
  • Viestejä: 2118
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #12 : Helmikuu 22, 2019, 11:55:09 ap »

                C vitamiini alentaa sokeria
Kirjattu

ERKKU

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 536
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #13 : Helmikuu 23, 2019, 13:49:55 ip »

Jatkan vähän D-vitamiineista. On hyvä että tutkitaan, mutta yleisellä tasolla niitä on vähän "suomennettava". Se mitä aiemmin kirjoitin käyrästä, johon Hyppönenkin oli sotkettu on tullut esille monessa julkaisussa. Tolosella ko. käyrä on d-vitamiinimäärineen sama kuin Heldenin jutussa. Kuka sen on alun perin tehnyt en tiedä. Helmut von Heldenillä on useita mielenkiintoisia videoita.
Lisään tähän juttuun kaksi lähdettä. Toinen koskee mm. edellä mainittua käyrää ja ja miten kokonais- diabeeteksen kasvuvauhti olisi hidastunut, mutta samalla siirtynyt nuorempiin.
Toinen on Lääkärilehden juttu,( taitaa olla 2010). Siinä tutkijat ovat löytäneet muutaman geenin, jotka vaikuttavat d-vitaminipitoisuuteen veressä. Ne voivat kaksinkertaistaa d-vitamiinin puutoksen RISKIN. Minulle tällainen oli uutta ja selvittää miksi joudun syömään niinkin paljon d-vit.,näin sen ymmärrän. Oliko tuo juttu "ankka" en tiedä. Geenit ovat perinnöllisiä ja suomalaisilla sitä olisi 53 %(jutun mukaan), tuntuu suurelta. Yleisesti puhutaan sukurasituksesta mm. diabeteksen kohdalla...tässä voisi olla selitys.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5541280/
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/geenit-altistavat-d-vitamiinin-puutokselle/
Kirjattu

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1511
Vs: Geenitestit diabetekseen liittyen?
« Vastaus #14 : Helmikuu 25, 2019, 13:31:59 ip »

Voi hyvin olla, että tarvitsemasi suuri D-vitamiinimäärä johtuu geeneistä. Ja osittain ehkä myös rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen ongelmista, joista Creon-ketjussa oli kai joskus muinoin puhetta.

Tuo Papadimitrioun artikkeli on mielestäni mielipidekirjoitus eikä tutkimus. Kirjoittaja on erittäin D-vitamiinimyönteinen ja hyvin suurten annosten kannattaja. Hän vetää yhtäläisyysmerkit D-vitamiinipitoisuuden laskun ja ykköstyypin diabeteksen yleistymisen välille, vaikka kausaliteettia ei ole näytetty toteen, ja unohtaa kaikki muut vaikuttavat tekijät (joista osasta oli jo aikaisemmin puhetta: ylihygieenisyyden vaikutus - mullan kaivelun ja maatilan eläinten hoitamisen sijaan oleilua liian siistiksi siivotussa kodissa, jolloin kehittyvä puolustusjärjestelmä ei saa tarvitsemaansa harjoitusta; valtioiden rajan arvoitus Suomen itärajalla, muutokset ravinnnossa, vuotava suoli, antibioottien käyttö, enterovirusinfektiot ym. ym.). Suora lainaus kirjoituksesta:

"Moreover, the worldwide association of ultraviolet (UV)-B light and vitamin D status with T1D and multiple sclerosis is now more than evident."

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Niin kuin tuo toisen linkin puutosriskitutkimuskin toteaa:

"A growing number of other disorders [type 1 and type 2 diabetes, cardiovascular disease, increased risk of falls, and cancers of the breast, colon, and prostate] have also been linked to vitamin D insufficiency, although causal associations have not yet been established in randomised trials."

Tutkijat tuovat esiin löydöksiään ja niistä tekemiään hypoteeseja, niin kuin kuuluukin tehdä, mutta ne ovat hypoteeseja, kunnes ne on näytetty toteen.

Papadimitriou esittelee asioita, jotka ovat minusta huippumielenkiintoisia, kuten miten elimistön tietyt solut kouluttavat lapsen kehittyvää immuunijärjestelmää ja miten ykköstyypin vikaantunutta immuunijärjestelmää voisi D-vitamiinin avulla uudelleenkouluttaa, mutta nämä teoriat ja tutkimuslinjat ovat vielä hyvin, hyvin, hyvin kaukana mistään konkreettisesta.

Kirjoittaja ei ota lainkaan huomioon D-vitamiinintarpeen yksilöllisiä eroja, vaan suosittelee kaikille lapsille ja aikuisille erittäin suuria päiväannoksia (aikuisille 8000 IU = 200 µg).

Esimerkiksi minulla sopiva päiväannos on noin 20 - 30 µg, enkä varmasti aivan ainoa laatuani ole. Sinulle annos on sopiva, mutta epäilen, että minulle alkaisi tuolla annoksella tulla jo epäedullisia vaikutuksia (kalsiumin kertymistä elimistöön, luustovaikutuksia). Mitään lisähyötyjä en ainakaan tuollaisista annoksista saisi. Huomautuksena vielä, että munuaisten vajaatoimintaa sairastavien kannattaa olla tarkkana suurten annosten kanssa - D-vitamiini tehostaa fosforin / fosfaatin imeytymistä, mikä ei ole sairaille munuaisille hyvä juttu.

Lääkärilehden kirjoitus oli kiinnostava. Luin alkuperäistutkimuksen, jota lehdessä referoitiin. Tutkimukseen osallistui lähes 34 000 eurooppalaista alkuperää olevaa henkilöä Isosta-Britanniasta, USA:sta, Kanadasta, Alankomaista, Ruotsista ja Suomesta. Heiltä tutkittiin erityisesti kolmeen geeniin (GC, DHCR7, CYP2R1) liittyvän D-vitamiinin puutostilan riskin suurentumista. On aika yllättävää, että kaikkein voimakkaimman vaikutuksen varianttia (GC-variantti) löytyi eniten pohjoisesta. Luulisi, että näillä leveysasteilla ihmiset olisivat sopeutuneet käyttämään hyväksi kaiken auringonvalon, minkä vain irti saavat.

Tuossa sanottiin, että jo aiemmissa tutkimuksissa on maailmanlaajuisesti saatu D-vitamiinitason periytyvyysasteeksi jopa 53 % (ja loppu riippuu sitten auringosta ja ravinnosta).

Suurentunut D-vitamiinin puutoksen riski oli muuten myös aiemmin mainitsemani Norrisin tutkimuskohteena ja osittain samoilla geeneillä. Hänen tutkimuksensa koski riskin liittymistä ykköstyypin vasta-aineiden ilmaantumiseen. Vasta-aineisiin liittyen tärkeimmäksi geeniksi osoittautui VDR.

Varsinaiset diabeteksien riskigeenit ovat eri geenejä kuin D-vitamiinin toimintaan liittyvät geenit.

Ykköstyypissä tärkeitä ovat tietyt geenit, jotka kuuluvat geeniryhmään nimeltään HLA-kompleksi. HLA-kompleksi auttaa puolustusjärjestelmää erottamaan omat ja vieraat proteiinit toisistaan (ja siksi onkin järkeenkäypää, että kun jokin tällä alueella menee pieleen, syntyy alttius sairastua autoimmuunisairauteen, joka ykköstyypin diabetes on). Lisäksi ykköstyypin diabeteksen riskigeenejä on muuallakin kuin HLA-alueella.

Kakkostyypin riskigeenejä on vähintään 150, todennäköisesti enemmän. Ne vaikuttavat mm. beetasolujen kehitykseen ja toimintaan, insuliinin eritykseen ja kohdesolujen insuliiniherkkyyteen.

D-vitamiini on tärkeä, siitä ei ole epäilystäkään - oikeasti se ei ole vitamiini vaan hormonin esiaste, joka elimistössä aktivoituu hormoniksi, jolla on satoja geeniensäätelytehtäviä lähes joka kudoksessa. Siksi ei ole kovin suuri ihme, että sillä on roolinsa lähes kaikessa, mitä on tutkittu. Näin myös diabeteksissa ja syövissä.

Näihin löytöihin on kuitenkin liitetty paljon hypeä ja hömppää, ja D-vitamiinista on tehty lähes kaikkivoipainen vitamiini, joka auttaa kaikilla kaikkeen annoksella "mitä enemmän, sitä parempi". On kuitenkin tullut suuria (ja pienempiä) tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että näin ei ole.

Toisaalta: Kun viime vuoden lokakuussa murtumatutkimuksen julkaisun aikaan kuultiin hyvin jyrkkiä kannanottoja - "D-vitamiinilisistä ei hyötyä kenellekään!" - potilaiden ja osin lääkäreidenkin keskuudessa oli hämmennystä: eikö osteoporoosia sairastavien tai iäkkäiden, joiden D-vitamiinitaso on matala, pitäisikään enää ottaa D-vitamiinilisää? Pitää, koska murtumatutkimukseen osallistuneista henkilöistä suurimmalla osalla (94 %:lla muistaakseni) ei ollut D-vitamiininpuutosta. Sekä tutkijoiden ulostuloissaan (koskee lähinnä kiihkeästi omaa asiaansa ajavia, kummalla puolella sitten ovatkin) että median pitäisi olla tarkkana, mitä oikeasti on tutkittu.

Henk koht ajattelen, että suositellut määrät ovat aika varovaisia, varsinkin kun toksisen plasmapitoisuuden raja on korkea, yli 375 nmol/l. Hyvä tavoitepitoisuus veressä on monien arvioiden mukaan jossakin 75 nmol/l:n kieppeillä (tai ~ 100 nmol/l). Osteoporootikoilla tavoitepitoisuus on jonkin verran korkeampi, 75 - 120 nmol/l (Huslab).

Summa summarum: D-vitamiini on tärkeä, niin kuin muutkin vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet, ja puutokset on korjattava, mutta ainakaan vielä mitään suoraviivaisia linkittämisiä sen ja syöpien tai diabeteksien välille ei voi tehdä.

Tolkullinen Terveyskirjaston artikkeli D-vitamiinista.

¤¤¤

Jester: ...ja mega-annoksina C-vitamiini voi vaikuttaa myös mittaustulokseen, jos käytössä on tietynlaiset liuskat.
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog
 

Linkkejä