Kohtauspaikka > Diabetes yleensä

Viisi eri diabetestyyppiä

(1/3) > >>

Pläski:
Tämän talven aikana on uutisissa ollut uudet diabetestyypit. Nyt ajatellaan tyyppejä olevan viisi entisen kahden sijaan. On näitä lada- ja moby-tyyppejä tosin ollut jo aiemminkin. Millaisia ajatuksia teille tulee uusista diabetestyypeistä?

tapsa:

--- Lainaus käyttäjältä: Pläski - Toukokuu 29, 2018, 06:07:32 ap ---Tämän talven aikana on uutisissa ollut uudet diabetestyypit. Nyt ajatellaan tyyppejä olevan viisi entisen kahden sijaan. On näitä lada- ja moby-tyyppejä tosin ollut jo aiemminkin. Millaisia ajatuksia teille tulee uusista diabetestyypeistä?

--- Lainaus päättyy ---

Olisiko "isossa kuvassa" kyseessä vain tarve akateemiseen luokitteluun. Luontohan toimii niin, että poikkeama normaalista on portaatonta. Kaiken kaikkiaan on kyse lääkityksen, ravinnon ajoituksen, määrän ja koostumuksen sekä muiden elämäntapojen optimaalisesta sovittamisesta tasapainotilan saavuttamiseksi.

Harmi vaan, että asiaan vaikuttaa moni ennalta arvaamaton tai muuten vaikutuksemme ulkopuolella oleva tekijä. Joudumme olemaan jälkiviisaita.

rasvis:
Mun mielestä olisi kyllä hyvä ihan selkeyden vuoksi julkisissa keskusteluissa pitäytyä ihan noissa nykyisissä nimityksissä ja se tarkempi erittely "diabeteksen laadusta ja piirteistä " voitaisiin sitten tehdä ihan sinne potilaan sairaustietoihin ja lääkärit voivat sieltä sitä soveltaa potilaan hoidossa.

Reiska:

--- Lainaus käyttäjältä: Pläski - Toukokuu 29, 2018, 06:07:32 ap ---Millaisia ajatuksia teille tulee uusista diabetestyypeistä?

--- Lainaus päättyy ---
Itseäni on jäänyt kaivelemaan se kun niissä uusiin tyyppeihin liittyvissä jutuissa ei selkeästi
kerrottu mihin ne vanhat tunnetut Ladat ja viisi eri Mody tyyppiä sijoittuu näihin uusissa tyypeissä.
Perinteisen D1 tapauksen ja perinteisen D2 tapauksen pystyi ehkä itse arvaamaan.
Ottaakohan ne lopulta tuota uutta jaottelua kuitenkaan käyttöön ?

Cierra:
Lääkärilehdestä 3/2019 oli artikkeli aiheesta, kirjoittajina Annemari Käräjämäki ja Liisa Hakaste. Linkistä pääsee lukemaan alkuperäisen https://urly.fi/18Ln ja alla copy-pastettu teksti:

Diabeteksen luokittelua on aihetta muuttaa

Karkeaa jakoa tyypin 1 ja 2 diabetekseen on sovellettu siitä lähtien, kun Himsworth ja Kerr 1930-luvulla luokittelivat diabeetikot insuliininpuutoksen ja insuliiniresistenssin perusteella (1). Nämä tyypit edustavat kuitenkin lähinnä taudinkuvan ääripäitä.

Etenkin tyypin 2 diabeteksessa, jota sairastaa 75–85 % diabeetikoista, eteneminen ja vaikeusaste voivat vaihdella varsin suuresti. Nykysuositusten mukaan kaikkia potilaita hoidetaan kuitenkin saman kaavan mukaan ja hoitoa tehostetaan yleensä vasta, kun komplikaatioita on jo kehittynyt. Uusista lääkkeistä huolimatta tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapaino ei olekaan oleellisesti parantunut vuosikymmeneen, ja on jopa viitteitä sen heikentymisestä (Vaasan Diabetesrekisteri Direva, julkaisematon tieto) (2).

Komplikaatiot voisivat olla vältettävissä nykyistä tehokkaammalla hoidolla, mutta se edellyttäisi suuren riskin potilaiden tunnistamista jo diagnosointivaiheessa ja tehostetun hoidon ja seurannan kohdentamista etenkin tähän potilasjoukkoon. Alkuvaiheen hoito ja glykeeminen kontrolli ovat aivan oleellisia, koska kohde-elimet näyttävät muistavan sen jopa vuosikymmeniä (ns. metabolinen muisti) (3).

Maaliskuussa julkaistu ruotsalais-suomalainen tutkimuksemme esitti pelkän verenglukoosin mittaamisen sijaan uuden, kuuteen helposti mitattavaan muuttujaan perustuvan luokituksen. Muuttujat ovat ikä, painoindeksi, HbA1c, glutamaattidekarboksylaasivasta-aineet sekä glukoosi- ja C-peptiditasosta lasketut insuliinineritystä ja insuliiniresistenssiä kuvaavat arvot. Kolmen ruotsalaisen ja yhden suomalaisen diabetesrekisterin potilaat ryhmiteltiin klusterianalyysillä viiteen kliiniseltä kuvaltaan, etenemisnopeudeltaan, riskigenotyypeiltään sekä komplikaatioiltaan toisistaan eroavaan ryhmään: autoimmuuniperäinen insuliininpuutosdiabetes, johon sisältyy tyypin 1 ja LADA-diabeetikoita, ei-autoimmuuniperäinen insuliininpuutosdiabetes, insuliiniresistentti diabetes, lihavuuteen liittyvä diabetes ja ikääntymiseen liittyvä diabetes.

Erityisesti kolmeen ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla oli useammin huono hoitotasapaino ja suurentunut komplikaatioiden riski. Ei-autoimmuuniperäisessä insuliininpuutosdiabeteksessa todettiin retinopatiaa ja insuliiniresistenssidiabeteksessa diabeettista munuaissairautta jo kolmen vuoden kuluessa diabeteksen toteamisesta kohtalaisen hyvästä HbA1c-tasosta huolimatta (4).

Artikkelin julkaisun jälkeen tulokset on toistettu useissa aineistoissa ympäri maailmaa, joten löydös on vakuuttava. Äskettäin julkaistiin myös genotyypitykseen pohjautuva klusterianalyysi, joka sekin päätyi viiteen päätyyppiin (5).

Tyypin 2 diabeteksen jakaminen neljään homogeenisempaan ryhmään tuo toivottavasti uutta tietoa myös diabeteksen taustalla olevista mekanismeista, sillä se mahdollistaisi yksilöllisemmän hoidon. Testaamme paraikaa tietokoneohjelmaa, jolla yksittäisen potilaan alatyyppi voidaan määrittää käyttäen hyväksi rekisteriaineiston jakaumaa. Näin voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa lääkitysten tehosta mm. lääketutkimuksissa. Jatkossa tutkimme ohjelman soveltuvuutta päivittäiseen kliiniseen työhön ja hoidon räätälöintiin.

Uusi luokitus on vuosikymmeniin ensimmäinen konkreettinen askel kohti yksilöllisempää ja tehokkaampaa diabeteksen hoitoa. Tavoitteena ja realistisena toiveena ovat paremmat hoitotulokset, komplikaatioiden vähentyminen ja kustannussäästöt. Suomen terveydenhuollon menoista noin 15 % käytetään diabeteksen hoitoon, ja tästä arviolta kaksi kolmasosaa kuluu komplikaatioihin (6).

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta