Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6906 jäsentä  •  417072 viestiä  •  19928 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi Myymeli, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Vauvakuumeilijat 2016  (Luettu 72320 kertaa)

kellyf

  • Matkailija
  • Viestejä: 71
  • D1 vuodesta 1990
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #210 : Marraskuu 08, 2016, 09:51:19 ap »

Heippa kaikille!

Mun on jo monta kertaa pitänyt tulla kirjoittamaan. Pussukka, tuo sinun kokemuksesi vetää kyllä hiljaiseksi. Mäkin lähetän paljon lämpimiä ajatuksia suuntaasi <3.

Miten muilla menee? Itsellä on nyt yritys päällä, Skyllan (ja jonkun muunkin aiemmin) mainitsemalla SMEP:llä mennään. Kuten Skylla totesit, romantiikka on siitä kaukana :D, mutta toistaiseksi ollaan oltu ihan hyvillä mielin ja rennosti.  Katotaan sitten taas millä mielellä olen kun piinaviikot alkavat (ovis tällä viikolla).

Toissa viikonloppuna oltiin ulkoilemassa lähimetsässä koko perhe, ja koin jotenkin käsittämättömän onnen ja rauhallisuuden tunteen kun tajusin, että meidän perhe on kyllä jo tällaisenaan aika mahtava. Poika on 3,5-vuotias ja hänen kanssaan on kiva touhuta kaikkea, vaikka vähän koettelikin hermoja kun viime viikolla olin hänen kanssaan 3 päivää kotona (poika oli flunssassa, mutta silti täynnä energiaa). Hän on niin kiinnostunut kaikesta ja muutenkin mahtava tyyppi. Tästäkin huolimatta toivon silti, että saataisiin hänelle pikkusisarus, mutta nyt kun olen asiaa miettinyt enemmän, niin ehkä toiveesta on hieman helpompi päästää irti, jos ei se toteudukaan.

Positiivisia ajatuksia kaikille ja niitä plussatuulia :)
Kirjattu

Kise

  • Vieras
  • Viestejä: 13
  • D1 alkaen 5/2014
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #211 : Marraskuu 09, 2016, 13:58:20 ip »

Hei, moneen viikkoon en käynyt täällä. Ensin siksi, että riemukkaasti plussattiin. Kävin neuvolassa ja dee-lääkäriltä sain sensorin ja kaikki oli hyvin. Sitten oli varhaisultra, johon se sitten loppuikin. Siitä on nyt tänään tasan kaksi viikkoa.

Meidän pieni ihmisenalku oli kuollut n. 7 viikon alussa. Ultra tehtiin yhdeksännellä viikolla. Sain Cytotecit mukaan, ja kotona sitten lääkkeellinen keskenmeno. Pääsin vähemmällä kuin Pussukka aiemmin kertoi, mutta oli se silti ihan helvettiä. Vieläkin vuodan verta, mutta kipuja ei ole onneksi ollut enää muutamaan päivään, ja vuotokin on jo vähäistä. Mutta hurjat oli ne ekat päivät ja eka yö.

Henkisesti tietenkin vielä isompi juttu. En jotenkin pysty edes kirjoittamaan siitä romahduksesta. Kova paikka myös miehelle, joka halusi tätä vauvaa vähintään yhtä paljon kuin minä, mutta jolle koko keskenmeno väkisinkin jää etäisemmäksi, kun se ei tunnu hänen ruumiissaan.

Aluksi ajattelin, ettei tämän jälkeen seksi kiinnosta enää yhtään, enkä varsinkaan halua yrittää heti uutta lasta. Että ehkä joskus yritetään saada uudelleen, mutta nyt ei voisi vähempää kiinnostaa. Yllättäen kaksi viikkoa on kuitenkin riittänyt siihen, että vähitellen alan olla valmis ajattelemaan jopa seksiä. Mun mies on ollut ihana, vaikka olikin poissa kotoa juuri silloin kun olisin häntä eniten tarvinnut, eli keskenmenon aikaan.

Minut ultrannut lääkäri sanoi, ettei tarvitse odottaa yksiä kuukautisia ennen uutta yritystä, mutta kätilö taas sanoi että yhdet kk:t olisi hyvä olla. Ehkä odotan niitä, on meillä kondomeja yöpöytälaatikossa.

Kirjattu
”Lupaa minulle, että tulet muistamaan, että olet rohkeampi kuin uskot, vahvempi miltä näytät ja fiksumpi kuin luulet.” (Nalle Puh)

Sokerinen päiväkirjani osoitteessa http://sokerinenpaivakirja.blogspot.fi/

Salski

  • Vieras
  • Viestejä: 5
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #212 : Marraskuu 13, 2016, 20:38:42 ip »

Aivan valtavasti Kise voimia! Keskenmeno on henkisesti niin raskasta, sitä ei kenellekkään toivoisi.

Itselläni on kilpirauhasenvasta-aineet pilvissä. Tyroksiini lääkitys siis aloitettiin. Hobis on 44 eli 6.2. Nyt sitten saatiin lupa yrittää, vielä arvolla 6.9 ei sitä saatu. Joulukuun alussa vielä sensorointi edessä.
Miten tuo tyroksiini vaikuttaa raskautumiseen/raskauteen? Vai vaikuttaako lainkaan?
Kirjattu

Skylla

  • Matkailija
  • Viestejä: 68
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #213 : Marraskuu 15, 2016, 20:21:37 ip »

Voimia Kise, vaikka itsekin tuon kolmesti on kokenut, ei sitä vaan oikein löydä sanoja toiselle. Omaan tahtiin ja fiiliksiä tunnustellen hyvä tulee. Lämpöisiä ajatuksia sinulle. <3

Kellyf, meillä iski "suoritusväsymys" yleensä aina siinä vähän ennen ovisplussaa. Sen jälkeen ne kolme päivää peräkkäin ja sitten vielä se viimeinen varmistus tuntuivat melko työläiltä.  ;D Mutta ei se nyt kamalaa ollut, epäromanttista kyllä.
Kirjattu

Eline

  • Jäsen
  • Viestejä: 136
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #214 : Marraskuu 17, 2016, 22:03:36 ip »

Sympatiat kise! Ja pussukalle myös! Täällä myös sama koettu ensimmäistä kertaa, sain tosin vasta tietää viikolla 12+1 kun tuli spontaanisti, eli viime lauantaina. Varhaisultrassa viikolla 7 kaikki oli hyvin mutta nyt lääkäri päätteli että olisi mennyt kesken jo viikolla 7-8 eli aika ankeaa olla kantanut unelmoiden yli kuukauden sitä kuolleena.  :'( No ei kun uutta keskenmenoa kohti sitten vaan.... Mulla on vuoto jo nyt niin pientä että en ole uskoa ja henkisestikin mieli ihan ok asian suhteen. Ihmettelen kyllä jos pääsin näin vähällä.
Kirjattu
D1 since 2000

Pussukka-81

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1186
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #215 : Marraskuu 18, 2016, 18:44:51 ip »

Itku tuli väkisinkin, kun luin Kisen ja Elinen tapahtumista. :'(
Tähän tilanteeseen ei vain löydy sanoja, vaikka saman olenkin jo kahdesti joutunut kokemaan. Toisaalta itse ainakin ajattelen, ettei niitä sanoja tarvitsekaan löytyä. Riittää, että toinen on läsnä ja tietää, miten rankka kokemus tuo on. :-* Täällä siis ollaan läsnä ja ajatuksissa mukana. Olen todella pahoillani puolestanne. Ei näitä toivoisi kenellekään.

Ite oon ollut todella väsynyt. Tuntuu, että arki on edelleen yhtä selviytymistä ja suorittamista. Olisin varmaan tarvinnut kunnolla käsittely- ja toipumisaikaa etenkin tämän toisen keskenmenon jälkeen. Nyt sitä ei ollut oikeastaan lainkaan, vaan suoritin kylmästi arkea sekä keskenmenon aikana että sen jälkeenkin. Nyt tuntuu, ettei tää ollut hyvä ratkaisu. Mutta tätä tää nyt on.

Mulla oli just ekat keskenmenon jälkeiset menkat. Olivat tavallista runsaammat, mutta kestoltaan olivat suht normaalit. Tosin mulla on muutenkin runsaat menkat, joten olihan se melkoista touhua taas. :P Tällä viikolla tilasin lisää ovulaatiotestejä ja testaaminen pitäisi taas kohta aloittaa. Suoraan sanottuna koko touhu on vain todella vastenmielistä jo pelkän ajatuksentasollakin. Ei kiinnosta tällä hetkellä koko projekti pätkääkään! Jotenkin näiden kahden peräkkäisen keskenmenon jälkeen toivo hiipui olemattomaksi enkä edelleenkään ajattele kovin valoisasti seuraavankaan mahdollisen raskauden onnistumisesta. Mutta pakko kai sitä on vain yrittää, jos sitä lasta toivoo. Ja mehän toivomme. <3

Tää on ollut muutenkin aika synkkää aikaa. Eka keskenmenoni olisi todennäköisesti jo sylissä, jos olisi vauvaksi asti päässyt. Laskettu aika ois tosin vasta joulukuussa, mutta luulisin vauvan jo syntyneen tai ainakin syntyvän lähipäivinä. Toinen keskenmenoni taas olisi tänään tasan 16 raskausviikkoa vanha. En haluaisi edes miettiä näitä päivämääriä, mutta ei niitä oikein pääse pakoonkaan.

Ikävän paljon on ollut nyt surullisia uutisia tässä ketjussa, vaikkei mukana edes oo kovin montaa nimimerkkiä. Toivottavasti vastoinkäymiset loppuvat tähän ja tulevista vuosista tulee onnellisempia kuin koskaan.  :-*

Kaikkea hyvää meille! <3
Kirjattu
DM1 vuodesta 1986
Pumpussa Humalog

Eline

  • Jäsen
  • Viestejä: 136
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #216 : Marraskuu 20, 2016, 12:48:42 ip »

Kiitos pussukka sanoistasi.  :) Tosiaan kaikkea hyvää meille. Ja olet oikeassa että pakko sitä on vaan yrittää jos lasta toivoo. Se mikä harmittaa että tämän myötä uskon että onnellinen odotus on osaltani historiaa ja tilalle tulee korkeintaan pelon täyteinen ja pessimistinen pahinta vain odottava odotus jos joskus vielä raskaudun. Eli paluuta menneeseen ei ole kun oli suht huoleton olo (vaikka aina olen tiedostanut ja pitänyt mielessä riskit) odottaessa kahta ensimmäistä. Mutta pakko se on otettava vastaan tämäkin tilanne.
Kirjattu
D1 since 2000

kellyf

  • Matkailija
  • Viestejä: 71
  • D1 vuodesta 1990
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #217 : Marraskuu 21, 2016, 08:51:15 ap »

Heippa kaikille! Olen tosi pahoillani Eline ja Pussukka :(. Ryhmäläisiä on nyt koeteltu jo vähän enemmän kuin tarpeeksi. Tuskailin just yhdelle dee-ystävälleni sitä, että ei näytä meillä tärppäävän, ja hän sanoi että olisi kyllä reilua, jos edes tämä asia menisi diabeetikoilla helpommin, kun kaiken muun terveyteen ym. omaan kehoon liittyvän kanssa saa tapella tappelemasta päästyään. Toivon todella, että asiat kääntyvät parempaan suuntaan itse kullakin.

Oma yritys vaikuttaisi taas tältä kierrolta olevan ohitse. Menkkojen pitäisi alkaa tämän viikon lauantaina. Jo nyt viikonloppuna tutut PMS-oireet palasivat, rinnat ihan älyttömän kipeät (en tajua miksi toinen tulee ensin kipeäksi ja sitten vasta toinen  ;D ?!), itkettää ja alavatsaa kipristelee. SMEP:tä yritettiin noudattaa, mutta en saanut ihan selkeää ovisplussaa. Ovistikkuun ilmestyi kyllä toinenkin viiva, mutta parhaimmillaankin se jäi vaaleammaksi kuin kontrolliviiva. En tiedä, enkö sitten ovuloi joka kuukausi vai testasinko väärään aikaan päivästä vai mistä oli kiinni. Täytyy ehkä ens kiertoon ostaa toisiakin ovistestejä ja yrittää vielä ahkerammin, jos sen plussan sieltä onnistuisi bongaamaan. Loppukesästä ja alkusyksystä olen onnistunutkin, mutta ei ole vaan tärpännyt.

Nyt just en minäkään jaksa ajatella positiviisesti, kun ollaan "jo" puolisen vuotta oltu ilman ehkäisyä. Tiedän ettei se todellakaan ole pitkä aika, mutta oma ikä alkaa tulla vastaan. Katotaan vielä nyt joulukuun kierto ja sitten meen lääkäriin selvittämään, missä vika voisi olla. Kilppariarvotkin otetaan seuraavaksi vasta joulukuussa, toivon ettei niissä ole mitään häikkää. En nimittäin tiedä, miten toisella kertaa toimitaan jos ollaan taas liikatoiminnan puolella; jos lääkitys pitää aloittaa uudestaan, saan heittää vauvahaaveille hyvästit (lääkitys kestää 1,5 vuotta ja sit alan olla jo melkein 40).

Tsemppiä kaikille kuumeilijoille! Yritetään nauttia joulunajasta, mä tykkään kun saa polttaa kynttilöitä jne. <3
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 21, 2016, 09:57:59 ap kirjoittanut kellyf »
Kirjattu

kellyf

  • Matkailija
  • Viestejä: 71
  • D1 vuodesta 1990
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #218 : Marraskuu 25, 2016, 20:02:33 ip »

Oho. Tais se käänteispsykologia toimia mullakin. PMS-oireet ei päättyneetkään menkkoihin, vaan tänään testiin piirtyi kaksi viivaa. En oikein tajua tätä vielä...maanantaina pitää varmaan soittaa neuvolaan ja d-hoitajalle! Voi kun tää nyt pysyis kyydissä. Hämmentynyt ja epäuskoinen olo  ::)
Kirjattu

Taatelinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 157
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #219 : Marraskuu 25, 2016, 21:25:23 ip »

Oho. Tais se käänteispsykologia toimia mullakin. PMS-oireet ei päättyneetkään menkkoihin, vaan tänään testiin piirtyi kaksi viivaa. En oikein tajua tätä vielä...maanantaina pitää varmaan soittaa neuvolaan ja d-hoitajalle! Voi kun tää nyt pysyis kyydissä. Hämmentynyt ja epäuskoinen olo  ::)
Onnea!
Kirjattu

Kise

  • Vieras
  • Viestejä: 13
  • D1 alkaen 5/2014
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #220 : Joulukuu 10, 2016, 18:19:55 ip »

Ooh, Kellyf, miten sinulla menee?
Eline, halaus sinulle!

Kiitos kaikille ymmärryksestä! En ole käynyt täällä pitkään aikaan, kun ei ole tuntunut olevan vauvakuumeilu se ykkösasia elämässä. Vähitellen kuitenkin kyllä joo, ja ekat kuukautiset km:n jälkeenkin tuli ja meni. Nyt vain on ilmaantunut uusi juttu, kun sain eilen kuulla että minulla on Basedowin tauti. Siis kilpirauhassairaus,  joka on jotenkin kummallisesti sekä liika- että vajaatoimintaa. Jos joku teistä on facen dee-äitien palstalla niin siellä tästä jo kirjoitin.

Se ei kai estä raskautumista, mutta nyt saamani lääke Tyrazol saattaa aiheuttaa epämuodostumia sikiölle, joten vauvaprojekti on nyt puoli vuotta tauolla. Ei naurata, ei. Keskenmenon jälkeen pitäisi olla kaikkein paras aika tulla uudelleen raskaaksi, ja nyt ei saada edes yrittää.  :(

En tiedä tuosta Basedownista vielä kovin paljon. Tammikuussa pääsen sitten juttelemaan lääkärin kanssa kasvotusten, nyt olen ollut vain puhelimessa. Siinä puhelimitse se diagnoosikin tehtiin... Toki lääkärillä oli edessään koko mun sairaushistoria ja kaikki syksyn verikokeiden tulokset, kun kilppariarvot oli taas lähteneet nousuun. Että kyllä minä sitä uskon, vaikka harmittaakin.

Mutta se hyvä puoli, että voin teettää häämekon ihan rauhassa ensi kesäksi. Meillä on häät heinäkuussa ja olin ajatellut, että pitää ompelijan kanssa tehdä vyötärönseutu ja alaosa pukuun vasta ihan alkukesästä, kun tiedetään olenko raskaana häiden aikaan :) No nyt tiedetään, että tuskinpa olen, joten ainakin se ongelma on poissa (tiedä sitten voiko tuosta nyt erityisen iloinen olla).

Kaunista joulunodotusta kaikille! Ja hyviä, onnistuneita yrityksiä, pysyviä plussia ja vahvoja ovulaatioita!
Kirjattu
”Lupaa minulle, että tulet muistamaan, että olet rohkeampi kuin uskot, vahvempi miltä näytät ja fiksumpi kuin luulet.” (Nalle Puh)

Sokerinen päiväkirjani osoitteessa http://sokerinenpaivakirja.blogspot.fi/

kellyf

  • Matkailija
  • Viestejä: 71
  • D1 vuodesta 1990
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #221 : Joulukuu 12, 2016, 09:42:51 ap »

Kiitos onnitteluista! Kise, ihan hyvin menee, aamupahoinvointia lukuun ottamatta. En ole siis oksentanut kertaakaan, mutta kun aamulla nousee sängystä ja vatsa on vielä tyhjä, niin kuvotus iskee saman tien. Aamupalan syöminen helpottaa, mutta sen jälkeen taas mennäänkin lounaaseen asti kuvotusta nieleskellen. Kun lounaalla syö vatsan täyteen, niin siihen se onneksi loppuu. Ja onhan mulla siis aivan valtava nälkä koko ajan...ja lihanhimo palasi - esikoisen aikaan aloin monien kasvissyöntivuosien jälkeen syödä lihaa, lopetin sen keväällä ja nyt plussan jälkeen tekee taas koko ajan mieli jotain kebabia, makkaraa ja pihviä :D. Oon ajatellut sen niin, että kroppa kertoo, mitä se kaipaa. :) Esikoisen aikaan pahoinvointi painottui iltapäivään, mutta nyt se alkaa heti aamusta.

Eka neuvola on nyt torstaina, ja ens viikolla eka d-lääkäri + gyne. Toivotaan, että siellä tosiaan on joku ja kaikki on hyvin, ja pääsen joulun viettoon hyvillä mielin :). Ehkä jouluna joudun paljastamaan asian mun perheelle, kun vietetään joulua Lapissa porukalla. Muutamalle kaverille olen jo joutunut kertomaan, kun kauan odotetuissa illanvietoissa olenkin joutunut pysyttelemään alkoholittomissa juomissa.

Mä näinkin Kise sun postauksen fb-ryhmässä ja kävin äsken kommentoimassakin (ja näin tulen minäkin nimimerkkikaapista ulos :D!). Mulla on myös ollut liikatoiminta ja Tyrazol-lääkitys. Olen siitä tännekin joskus kirjoitellut. Esikoisen syntymän jälkeen kilppariarvot lähtivät seilaamaan, laihduin 7 kg ja tuli muutakin, tykytyksiä, hikoilukohtauksia, vapinaa jne. Lievä liikatoiminta todettiin syksyllä 2014 ja söin 1,5 vuoden Tyrazol-kuurin, jonka aikana en saanut tulla raskaaksi. Heti kuurin loppumisen jälkeen (loppui nyt huhtikuussa) sai tosin luvan yrittää vauvaa kilpparin puolesta. Tää voi vielä uusia, mutta toivon ettei raskaus saa arvoja heittelemään eli ettei kilppari ainakaan aiheuttaisi mitään ongelmia.

Toivottavasti pääset lyhyemmällä lääkityksellä. Puoli vuotta menee onneksi nopeasti, niin meni tuo 1,5 vuottakin vaikkei siltä alussa tuntunutkaan.

Mukavaa joulunodotusta kaikille ja tsemppiä yritykseen! <3
Kirjattu

Eline

  • Jäsen
  • Viestejä: 136
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #222 : Joulukuu 12, 2016, 17:52:16 ip »

Kiitos kise. Ja voi ei, toivotaan että puoli vuotta menee nopeaan että pääsette taas yrittämään, ihan kohtuutonta kestettäväksi sulle nuo kaikki yhteensä. Mulla on tosi pessimistiset fiilikset tästä projektista nyt itseni osalta, varmaan minäkin tässä tilanteessa vielä puolen vuoden päästä.... :(
Kirjattu
D1 since 2000

consequence

  • Aloittelija
  • Viestejä: 35
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #223 : Joulukuu 18, 2016, 09:29:39 ap »

Heippa! Uusi kuumeilija ilmottautuu :) Ikää 27v, diabetesta takana 23v. Viimeiset noin 10 vuotta seilattu aika huonolla hoitotasapainolla hba1c "parhaimmillaan" 11% luokkaa), taustaretinopatia löytyy kans, jota laseroitu ekan kerran viime kesänä. Tällä hetkellä pitkäaikaissokeri parempi kuin vuosiin, 8,0%  8) Lääkäriltä raskautumislupa kunhan oltais noin seiskan pinnassa. Lääkäri kovasti kannusti, että kesään mennessä voisi olla mahdollista jättää ehkäisy pois.

Vauvankaipuu iski kuin salama taivaalta, enkä malttaisi odottaa että voi alkaa yrittämään. Samalla pelottaa, että en opi hoitamaan itseäni niin että sinne seiskan arvoihin pääsisin. Minulle on täysi mysteeri miten olen nytkään päässyt 8,0% arvoon...

 Myös e-pillereiden poisjättämisen vaikutukset jännittävät. Olen aloittanut ne 14 vuotiaana, ja 18-19 ikäisenä pidin vuoden taukoa, josta seurasi 10kg painonnousu, sokerit heitteli ihan miten sattuu ja sain aknen  :-[

Pääsen kuulema helmikuussa viikoksi verensokerin sensorointiseurantaan, että sitä odotellessa :)
Kirjattu

Amanda

  • Matkailija
  • Viestejä: 54
Vs: Vauvakuumeilijat 2016
« Vastaus #224 : Joulukuu 19, 2016, 21:28:24 ip »

Jospa mäkin. Miehen kanssa elämä alkaa olla sellaisella mallilla, että alkais olla ehkä perheen aika. Kamalan vanhaksi itseni koen, pari viikkoa ja täytän 34v. Meillä ei kummallakaan ole vielä lapsia, mulla DM1 ollut 25 vuotta.
Vaihdettiin juuri uuteen insuliiniin. Tasapainoa pitää saada vielä alemmas, mutta oon melko luottavainen.

En tunne ketään kaltaistani, mutta täällä varmaan on useampikin :)
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 19, 2016, 21:36:16 ip kirjoittanut Amanda »
Kirjattu
 

Linkkejä