Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6812 jäsentä  •  415843 viestiä  •  19849 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi Triuvare IT-tuki, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Paise jalassa  (Luettu 1567 kertaa)

annami

  • Intoilija
  • Viestejä: 306
Paise jalassa
« : Joulukuu 12, 2018, 08:51:45 ap »

Ajattelin tässä kertoilla aikani kuluksi tarinan siitä, kun minulle tuli vasemman jalkaterän päälle patti.

Se ilmaantui joskus viime keväänä, ihan pieni ja pehmeä ja ihonvärinen aristamaton kohouma. Ei vaivannut eikä haitannut millään tavalla, mutta mainitsin siitä kuitenkin kun kävin kontrollissa reumapolilla 12.3.18 (ykköstyypin diabeteksen lisäksi minulla on nivelreuma). Lääkäri ultrasi jalan eikä osannut varmuudella sanoa, mistä on kyse, mutta koska mötti siis ei vaivannut mitenkään niin jäätiin seurantalinjalle. Käyntitekstiin on kirjattu: ” Vasemmassa jalkaterässä ikään kuin tenosynoviitti/ganglio I- ja II-säteessä”.

Kävin reumapolilla seuraavan kerran 4.6.18, vieläkään lääkäri ei tunnistanut pattia, joka oli kyllä kasvanut edellisestä käynnistä, mutta oli edelleen normaalin värinen ja aristamaton. Siihen pistettiin kokeeksi kortisonia pariin kohtaan ja käyntitekstissä lukee: ”Vasemman jalkaterän päällä I- ja II-säteen alueella noin 3 x 4 cm kokoiset ultraäänellä katsottaessa ikään kuin kaksi lokeroista gangliota / tenosynoviittia, jotka sekakaikuiset. Kokeillaan paikallishoitaa nämä kahteen eri kohtaan 1 ml Solomet cum Lidocain –liuosta”. Sain lähetteen jalkaterän magneettikuvaukseen, joka tehtiin 31.7.18.

25.6.18 olin yhteydessä polille, koska jalka selvästi ärtyi kortisonipistoksista. Se alkoi kuumottaa, oli kosketusarka ja kävely oli hankalaa. Kylmähoidolla ja tulehduskipulääkkeellä se kuitenkin asettui.

Tosiaan, magneettikuva otettiin 31.7.18 ja lääkäri soitti lausunnosta 14.8.18. Silloin patti oli taas kasvanut ja oli nyt sen verran iso, että se aiheutti hetkittäin tunnottomuutta varpaisiin. Kipeä se ei kuitenkaan ollut. Magneetissa todettiin ”extensor-jänteissä gangliomuutokset, joiden alueella aktiiviin synoviittiin viittaavia muutoksia”. Lääkäri halusi viedä magneettikuvat seuraavan viikon röntgenmeetingiin.

21.8.18 puhuin taas lääkärin kanssa puhelimessa. Röntgenmeetingin kanta magneettikuviin oli että ”III-varpaan ojentajajänteen tenosynoviitti, subkutaanirasvan keskellä pehmytkudoksissa nestekertymiä, jotka eivät näytä ganglioilta, ei yhteyttä niveliin, näiden etiologia hiukan epäselvä, miltään abskesseilta ne eivät näytä ja infektioon viittaavia oireita ei ole ollut”. Patti kuitenkin vaivasi, joten lääkäri laittoi lähetteen reumaortopedille ja passitti edeltävästi vielä röntgenkuville.

Tässä vaiheessa patti oli edelleen ihonvärinen ja pehmeä, mutta alkoi olla sen kokoinen, ettei kenkä tahtonut mahtua jalkaan. Samoin aristusta alkoi olla melkoisesti.

30.8.18 kävin terveyskeskuksessa, kun en saanut työtereveysasemalle aikaa. Näytin jalkaa ja kerroin, että minulla on tulossa aika reumaortopedialle, mutta josko saisin hiukan sairauslomaa jalan lepuuttamista varten. Sain 3 päivää ja ohjeeksi pitää jalkaa koholla, käyttää kylmää ja syödä tulehduskipulääkettä. Esimieheni kommentoi, että mahtaako se nyt siitä lepäämällä miksikään tulla.

6.9.18 oli vihdoin reumaortopedin aika. Lenkkari mahtui vielä jalkaa, kun avasin sen ”ammolleen” ilman nauhoja. Lääkäri katsoi kuvat, vilkaisi jalkaa ja sanoi, että tenosynoviittiin voidaan tehdä puhdistusleikkaus, jos haluan. Halusin, koska vaiva haittasi elämää jo melkoisesti. Muutaman päivän päästä sainkin leikkausajan, joka olisi 20.11.18.

11.9.18 tuli lausunto jalkaterän röntgenkuvasta, ja se kuului näin: ”[…] ei erityistä, arteriakalkkia MT-I ja MT-II välissä, jalkaterän pehmytosassa hahmottuu sukkulamainen pehmytosatiivistymä”.

17.9.18 kävin uudestaan reumaortopedin pakeilla, koska aloin jo pelätä jalkani puolesta. Patti kasvoi edelleen, oli kipeä ja oli myös alkanut punoittaa. Lääkäri sanoi, että kunhan sopiva peruutusaika leikkurista löytyy, niin pääsen aikaisemmin toimenpiteeseen. Mihinkään päivystykselliseen toimenpiteeseen ei siis ollut hänen mielestään tarvetta.

23.9.18 patti oli jo melko kirkkaan punainen. Kipu ja turvotus oli niin kova, etten voinut käyttää tavallista sukkaa ja kengän virkaa toimitti Crocs, josta oli pakko leikata koko päälliosa pois. Menin ensiapuun toiveenani päästä päivystystoimenpiteeseen, mutta sen sijaan sainkin vain ohjeeksi ottaa uudelleen yhteyttä reumaortopedian poliklinikalle. Buranaa ja Panacodia kului maksimiannostuksella enkä silti saanut nukuttua tai pystynyt lainkaan astumaan jalalla, käytin kyynärsauvoja. Tulehdusarvoja ei tarkistettu, vaikka ”vasemman jalkaterän päällä punoittava, pinkeä, turvonnut, aristava ja kuumottava alue, ärhäkän näköinen”. Lääkäri ei turvotuksen vuoksi löytänyt jalasta pulssia.

25.9.18 menin työterveyteen, koska en kertakaikkiaan pystynyt enää olemaan töissä. Tämä lääkäri passitti laboratorion kautta sairauslomalle, kun sovittuun toimenpiteeseen oli siis vielä lähes 2 kk aikaa. Seuraavana päivänä soittelin tuloksista, CRP huiteli 150 tietämillä ja leukosyytit olivat koholla. Sain Kefexin-kuurin ja ohjeen hakeutua herkästi päivystykseen.

Antibioottikuurin aloitusta seuraavana päivänä eli 27.9.18 patti sitten puhkesi. Siihen tuli pieni reikä, josta valui mätää. Kaikkien näiden tähänastisten lääkärikäyntien jälkeen olin niin pihalla jo kaikesta, että keskityin vain makaamaan koipi kohti kattoa, napsimaan kipulääkkeitä ja etsimään sidosta, joka ei tarttuisi rikkimenneeseen ihoon kiinni. Olen sairaalassa töissä (en kuitenkaan hoitohenkilöstöä) ja lähettelin työkaverille kuvia aina päivän tilanteesta. Erityisen tuskaisen viikonlopun jälkeen 1.10.18 tämä työkaveri oli näyttänyt viimeisintä valokuvaa eräälle lääkärillemme, joka sanoi että minun pitäisi välittömästi lähteä ensiapuun.

Sinne siis. Maanantaina aamupäivällä ei ollut ruuhkaa, joten pääsin aika nopeasti eteenpäin. Muistikuvat ovat vähän hataria, mutta nyt en joutunut juurikaan vetoamaan hoitoonpääsyn puolesta, vaan petipaikka ja sairaalavaatteet ilmaantuivat melko nopeasti. Kirurgi kävi jalkaa katsomassa: ”Vasemmassa jalkaterässä laaja-alaista punoitusta nilkkatasolle saakka. Lisäksi metatarsaalien kohdalla dorsaalisesti n. 8 cm:n fluktuoiva alue. Keskellä 1.5 cm nekroottinenkin alue. Verineulalla tulee märkää abskessin merkkinä. Otettu viljelynäytteet.” CRP oli noussut melkein 200:een.

Ensiavusta minut siirrettiin reumaortopedian vuodeosastolle. Antibioottia tiputettiin ja vahvoja kipulääkkeitä syötettiin. 2.10.18 tehtiin puhdistusleikkaus, jossa jalkaterä avattiin ja abskessiontelo puhdistettiin. Ontelo jätettiin auki ja sen päälle laitettiin alipaineimulaite. Viikon päästä tästä ensimmäisestä leikkauksesta tehtiin toinen, jossa aukileen päälle laitettiin ihonsiirre. Sairaalassa olin yhteensä 10 päivää (5 + 5, viikonlopun mittainen kotiloma leikkausten välissä).

Tässä siis pintapuolinen selostus siitä, miten oli jotenkin mahdottoman tuntuista saada hoitoa jalkavaivaan, vaikka joka paikassa ensimmäiseksi kerroin, että minulla on ykköstyypin diabetes ja nivelreuma, johon biologinen lääkitys. Se, että kerroin olevani reumaortopedian asiakkaana asian tiimoilta oli selkeästi virhe, koska se nosti tien pystyyn sekä terveyskeskuksessa että ensiavussa. Olin loppuvaiheessa jo niin lannistunut, että vaikka jalka lähes kirjaimellisesti repesi, en olisi ymmärtänyt mennä sen kanssa ensiapuun ellei tämä työpaikkani lääkäri olisi sinne komentanut. Olisin varmasti odottanut vain kiltisti pari kuukautta sitä luvattua leikkausaikaa, mihin mennessä jalka olisi ollut jo menetetty.

Otin jalasta kuvia joka vaiheessa, linkitän tähän "kauhugallerian" ja huomautan, että kuvat eivät välttämättä sovi herkille. Kuvat alkavat elokuun lopusta ja päättyvät marraskuun alkuun, jolloin ihonsiirre oli parantunut todella hyvin. Jalan päälle jää nyt sitten ruma kuoppa, mutta ainakin on koipi vielä tallella...

https://photos.app.goo.gl/n3ViQA4BhGDUdA6c8
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 12, 2018, 09:00:00 ap kirjoittanut annami »
Kirjattu
Ykköstyyppi v:sta 1985. Animas Vibe & Humalog 3.9.2013 alkaen, Dexcom-sensorointia.
Hypotyreoosi ja nivelreuma.

Kide

  • Veteraani
  • Viestejä: 2023
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #1 : Joulukuu 12, 2018, 17:42:52 ip »

Kiitos selkeästä, kamalasta tarinasta. Älkää tosiaan herkät ihmiset katsoko noita kuvia!

Ei luulisi olevan mahdollista tuollainen hoidon laiminlyönti. Aiotko tehdä hoitovirheilmoituksen tms.? Et varmaan juuri nyt jaksa edes ajatella moista, mutta se taho, joka jättää tuollaisen jalkavaivan buranahoidolle, pitäisi saattaa edesvastuuseen.  >:(

, mutta ainakin on koipi vielä tallella...
https://photos.app.goo.gl/n3ViQA4BhGDUdA6c8

Niinpä! Todella pelottava kokemus.
Kirjattu
♀, labiili D1 vuodesta 77, LDN:än ansiosta vähemmän labiili :)
09/2012 alkaen Paradigm Veo, jossa ensin Humalog, 29.6.2013 alkaen NovoRapid
Matala-annoksinen naltreksoni (LDN) 04/2014, jolla S-Insu-Ab  pudonnut 56 % -> 12 %

annami

  • Intoilija
  • Viestejä: 306
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #2 : Joulukuu 13, 2018, 08:48:57 ap »

Ei luulisi olevan mahdollista tuollainen hoidon laiminlyönti. Aiotko tehdä hoitovirheilmoituksen tms.?

Olen kyllä ajatellut, että rimpauttaisin potilasasiamiehelle tässä jonain päivänä ja kysyisin, miten asiassa kannattaisi edetä.
Kirjattu
Ykköstyyppi v:sta 1985. Animas Vibe & Humalog 3.9.2013 alkaen, Dexcom-sensorointia.
Hypotyreoosi ja nivelreuma.

jester

  • Veteraani
  • Viestejä: 2062
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #3 : Joulukuu 14, 2018, 15:35:10 ip »

                antibiotit ei toimi,   tai  toimii  huonosti.              jos sokerit  on korkealla                   oliko  mittarissa  useimmiten   7,0    tai  pienempi  numero...        usemmat  laakarit   ei  tieta tata hommaa.  ----       laakkeita  tavitaan    noin  4 kertaa  enempi  kuin   tavallisesti
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 17, 2018, 14:35:39 ip kirjoittanut Diabetesliiton tiedotus »
Kirjattu

Kide

  • Veteraani
  • Viestejä: 2023
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #4 : Joulukuu 15, 2018, 16:55:52 ip »

Olet annami niin hyvin tuohon kirjannut noita päivämääriä ja tapahtumia, että tuo varmaan melkein tuoltaan kävisi jo valituksesta/hoitovirheilmoituksesta tms.

Potilasasiamies varmaan opastaa, minkänimisen paperin voisit laatia. Apua et taida muuten tarvita, kun sana on Sinulla noin hyvin hallinnassa. Tsemppiä jatkoon ja vielä kerran kiitos, kun jaoit karmaisevan kokemuksesi!
Kirjattu
♀, labiili D1 vuodesta 77, LDN:än ansiosta vähemmän labiili :)
09/2012 alkaen Paradigm Veo, jossa ensin Humalog, 29.6.2013 alkaen NovoRapid
Matala-annoksinen naltreksoni (LDN) 04/2014, jolla S-Insu-Ab  pudonnut 56 % -> 12 %

080750

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 920
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #5 : Joulukuu 15, 2018, 17:59:48 ip »

Jester-tohtori osaa taas. Älä välitä hänestä.
Kirjattu

D1-1978

  • Veteraani
  • Viestejä: 1738
  • Levemir 8+6 yks, Humalog 1-2 yks/10g HH, D1
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #6 : Joulukuu 16, 2018, 14:13:48 ip »

Mahtavaa, että kuolio (1.5cm) saatiin mädän mukana pois! Antibiootti ja alipaine onneksi auttoivat, vaikka pahaksi pääsi. Toivottavasti paranee nyt nopeasti - hyvin olet jaksanut tsempata!!! Nuo hitaasti kehittyvät paiseet ovat hankalia; nopeasti kehittyvä diagnosoituu suht heti jo ulkonäöllään ja CRPllä. Kiitos, kun jaoit; osaamme varoa erikoisia muutoksia!
Kirjattu

Pläski

  • Veteraani
  • Viestejä: 1925
  • ♂ D2
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #7 : Joulukuu 17, 2018, 02:31:30 ap »

Kiitos tarinastasi! Kuvat olivat vaikuttavia. Minullakin on ollut jalassa ongelmia. Mutta ei läheskään yhtä suuria.
Kirjattu

vuodesta_63

  • Intoilija
  • Viestejä: 309
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #8 : Joulukuu 17, 2018, 14:16:56 ip »

no jopas sinulla oli karmaiseva kokemus. On kyllä uskomatonta, että ykkötyypin diabeetikko passitetaan kotiin edes tuon ensimmäisen kuvan jalan kanssa lopuista kuvista puhumattakaan. Onneksi jalkasi pelastui. Toivon todella, että teet ilmoituksen hoitovirheestä/ -virheistä, koska niin moneen kertaan tuossa jätettiin huomiotta tilanne, jonka maallikkokoin olisi ymmärtänyt hoitoa vaativaksi.

Kiitos kun kerroit tarinasi annami.
Kirjattu
-Sick of pricks. Cure type 1 diabetes!-

karhu

  • Jäsen
  • Viestejä: 131
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #9 : Joulukuu 22, 2018, 14:48:04 ip »

Sympatiaa täältäkin sinulle annami.
Monet lääkärit ovat aivan ulapalla potilaan oikeasta hoidosta.
Onneksi löysit lopulta oikeaan paikkaan, eli sairaalan päivystykseen. Siellä asioihin yleensä suhtaudutaan tarpeellisella vakavuudella.
Kirjattu

Toukokuu1965

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 17405
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #10 : Joulukuu 22, 2018, 15:26:30 ip »

Järkyttävä, mutta erittäin hyvin kirjoitettu kertomus. Kuvat tekivät häijyä vaikka en ihan vähästä yleensä hätkähdäkään.

Kiitos kun jaoit meille tämän kokemuksen.
Kirjattu
"Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä, ja heti!"

Pumppu 5/2007, Paradigm Veo 4/2013.

annami

  • Intoilija
  • Viestejä: 306
Vs: Paise jalassa
« Vastaus #11 : Tammikuu 04, 2019, 12:42:17 ip »

Kiitos tsempeistä! Kävin tällä viikolla vielä ABI-mittauksessa sekä verisuonikirurgin pakeilla, tarkistettiin että jaloissa veri vielä kiertää. Ja kiertäähän se, alaraajapaineet normaalit, samoin virtaukset. Nilkkasuoneni ovat kuulemma kovin ohuet, pulssia ei tahdo löytää tunnustelemalla, mutta kyllä se siellä on. Lääkäri sanoi, että hyvähän se on laskimoiden tilanne kerran 40 vuodessa tarkistaa, eikä nyt siis syytä huoleen  :)
Kirjattu
Ykköstyyppi v:sta 1985. Animas Vibe & Humalog 3.9.2013 alkaen, Dexcom-sensorointia.
Hypotyreoosi ja nivelreuma.
 

Linkkejä