Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6989 jäsentä  •  418480 viestiä  •  20020 aihetta

Kirjoittaja Aihe: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat  (Luettu 4386 kertaa)

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
"Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« : Maaliskuu 26, 2016, 10:37:19 ap »

Törmäsin tälläiseen tutkimkseen 6 vuoden takaa:
 - pumppu 1m katetrilla korkealla pistoskohdasta -> noin 20% liikaa annostelussa
- pumppu 1m katetrilla matalalla pistoskohdasta ->noin 20% vajausta annostelussa
http://dst.sagepub.com/content/4/1/98.full.pdf+html

Ongelman aiheuttaa kuulemma hydrostaatinen paine ja "siphon".

Aluksi ajattelin ettei tuo voi pitää paikkaansa mutta tälle ei löydy vastaan väittäjiä jossain toisessa tutkimusraportissa.
Kirjoiittajalla (Zisser) on jotain sidoksia Insulet firmaan joka tekee Omnipod pumppuja. Liittyisikö tähän jotain kotiinpäin vetoa koska patch-pumpuilla (letkuton) tätä ongelmaa ei kuulemma ole.

Onko täällä ketään enemmän "nesteiden fysiikasta" perillä olevaa joka  tutkinut tätä juttua ?
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 26, 2016, 10:47:02 ap kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« Vastaus #1 : Maaliskuu 26, 2016, 14:14:20 ip »

Niin, tuo "siphon" on siis tälläinen tarina: https://en.wikipedia.org/wiki/Siphon
En vaan oikein ymmärrä miten insuliinipumpun tiiviillä männällä varustettu säiliö sallii mitään yli- tai alimäärää 1m hydrostaattisen paineen seurauksena. Mutta kaikenlaista ihmeellistähän näissä voi tietysti tapahtua kun on kyseessä pumpun alhainen basaali.

Se huomio vielä että Medtronicsin ja Accu-Chekin pumpuissa mannäntappi on kierteellä lukittu mäntään mutta Animaksen pumpuissa sitä ei ole lukittu (mäntä vastustaa liikettä pelkän kitkan avulla).
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Turilas

  • Jäsen
  • Viestejä: 130
Vs: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« Vastaus #2 : Maaliskuu 26, 2016, 14:54:32 ip »

Niin lappohan tuo on suomeksi, mutta olen ennenkin ihmetellyt sanan käyttöä englanninkielisessä teksteissä. Suomeksi lappo ei sovi ainakaan omaan suuhuni kun puhutaan ainoastaan hydrostaattisista paine-eroista (vaikka toki juuri nehän lappoa liikuttavat).

Jos fysiikan puolesta ajattelee täydellistä systeemiä joustamattomalla letkulla niin eihän korkeuden mäntäpumpun tapauksessa pitäisi vaikuttaa mitään. Kun katsoo noita artikkelin lähteitä 17-20 (joista ainoastaan viimeinen löytyy googlesta kokotekstinä) niin lähinnä suunnittelun heikkouksia, letkujen joustavuutta ja käyttäjävirheitä arvellaan syiksi. Pumpuissa ehdotetaan käytettäväksi joustamattomia letkuja sekä ohuempia sylintereitä, jolloin pieni ei-haluttu männän liike liikuttaisi suhteessa vähemmän nestetilavuutta.

kokoteksti
http://goo.gl/McFcMT

tiivistelmät muista
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8267151
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8779404
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9347374
Kirjattu
LADA. Toujeo, Fiasp, metformiini. Omakustanteinen Libre.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« Vastaus #3 : Maaliskuu 26, 2016, 16:49:02 ip »

Kun katsoo noita artikkelin lähteitä 17-20 (joista ainoastaan viimeinen löytyy googlesta kokotekstinä) niin lähinnä suunnittelun heikkouksia, letkujen joustavuutta ja käyttäjävirheitä arvellaan syiksi.
Näissä oli ilmeisesti kaikissa kyseessä se "syringe pump". Nykyaikaista insuliinipumppua (CSII) on varmaanin testattu tämän suhteen vain tässsä Zisserin tutkimuksessa.

Syringe pumpulla ymmärrän sellaista sairaalassa käytettävää nesteiden pumppusysteemiä johon laitetaan ruisku telineeseen  ja laite alkaa sitten työntämänn mäntää eteenpäin tasaisesti ohjelmoidulla nopeudella.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Turilas

  • Jäsen
  • Viestejä: 130
Vs: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« Vastaus #4 : Maaliskuu 26, 2016, 19:34:26 ip »

Niin en kyllä tiedä minkälainen on nykyaikainen insuliinipumppu. Tein nopealla lukemisella ilmeisesti virheoletuksen, nykyisetkin olisivat jollain tavalla mäntätoimisia. Onkohan missään näkynyt rakennekuvia minkälainen pumppu noissa on sisällä? Ainakin letkupumppua on käytössä terveydenhuollossa, koska siinä ei ole vaaraa voiteluaineiden sekoittumisesta virtaukseen.
Kirjattu
LADA. Toujeo, Fiasp, metformiini. Omakustanteinen Libre.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« Vastaus #5 : Maaliskuu 26, 2016, 20:18:19 ip »

Niin en kyllä tiedä minkälainen on nykyaikainen insuliinipumppu. Tein nopealla lukemisella ilmeisesti virheoletuksen, nykyisetkin olisivat jollain tavalla mäntätoimisia. Onkohan missään näkynyt rakennekuvia minkälainen pumppu noissa on sisällä? Ainakin letkupumppua on käytössä terveydenhuollossa, koska siinä ei ole vaaraa voiteluaineiden sekoittumisesta virtaukseen.
Tässä olisi ainakin joitain kuvia A-C Spirit Combo pumpun rakenteesta.
http://www.manualslib.com/manual/921568/Accu-Chek-Spirit-Combo.html?page=3#manual

Ei tämä nyt niin nykyaikainen ole oikeastaan, nuo säiliöön ja mäntään liittyvät rakenteet ovat peräisin 90-luvun loppupuolelta. Siinä on huomionarvoista verrattuna sairaalan "infuusoreihin" että
- säiliö kierretään jämäkästi kiinni pumppuun eikä liikkuvat osat ole vapaasti tavoiteltavissa
- rakenne on suljettu jotta kestäsi kosteutta ja ulkokäyttöä
- jotta ei tulisi ongelmia ilmanpaineen muutoksissa, esm. lennon nousut ja laskut, niin pitää olla kuitenkin paineeentasaus "venttiilit"
- säiliön mäntää työntävä tappi lukittuu mäntään kierteellä ja estää sen että mäntä voisi karata annostelun ohjauksesta
- katetri (letku) on yleensä 60 cm mutta joillain on pidempi mutta yli 1 m mittaisia ei taideta valmistaa.

Ennen tätä rakenentta, 90-luvun alkuun asti, insuliinipumppujen rakenne oli aika avoin ja sisään laitettiin täytetty "ruisku" jonka männän varsi ujutettiin työntävää tappia vasten ja se oli siinä, koppa vain loksautettin päälle joka sekin saattoi irrota jos pumppu kolahti johonkin :) Ymmärtäisin että nuo kirjoitukset tarkoittavat "syringe pumpulla" tätä rakennetta ainakin insuliinipumppujen osalta. Sellaisia ei siis enää ole kenelläkään käytössä.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Turilas

  • Jäsen
  • Viestejä: 130
Vs: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« Vastaus #6 : Maaliskuu 27, 2016, 12:27:01 ip »

Okei eli pumppauksen periaatteen pysyessä samana on noita heikkouksia karsittu pois. En fysiikan puolelta näe miten moiset erot annostelussa pääsevät syntymään, olettaen että mäntä ei tee ylimääräistä liikettä. Letkut joustavat samaan tahtiin hydrostaattisen paineen muuttumisen kanssa ja sen myötä niiden tilavuus muuttuu, mutta mitään säännönmukaista eikä pysyvää eroa niistä ei pitäisi tulla.

Laskin mäntään kohdistuvan voiman hyvin pessimistisillä oletuksilla: insuliinin tiheyden oletin yläkanttiin ja letkun pituudeksi täyden metrin ja sen metrin pidettäväksi kokonaan pystyssä (pumppu pään päällä/nilkoissa). Tällöin hatusta heitettyä sentin halkaisijaltaan olevaa mäntää vedetään/työnnetään 79 gramman painoa vastaavalla voimalla.

(vastaavasti realistisimmilla 800 kg/m3 ja 20 cm oletuksilla tulokseksi tulee 12 grammaa)

Koodia: [Valitse]
korkeusero (letku pystysuorassa)
1 m
sylinterin männän halkaisija
0.01 m
säde
0.005 m
pinta-ala
7.85398E-05 m2

insuliinin tiheys
1000 kg/m3

paine-ero =nesteen tiheys*maan vetovoimakiihtyvyys*korkeusero

paine-ero
9810 Pa N/m2
0.0981 bar

mäntään kohdistuva voima
0.770475598 N
eli kiloina
0.078539816 kg


Kirjattu
LADA. Toujeo, Fiasp, metformiini. Omakustanteinen Libre.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: "Siphon effect" ja insuliinipumpun annostelun poikkeamat
« Vastaus #7 : Maaliskuu 27, 2016, 21:46:03 ip »

Okei eli pumppauksen periaatteen pysyessä samana on noita heikkouksia karsittu pois. En fysiikan puolelta näe miten moiset erot annostelussa pääsevät syntymään, olettaen että mäntä ei tee ylimääräistä liikettä. Letkut joustavat samaan tahtiin hydrostaattisen paineen muuttumisen kanssa ja sen myötä niiden tilavuus muuttuu, mutta mitään säännönmukaista eikä pysyvää eroa niistä ei pitäisi tulla.
Kun nyt luin nuo kaikki referoidut esitykset läpi niin pahoin pelkään että tämä mainittu annostelun poikkeama on mahdollista kun pumppu nostetaan ylös 1m tai lasketaan 1m.

Näissä nykyisissä insuliinipumpuissa on kyllä "tiukka" rakenne säiliön ja männän suhteen mutta näissä on annostelun tilavuuskin 100-osa siitä mitä noissa jutuissa puhutaan sairaalan "syringe pumpun" osalta (1ml/h). Insuliinipumpun tyypillinen basaali päivällä on noin 1 U/h (0,01 ml/h) ja yöllä noin 0,3 U/h (0,003 ml/h). Minimi basaali A-C Combolla on 0,05 U/h. Combo jakaa tunnin basaalin 20 osaan ja ripottelee sen tasaisesti 3 min välein. Tuo sykäys on siis käsittämättömän pieni tilavuudeltaan ja miten tähän nuo hydrostaattiset paineet sitten vaikuttavat, sitä on vaikea mutu-tuntumalla sanoa mutta jos tuollaisia virheitä on saatu sairaalan infuusiopumpun annoksilla niin ilmeisesti on uskottava että vastaavia eroja syntyy inskapumpuillakin (niinkuin Zisserin tutkimus osoittaakin).

Näissä inskapumpuissa ne "välykset" voisivat löytyä männän joustamisessa, muovisen säiliön joustamisessa ja letkun joustamisessa. Pystyisikö näillä saamaan aikaan pysyvä (tuntikausia jatkuva) vääristymä basaaliin kun hydrostaattinen painee nousee tai laskee ?

Lisää epäilyksiä tähän suuntaan heräsi kun huomasin että Combon manuaali viittaa virtausnopeuden tarkkuuteen trumpettikäyrän avulla ja huomauttaa että mittauksessa pumppu on <= 1m pistoskohtaa alempana tai ylempänä !
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.
 

Linkkejä