Kohtauspaikka > Diabetes ja ravinto

sama ruoka,sama insuliini annos, sokereiden vaihtelu

<< < (2/2)

ERKKU:
Katielle: Arvelen Libren infon olevan virheellinen. Omalla kohdallani Libre usein näyttää hurjaa nousua ja isojakin lukemia, mutta sormen päästä mitattuna lukemat ovat paljonkin pienempiä. Esim. jos Libre näyttää 9,5 sormenpäässä lukema voi olla 6,2 tjs. Libren mukaan en annostele insuliinia vaan aina sormenpään mukaan, luotan siihen. Tässä ei kannata vedota mittalukemien viiveisiin tms.

marvinen:
Niin, juuri noin, myös mittarit " heittävät" jonkin verran mittaustulosten välillä.
Heitto johtuu joko mittarista tai siitä, mitä ko hetkellä otettu näyte sisältää (veri, kudosnesteet,
[sormenpäässä epäpuhtaudet], PH....)

Aika pienikin heitto pikkuriikkisessä näytemäärässä voi vaikuttaa todella paljon.

tapsa:

--- Lainaus käyttäjältä: ERKKU - Lokakuu 04, 2018, 17:14:03 ip ---Katielle: Arvelen Libren infon olevan virheellinen. Omalla kohdallani Libre usein näyttää hurjaa nousua ja isojakin lukemia, mutta sormen päästä mitattuna lukemat ovat paljonkin pienempiä. Esim. jos Libre näyttää 9,5 sormenpäässä lukema voi olla 6,2 tjs. Libren mukaan en annostele insuliinia vaan aina sormenpään mukaan, luotan siihen. Tässä ei kannata vedota mittalukemien viiveisiin tms.

--- Lainaus päättyy ---

Totta, mitä Librestä kirjoitit. Kuitenkin tuo sokerien heittely erilaisista syistä on ainakin minulle tuttua jo ennen kuin Librestä tai mistään muistakaan sensoreista tiedettiin mitään.
On ilmeistä, että ainakin me 1-tyypin diabeetikot ollaan erilaisia herkkyydessä reagoida arkielämän erilaisiin tilanteisiin.
On myös ilmeistä, että reagoimme pikainsuliiniin vaihtelevalla herkkyydellä, mikä etenkin pumppuhoidosta tekee melko haastavaa. Jo yksin vaihtelut insuliinin imeytymisessä eri syistä haittaavat ihan riittävästi.

Reiska:
On eräs tärkeä tekijä joka pitää ymmärtää kun ihmettelee miksi sama ateria ja sama lähtötaso ei aina johda samaan aterian jälkeiseen vs käyrään. Kaikki vereen tuleva glukoosi ei ole laskettavissa yksinkertaisesti pelkän syödyn hiilihydraatin avulla enkä tarkoita nyt aterian proteiinin yms. vaikutuksia. Iso osa vereen tulevasta glukoosista tulee maksan glukoosivarastosta ja sitä ohjaa insuliinin ja vastavaikuttahormoonien suhde. Jos vastavaikuttajahormoonien tasossa on jokin satunnainen häiriö niin se voi saada vs käyrät ihan villin näköiseksi vaikka ei olisi hiilareita saanut moneen tuntiin. Tunnettuja esimerkkejä tästä on hypon jälkeinen reaktiivinen vs nousu, kortisoni lääkitys, hermostumisesta johtuva adrenaliini jne. Näitä tekijöitä on mahdotonta huomioida annosoppaiden boluslaskennassa jotenkin automaattisesti vaan ne on itse hoidettava päässälaskuna kantapäänkautta opitun kokemuksen ohjaamana. Ensin lasketaan normaali bolus ja siihen laitetaan kohotusta kokemuksen mukaan jos tietää että joku vastustaa insuliinin vaikutusta. Nämä ovat niin yksilöllisiä juttuja että kukaan toinen ei niitä pysty tekemään diabeetikon puolesta ja tämä tekee D1:n hoidon niin ongelmalliseksi ja käytännössä insuliiniannostelu on lähes täysin omaa hoitoa.

Katie:
Kiitos vastauksista.
Jäin miettimään tuota mittari vaihtoehtoa. Minulla libre toiminut todella hyvin ja antaa lähes identtisiä mittauksia verensokerin kanssa. Tosin nyt kun mietin niin olen kontrilloinut lähinnä aamuisin sen verensokerin yhdessä libren kanssa ja tietysti olon mukaan. Ehkä pitäisi välillä kontrolloida muulloinkin verensokerin ja libren arvoja ja vertailla niitä keskenään.

Tosin nyt olen huomannut, että tähän sokeriarvo vaihteluun vaikuttaa toooodella moni asia ja pienikin sellainen. Joten ehkä kaikki ei ole tosiaan aina siitä kiinni mitä suuhunsa laittaa.
Mutta minä jatkan täällä edelleen oman kroppani toiminnan opiskelua ja yritän päästä siitä jotenkin jyvälle   :)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta