Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6983 jäsentä  •  418364 viestiä  •  20016 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi Humpy Dumpy, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Pumppu - kokemuksia  (Luettu 990 kertaa)

tyttö15

  • Intoilija
  • Viestejä: 221
Pumppu - kokemuksia
« : Huhtikuu 12, 2020, 16:46:59 ip »

Hei, olen ollut 1. Tyyppi noin viisi vuotta. Viime aikoina ole ruvennut miettimään junien vaihtoa pumppuun, mutta en ole aivan varma mitä ajatella..
Kynissä on puolensa ja tykkään käyttää niitä.. mutta pumpussa olisi kans omat hyvät puolensa ja verensokeri pysyisi tasaisempana. Ja tiedän, että kynät olisivat pumpunkin kansa varalla aina.

Voisiko pumppulaiset tehdä plus miinus listan pumpun käytöstä? Ja kauanko sellaisen saanti kestää?

Ristiriitaiset ajatukset. Enkä siis todellakaan ole tämän kriisin keskellä vaihtamassa, kunhan pohdin asiaa.
Kirjattu

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Pumppu - kokemuksia
« Vastaus #1 : Huhtikuu 12, 2020, 17:45:37 ip »

On olemassa ainakin yksi ihan kiistämätön peruste pumpulle. Jos ei saa persuinsuliinin vaikutuksen profiilia pitkävaikutteisen avulla millään sellaiseksi että esim. aamunkoittoilmiö hoituu niin pumpun ohjelmoitavan basaalin avulla sen saa kyllä hoidettua.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Pumppu - kokemuksia
« Vastaus #2 : Huhtikuu 12, 2020, 17:49:01 ip »

Pumppuja on monenlaisia ja niihin liittyy hyviä ja huonoja puolia eikä sitä pysty näitä kommenetteja lukemalla ja listoja tekemällä
hyvin ennustamaan onko pumppuun lopulta tyytyväinen. Asia selviää kunnolla vain itse kokeilemalla. Se on vähän niinkuin kännykän hankinta, jälkeenpäin kun on muutaman viikon käyttänyt ymmärtää kunnolla hyvät ja huonot puolet.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228
Vs: Pumppu - kokemuksia
« Vastaus #3 : Huhtikuu 12, 2020, 19:26:46 ip »

Aika lailla olen Reiskan kanssa samoilla linjoilla.
Olen vuosikymmenien aikana kokenut monet eri hoitoversiot, enkä vieläkään osaa asettaa niitä paremmuusjärjestykseen. On hyvin paljon kiinni siitä, mitkä ovat työ, harrastukset, muu elämäntilanne, sekä toisaalta meillä kaikilla on oma persoonallinen elimistö ja niin ollen myös erilainen diabetes. Siis erilainen reagointi ja vaste eri hoitomuotoihin ja myös ravintoon ja fyysiseen rasitukseen. Ja myös henkiseen stressiin ja onnellisuuteen.
Ja ainakin minulla myös ikä on muuttanut noita edellä mainittuja tekijöitä. Diabeteksen luonne on muuttunut ajan myötä, ja siten myös optimaalinen hoito on voinut olla eri kausina erilainen.

Ja nykyisin pumppujakin on erilaisia. Karvalakkiversioista automaattisesti annosteleviin sensoriversioihin ja myös letkuton Omnipod.
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

pake10

  • Jäsen
  • Viestejä: 119
Vs: Pumppu - kokemuksia
« Vastaus #4 : Huhtikuu 14, 2020, 11:30:51 ap »

Edellä listattiinkin jo hyvin asioita; tässä vielä muutama näkökulma pumpun saamisen kriteereihin ja itse hoidon luonteeseen.

Kriteerit pumpun saamiselle eri alueilla saattavat valitettavasti olla hyvinkin vaihtelevat. Joissakin hoitopaikoissa pumpun saamiseen saattaa riittää ihan vain halu vaihtaa hoitomuotoa, mutta joskus vaaditaan pitkät perustelut kriteerien täyttymisestä, eikä sekään välttämättä riitä. Olenpa kuullut sellaistakin perustelua, että tasapaino on lääkärin mielestä "liian hyvä", eikä pumppua siksi myönnetä. Itse sain pumpun lapsena/teininä ja perusteeksi kirjattiin aamunkoittoilmiö, jota ei saatu kynillä hallintaan. Aloitin ihan peruspumpulla (A-C Combo) ilman mitään sensorointia ja käytin sitä lähemmäs seitsemän vuotta; viime vuonna sain sensoroivan Medtronicin 670G:n. Ennen pumpun käyttöä olin pumppujonossa, mutta en enää muista, kauanko se kesti.

Tästä päästäänkin siihen, että pumppuhoito vaatii varsinkin alussa valtavasti motivaatiota, mittaamista/toivottavasti myös sensorointia ja säätöjen hakemista. Tämä tuskin tuottaa sinulle ongelmia, mutta on hyvä muistaa, että pumppu ei itsessään tee autuaaksi tai korjaa tasapainoa; se on paremminkin apuväline, joka mahdollistaa paljon kyniä tarkemman insuliinin annostelun. Tähän jonkinlaisena poikkeuksena on Medtronicin 670G, jota on keinohaimapumpuksikin sanottu (mielestäni liioiteltu nimike). Tämä pumppu osaa annostella basaalia eli perusannosta automaattisesti sensoriarvojen perusteella. Tälläkään pumpulla diabetesta ei voi kuitenkaan unohtaa, sillä muita asetuksia täytyy säätää itse, ja järjestelmä on muutenkin kova vaatimaan huomiota. Lisäksi alussa ollaan manuaalitilassa, jossa basaali säädetään itse. Pumppu ei toimi optimaalisesti, jos sille ei syötä verensokeria riittävän usein (2 kertaa vuorokaudessa on minimi) ja huolehdi sensorista, joka alkaa joskus temppuilla. Yleensäkin hoitotahon on oltava riittävän varma siitä, että motivaatio riittää pumpulle: ketoasidoosiriski on nimittäin aivan todellinen, sillä pumpussa käytetään vain pikavaikutteista insuliinia.

Fyysisenä laitteena pumppuun tottuu kyllä nopeasti, ja kanyylinvaihdotkin automatisoituvat. Kanyylia vaihdetaan yleensä 2-3 päivän välein eli aika paljon harvemmin kuin kynillä pistellään. Pumppuvalikoima taas on nykyään melko laaja ja saatavuudessa on hoitopaikkakohtaisia eroja: esim. sensoroivalle pumpulle saattaa olla tiukemmat kriteerit kuin peruspumpulle. Sensoroiviin pumppuihin liittyy siis sensori, joka lähettää tiedot pumpulle automaattisesti. Esim. Medtronicin 640G osaa sensoritietojen perusteella pysäyttää basaalin eli perusannoksen, jos hypo uhkaa. Omassa 670G:ssäni on sen sijaan tuo automaattitila eli se säätelee koko basaalia sensoritietojen perusteella, osaa siis myös nostaa perusannosta. Lisäksi on syytä miettiä, onko letkullinen pumppu esteenä. Itse en ole kokenut letkua ongelmaksi enkä kyllä ottaisikaan letkutonta pumppua: itselläni kanyylien kanssa on joskus ongelmaa (esim. alkavat vuotaa), ja Omnipodin tapauksessa silloin menisi aina yksi pumppu hukkaan.
Kirjattu
DM I vuodesta 2005
Accu-Chek Spirit Combo 12/2012
Medtronic MiniMed 670G 6/2019 →
Fiasp

E O J

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8014
Vs: Pumppu - kokemuksia
« Vastaus #5 : Huhtikuu 14, 2020, 13:05:52 ip »

Vaikka itse en käytäkään pumppua, niin kerron tässä muutamia omia näkemyksiäni viitaten jo annettuihin, varsin päteviin vastauksiin:

Ensinnäkin nimimerkki pake10:n huomautus "Pumppu ei itsessään tee autuaaksi tai korjaa tasapainoa."

Tähän lyhyeen toteamukseen kiteytyy mielestäni kaikkein oleellisin asia. Ei ole mikään sattuma, että vastuuntuntoinen diabeteslääkäri ei koskaan edes suosittele insuliinipumpun käyttöön siirtymistä osalle diabeetikoista.

Samoin pake10:ltä lainaan seuraavan huomautuksen: "Kanyylia vaihdetaan yleensä 2-3 päivän välein eli aika paljon harvemmin kuin kynillä pistellään."

Omakohtaisesta (yli puolen vuosisadan) kokemuksestani voin todeta, että vuosikymmenien ajan kestäneen jatkuvan pistämisen jälkeen saattaa valitettavasti käydä niin, että diabeetikon on vaikeata löytää sellaisia pistospaikkoja, joista ihonalaisesti annosteltu insuliini varmasti vaikuttaa halutulla tavalla. Voi vaikkapa käydä niin, että insuliiniannoksen teho jää yllättäen häviävän pieneksi. Erityisesti tähän suuntaan näyttävät vaikuttaneen aikoinaan käytetyt sinkkisuspensioinsuliinit.
Esimerkiksi eilen iltapäivällä annostelin itselleni tavanomaisen ateria-annoksen - mutta kolmen tunnin kuluttua kävi täysin selväksi, että insuliinia ei imeytynytkään tavanomaisella tavalla, vaan ajauduin hitaasti kehittyvään hyperglykemiaan. On totta, että onnistuin kohtuullisen nopeasti korjaamaan asian (toiseen paikkaan pistetyllä lisäannoksella), mutta tuo oli äärimmäisen epämiellyttävä kokemus!
Insuliinipumpun kanyylin asetus ei ehkä ole aivan yksinkertainen juttu, mutta (riittävän tiheästi mittaamalla) laitteen annosteleman insuliinin vaikutus ei varmaankaan yllätä aivan yhtä helposti kuin tavanomaisia annostelumenetelmiä (insuliinikynää) käytettäessä.

Nimimerkki Reiska kirjoitti: "On olemassa ainakin yksi ihan kiistämätön peruste pumpulle. Jos ei saa persuinsuliinin vaikutuksen profiilia pitkävaikutteisen avulla millään sellaiseksi että esim. aamunkoittoilmiö hoituu niin pumpun ohjelmoitavan basaalin avulla sen saa kyllä hoidettua."

Jos kaikki toimii hyvin, niin tämä on yksi pumppuhoidon merkittävimmistä eduista perinteisiin annostelumenetelmiin verrattaessa.

Kuten pake10 totesi, insuliinipumpuissa käytetään ainoastaan nopeavaikutteista insuliinia. Kun näissä vehkeissä saattaa toisinaan esiintyä häiriöitä, niin käyttäjän on ehkä toimittava ripeästi hyperglykemian välttämiseksi. Valitettavasti tuo epämiellyttävä tila pakkaa insuliinipumppua yksinään käytettäessä kehittyä yllättävän nopeasti. Ja tietääkseni nykyiset insuliinipumput eivät vieläkään havaitse mahdollista insuliinin vuotoa harakoille..
Jotta tällaiseen yllättävään hyperglykemiaan ei päädyttäisi, käytetään toisinaan ns. "Untethered Insulin Regimen"-hoitoa. Siinä insuliinipumpun lisäksi annostellaan (tyypillisesti kai kerran vuorokaudessa) sopivaa pitkävaikutteista insuliinia aivan tavallisella insuliinikynällä. Onnistuessaan tällä menetelmällä voidaan välttää insuliinipumpun toimintahäiriön aiheuttamat vaaralliset yllätykset (nopeasti kehittyvät hyperglykemiat).

Viimein pake10:n toteamukseen: "Kriteerit pumpun saamiselle eri alueilla saattavat valitettavasti olla hyvinkin vaihtelevat."
Näinä synkeinä aikoina yksi on varmaa: Insuliinipumpun käytön kasvu Suomessa tulee tänä vuonna hidastumaan tuntuvasti. Syytä ei tarvitse kaukaa hakea: Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen katastrofi  :-[
Kirjattu
D1, Lantus & NovoRapid.
Oli vain pelottavaa ja masentavaa havaita, miten kokonaan ruumis sittenkin johti henkeä   (Waltari)
 

Linkkejä