Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6812 jäsentä  •  415813 viestiä  •  19849 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi Triuvare IT-tuki, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Diabeetikko teini 17v. lähdössä juhlimaan kahdeksi vuorokaudeksi kavereiden kans  (Luettu 36382 kertaa)

velli786

  • Vieras
  • Viestejä: 12
Polilla selvisi pitkäaikaissokerin roima nousu
« Vastaus #30 : Kesäkuu 23, 2016, 10:45:18 ap »

Hei!

Osaltaan selvittänee kireää tunnelmaa pitkäaikaissokerin pomppaus 8.1. kymppiin. Sensori nyt sit kuvioihin. Lukuisat 18v. bileet ja syömisen sekä pistämisen epätarkkuus. Vastuuta nuorelle enemmän. Viettää vähemmän aikaa kotona ku aiemmin.
Kirjattu

pæve

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1194
Vs: Kiitos paeve. Irtaantumista on joo
« Vastaus #31 : Kesäkuu 23, 2016, 15:51:36 ip »

Varmasti tottaa tuo sun kommentti itsenäistymisestä ja Tallinnan terveydenhoidosta. Silti tuntuu itsestä kovalta, kun kaiken sen passaamisen jälkeen, minusta/ kodista on tullut huoltopiste. Ja rahaa pitäisi jatkuvasti pystyä antamaan menemisiin, mikä ärsyttää kun en itse ole työelämässä. Ja passaaminenkin jatkuu. Kehittelen tässä itselleni muuta tekemistä ja ajattelemista. Reagoidaan sit, jos moka iskee. Onneksi voin tän palstan lisäksi purkaa tunteitani sisarelleni ja tämän tuoreen täysikäisen isälle.
Meillä sama vaihe ja tekisi mieli räjähtää noin kerran päivässä kun hassataan kuin puussa kasvaisi.
Kirjattu
Karjalasta kajahtaa :)

Annu-80

  • Intoilija
  • Viestejä: 380
  • D1 todettu 1981, Levemir ja Humalog

En voi kuvitellakaan sitä huolen määrää, mitä itsenäistyvän d-nuoren vanhemmilla on mielessä.

Mutta, niin, se mutta. Pakko sen lapsen on antaa kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta itsestään. Ei vanhempi voi ikuisesti holhota ja huolehtia. Kun nuori on vuosia tautia sairastanut, on hänellä paljon tietoa ja taitoa, vaikkei sitä aina näyttäisi tai kertoisikaan (tai haluaisi tai jaksaisi tai viitsisi hoidossaan käyttää). Ja valitettavasti vastuun ottamiseen ja oppimiseen taitaa kuulua myös virheiden tekeminen ja niistä oppiminen. Vanhemman jatkuva huolehtiminen saattaa myös aiheuttaa hanskat tiskiin -reaktion. Toki osa nuorista voi olla todella kiitollisia pitkästä insuliinista baari-iltana muistuttavasta vanhemmasta. Mutta toisilla tilanne saattaa siis aiheuttaa aivan päinvastaisen reaktion.

Maailma on varmasti muuttunut vuosikymmenten aikana, mutta silti nuoren on voitava kasvaa aikuiseksi ja otettava itse vastuu omasta sairaudestaan. Sopivaa tasapainoa vastuun antamisen ja perään huolehtimisen välillä joutuu varmasti hakemaan ja törmäyksiä tulee myös. Mutta niistäkin on otettava opiksi ja myös vanhemman mietittävä omaa toimintaansa. Ja kyllä se nuori siellä diabeteshoitajalla ja lääkärillä saa kuulla kunniansa huonosta hoitotasapainosta. Uusi poikaystävä, omaan asuntoon muuttaminen, opiskelupaikka tms voi muuten olla se suuri askel, joka saa huolehtimaan itsestään. Kun on juuri tätä hetkeä ja tätä päivää pitemmälle ajateltavaa ja suunnitelmia :).

Toivotan voimia kaikille diabetes-nuorten vanhemmille!
Kirjattu

velli786

  • Vieras
  • Viestejä: 12
Pitää yrittää erottaa omat ja teinin reaktiot
« Vastaus #33 : Heinäkuu 25, 2016, 17:45:05 ip »

Joo, tuota vastuun siirtymistä sitä on tullut omassa mielessä jauhettua. Tuli myös huomattua, etten aina jaksakaan huonossa sokeritilanteessa olevan nuoren mesomista. Monet valitukset ja kommentit koin myös arvosteluksi itseäni kohtaan. Ja tämä taas sattuu olemaan minun heikko kohtani, olen altistunut sille paljon ennen teinini tuloa tähän maailmaan. Saatiin asioista keskusteltua ja huudettua. Pitää olla välittämättä kaikista kommenteista. Mutta ruokaa koskeviin reagoin heti (mahdollimman rauhallisesti), asia on nyt pinnalla ja kerta kaikkiaan väistämätön.
Kirjattu
 

Linkkejä