Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6984 jäsentä  •  418368 viestiä  •  20018 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi JokkeVantaa, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Avoin kirje D-Liitolle  (Luettu 58796 kertaa)

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #30 : Lokakuu 23, 2014, 23:26:58 ip »

Liiton linja näkyy pitkälle lehdessä, ja siksi harmittaa nämä viime lehdenkin varoittelut "ei saa mennä alle tietyn hiilarirajan, se sotkee tasapainon", kun monen diabeetikon oma kokemus on, että juuri se nimenomaan auttaa saamaan vihdoin vuosien taistelun myötä paremman tasapainon.
Tarkistin mitä siellä todella luki:
Jutussa kyse oli miten laihduttaa tyyppi 1:n tapauksessa.
Ensin haastateltava kehoittaa tarkkailemaan HH:n laatua (karsimaan esim. tuoremehut ja levonnaiset).

Ei kait tuota voi kiistää ?

Sitten puhutaan HH:n päivittäisestä määrästä.
"Päivittäinen hiilihydraattimäärä saisi silti olla noin 150 g. Jos määrä menee alle sen, diabeteksen hoitotasapaino on vaikeampi hallita".

Voi olla että tuo ei päde kaikkiin tai tuo raja vaihtelee mutta uskon että siinä on jotain todellista takana. Itse en nykyisin pysty tuollaisia kokeilemaan kun tarvitsen kaikki keinot kerätäkseni kaloreita jotta pysyisi edes nykyinen paino mutta olen mielenkiinnosta haeskellut taustaa tuolle 130 ... 150 gHH teorialle ja noita tarkempia selityksiä Suomessakin voitaisiin laajemmin jaella näissä vhh jutuissa. Tämä koskee sekä juttuja Vhh:n puolesta että vastaan.

Tässä yksi hyvä esitys tuosta teoriasta (tässä jutussa raja 100 gHH): https://www.idf.org/sites/default/files/attachments/DV58-2_Debate.pdf
Jutussa saa kaksi vastakkaista vhh-kantaa esittää vapaasti mitä mieltä on vhh:sta D1-tyypin kohdalla.
No-kannan edustaja selostaa hyvin perusteellisesti mutta kansantajuisesti mistä asia johtuu. Lopussa on yhteenveto:
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
To summarize, a meal plan that consists of less than 100 g/day will result in blood glucose patterns that are erratic.
It is almost impossible to design an effective insulin plan that anticipates the peaks and valleys of the resulting
blood glucose levels. A low carbohydrate plan is not a good strategy for people with type 1 diabetes largely because
they lack effective biological feedback, or the capacity to recognise a change in the liver’s rate of glucose secretion.
Low carbohydrate plans for the dietary management of type 1 diabetes lead to erratic blood glucose control frustrating
both the person living with diabetes and the diabetes team.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ennen tätä yhteenvetoa on asia selostettu vielä tieteellisemmin joten perehtykää siihen.

Itse asiassa tämä No-kannan edustaja paljastaa että ongelma poistuu jos menee aivan äärimmäisen pieneen määrään <30gHH jolloin ollaan koko ajan ketoosissa (poistuu ongelma maksan arvaamattomasta käyttäytymisestä) mutta hänen mielestä monikaan ei pysty sellaista pitkään noudattamaan.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 23, 2014, 23:29:45 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Dad

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1015
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #31 : Lokakuu 24, 2014, 01:49:33 ap »


...
Sitten puhutaan HH:n päivittäisestä määrästä.
"Päivittäinen hiilihydraattimäärä saisi silti olla noin 150 g. Jos määrä menee alle sen, diabeteksen hoitotasapaino on vaikeampi hallita".
...

Siinäpä tämä asia pähkinänkuoressa. Diabetesliitto voi jankuttaa vaikka loputtomiin tuota hiilarilinjaansa, mutta totuudeksi se ei muutu.

Hyvää hoitotasapainoa voi olla huomattavasti helpompi hallita vähillä hiilareilla. Näin on meillä ja monella muulla.

Kun kerran olen omin silmin nähnyt, kuinka hiilarit aiheuttavat jatkuvasti ongelmia hoitotasapainon kanssa, on minulle aivan turha höpöttää muuta. Luulen, etten ole ainoa, joka ajattelee näin.

Kirjattu
"Well managed diabetes is the leading cause of nothing", Dr. William Polonsky

"It never ceases to surprise me at the infinite capacity of the human mind to resist the introduction of useful knowledge." Thomas Raynesford Lounsbury

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #32 : Lokakuu 24, 2014, 08:44:51 ap »

Vaikuttaa liialta yksinkertaistamiselta tuo jonkin hiilarirajan esittäminen. Se kuitenkin lienee taas yksi niistä yksilökohtaisista asioista.

Optimimäärään vaikuttaa varmaankin ainakin

-henkilön paino sekä absoluuttisena että painoindeksinä ja myös pituus
-ikä, onko kasvuiässä vai eläkeiässä
-fyysinen aktiivisuus
-insuliiniherkkyys
-onko tavoitteena laihtua vai lihoa
-kyky kurinalaiseen ravintokäyttäytymiseen
-luonne, onko tasainen vain spontaani
-elämäntyyli, onko tasainen vai vaihteleva

Miksi ihmeessä ei uskota yksilölliseen ja tilanteen mukaiseen optimihiilarimäärään?

Kysymys tuskin ratkeaa grammamäärästä kiistelemällä.
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

äskoo

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13386
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #33 : Lokakuu 24, 2014, 09:01:05 ap »

Yksilöllisyyttä löytyy myös tuossa Reiskan mainitsemasta maksan "yliaktiivisuudesta". Niinpä jotkut joutuvat karsimaan hiilarit minimiin tyhjentääkseen maksan glukoosivarastoja. Jotkut - ykköstyypitkin - joutuvat valitsemaan insuliinin rinnalle metformiinin hillitsemään maksaa, vaikka hiilarit olisi jo karsittu vähiin.

Yhtä kaikille sopivaa ruokavaliota ei ole, mutta eri vaihtoehdot voisivat olla monipuolisesti esillä? Vai käykö sitten niin, että liian monista vaihtoehdoista seuraa epätietoisuutta, kun ei ole tarpeeksi perustietoa?

Onko D-liittoon kielteisesti suhtautuvilla D-liiton toiminnassa etujärjestönä muuta moitittavaa kuin tuo ruokavalioasia?
Kirjattu
“Allways Look on the Bright Side of Life”

Nainen
D1 vuodesta 1991
Pumppu Spirit 10/2006 - Veo 04/2011 - MiniMed 640G 10/2015
KHH - Humalog

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #34 : Lokakuu 24, 2014, 09:06:32 ap »

Vaikuttaa liialta yksinkertaistamiselta tuo jonkin hiilarirajan esittäminen.
Se kuitenkin lienee taas yksi niistä yksilökohtaisista asioista.
Ei sitä ole esitetty tarkkana rajana vaan suuntaa antavana alueena (100 .. 130gHH) jossa maksan toiminta alkaa
tehdä temppujaa ja silloin omat HH-laskemat voi jättää sikseen.
Lukekaa ihmeessä se linkkaamani englanninkielinen juttu. So on ainut kansantajuinen juttu
jonka olen löytänyt jossa tuota asiaa yritetään selittää.

Jos liikkuu kovin aktiivisesti niin raja voi sitten olla vaikka 150gHH.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #35 : Lokakuu 24, 2014, 09:41:14 ap »

Yhtä kaikille sopivaa ruokavaliota ei ole, mutta eri vaihtoehdot voisivat olla monipuolisesti esillä? Vai käykö sitten niin, että liian monista vaihtoehdoista seuraa epätietoisuutta, kun ei ole tarpeeksi perustietoa?
Se miten maksa tässä asiassa D1:llä toimii on mielestäni tosi vaikea alue, ei edes sitä asiaa että voi olla radikaali vaikutus, tiedä kaikki D1:t.

Eihä nämä ohjeistukset ole kaiketi Diabetesliiton keksimiä vaan tämän alueen tutkijoiden vallitseva käsitys ympäri maailmaa. Onhan niitä poikkeuksiakin lääkäreissä mutta en tiedä kuinka monta todellista alaan erikoistunutta tutkijaa olisi sitä mieltä että tuosta maksan vaikutuksesta ei tarvitse välittää.

Siitä metformiinistä tuli mieleen että eikös se ole vähän kyseenalaista yhtäaikaa tyhjentää maksan varastot ja vielä päälle käyttää metformiiniä ? Juuri näiden asioiden takia tästä alueesta voi olla liian vaikeaa antaa ohjeita D1:lle lehtien palstoilla ja netissä, asiassa on liian monta liikkuvaa osaa.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Dad

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1015
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #36 : Lokakuu 24, 2014, 09:57:56 ap »

...
Onko D-liittoon kielteisesti suhtautuvilla D-liiton toiminnassa etujärjestönä muuta moitittavaa kuin tuo ruokavalioasia?

Kai sitä jotain jupinaakin aina syntyy kun jotain tehdään, se on vain luonnollista.

Mutta tämä ruokavalioasia:
-Käytännössä kaikki tällä palstalla viihtyvät tietävät, että ruokavalio on keskeinen osa (1-tyypin) diabeteksen hoitoa. Hiilareita lasketaan joka ikinen päivä, näillä näkymin elämän loppuun asti. Hyvää hoitotasapainoa ei voi saavuttaa ilman sitä.
-Monet saavuttavat parhaat hoitotulokset, kun syövät suosituksia vähemmän hiiliä.

Diabetesliiton linja on, että vhh tms. ei ole pitemmän päälle hyvä, vaan suorastaan vaarallista terveydelle. (Tässä on turha alkaa saivartelemaan, mikä se Liiton virallinen linja tarkasti on, käytännössä liitto suosittelee vain virallisten suositusten mukaista ruokavaliota ja muu ei ole hyväksyttävää.)

Toisaalta vertaistuesta jaksetaan jauhaa. On oikea vertaistuen irvikuva, että lytätään joidenkin diabeetikkojen omat kokemukset. Sitkeästi vain väitetään, että hoidatte itseänne väärin ja huonosti.

Niin kauan kun tilanne on tämä, monet diabeetikot kokevat tulleensa mitätöidyiksi ja ylimielisesti sivuutetuiksi. Diabetesliiton mihinkään tekemisiin on todella vaikea suhtautua tällaisen kohtelun jälkeen positiivisesti. Kun jatkuvasti tulee turpaan, on hakkaajan juttuihin vaikea suhtautua edes objektiivisesti.
Kirjattu
"Well managed diabetes is the leading cause of nothing", Dr. William Polonsky

"It never ceases to surprise me at the infinite capacity of the human mind to resist the introduction of useful knowledge." Thomas Raynesford Lounsbury

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #37 : Lokakuu 24, 2014, 10:01:52 ap »

Juuri näiden asioiden takia tästä alueesta voi olla liian vaikeaa antaa ohjeita D1:lle lehtien palstoilla ja netissä, asiassa on liian monta liikkuvaa osaa.

Onko tosiaan niin, että D-liitto on ratkaisevassa osassa yksittäisen diabeetikon ravintosuosituksia annettaessa
Eikö jokaisella diagnosoidulla diabeetikolla ole hoitosuhde joko terveyskeskukseen tai sairaalaan.
Onko diabetesliitto ainoa auktoriteetti, joka sanelee yksittäiselle lääkärille diabetesasiakkaan hoito-ohjeita.

Olen kohdannut sellaisiakin hoitavia lääkäreitä, joiden kanssa voi asiallisesti keskustella hoitosuunnitelmasta. Ja ravitsemusterapeutteja, jotka ymmärtävät yksilöllisyyden merkityksen.
Ja voisin ajatella, että en noudata toimimattomia ohjeita, en ainakaan kirjaimellisesti.
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

Dad

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1015
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #38 : Lokakuu 24, 2014, 10:21:07 ap »

Reiska:

En ala asiasta enempää vääntämään, mutta annat kyllä hyvin vääristyneen kuvan nykyisestä tutkimustiedosta.

Tutkijat ovat kaikkea muuta kuin yksimielisiä meidän suositustemme mukaisista ruokavalioista. Eikä tiede edelleenkään ole huutoäänestys.
Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin suhtautuminen tähän hiilarikysymykseen on jo ihan toisennäköinen.

Pystyt ehkä hyväksymään tämän: Ylivoimaisesti tärkein asia diabeetikon terveydelle on hyvä hoitotasapaino. Jos tuon pystyy saavuttamaan, vaikka sitten hiilareita vähentämällä, kannattaa se myös tehdä.
Kirjattu
"Well managed diabetes is the leading cause of nothing", Dr. William Polonsky

"It never ceases to surprise me at the infinite capacity of the human mind to resist the introduction of useful knowledge." Thomas Raynesford Lounsbury

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #39 : Lokakuu 24, 2014, 11:25:18 ap »

Juuri näiden asioiden takia tästä alueesta voi olla liian vaikeaa antaa ohjeita D1:lle lehtien palstoilla ja netissä, asiassa on liian monta liikkuvaa osaa.
Onko tosiaan niin, että D-liitto on ratkaisevassa osassa yksittäisen diabeetikon ravintosuosituksia annettaessa
Eikö jokaisella diagnosoidulla diabeetikolla ole hoitosuhde joko terveyskeskukseen tai sairaalaan.
Onko diabetesliitto ainoa auktoriteetti, joka sanelee yksittäiselle lääkärille diabetesasiakkaan hoito-ohjeita.
En tosiaankan tarkoittanut tuota vaan päinvastoin, Diabetesliitto ja lääkärit käsittääkseni seuraavat sitä mitä alan asiantuntijat ja tutkijat Suomessa esittävät. Jos jokin taho halutaan nimetä niin kait se on enemmänkin jokin THL mutta en tiedä tarkemmin miten virallisesti on määritelty.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 24, 2014, 12:26:29 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #40 : Lokakuu 24, 2014, 11:45:56 ap »

Oudoksun lähinnä sitä, että Diabetesliittoa roikotetaan löysässä hirressä asiasta, jossa yksiselitteistä ja yleispätevää totuutta ei ole (ainakaan tiedossa).

Onko annettu suositus pahempi kuin ei suositusta ollenkaan.

Jos annetaan useita erilaisia suosituksia, joita kohderyhmät sitten oman tulkintansa mukaisesti soveltaa, kaaos on valmis.

Kun ne tutkijaryhmätkin ovat eri syistä erimielisiä lähes kaikesta. Ja hiuksia halkomalla ei käytäntöä auteta.
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #41 : Lokakuu 24, 2014, 12:08:11 ip »

Oudoksun lähinnä sitä, että Diabetesliittoa roikotetaan löysässä hirressä asiasta, jossa yksiselitteistä ja yleispätevää totuutta ei ole (ainakaan tiedossa).

Onko annettu suositus pahempi kuin ei suositusta ollenkaan.

Jos annetaan useita erilaisia suosituksia, joita kohderyhmät sitten oman tulkintansa mukaisesti soveltaa, kaaos on valmis.
Käypähoito-suositukset olisivat kaiketi tähän valistustehtävään tarkoitettuja.
Diabeteksen Käypähoito-suositus on kirjoitettu yhteisesti kaikille diabetestyypeille joten asia taitaa siellä hukkua.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056
Ainakin yhdessä kohdassa mainitaan tiukasta vhh:sta ja ketogeenisestä dieetistä:
"Tiukkaa hiilihydraattirajoitusta (ns. ketogeenistä ruokavaliota) ei suositella diabeetikolle ks. ...."

Korostan että itse olen kommentoinut vain koskien D1-tapausta ja tilannetta jossa mennään selvästi alle 100gHH/vrk.
Julkisuudessahan kiistellään paljon vhh:stä ihan normiterveille jotka laihduttavat ja aika paljon myös D2-tyyppien laihduttamisesta. Näiden tapausten vhh-dieetistä en ole sanonut mitään.

Edit: Onhan siellä Diabetesliiton sivuilla useampikin vhh-ohjeistus koskien kaikkia diabeetikoita ja joitain kommentteja erityisesti D1-tyypeille:
http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/ruoka/erityisruokavaliot_ja_dieetit/vahahiilihydraattinen_ruoka_ja_muut_dieetit
http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/lehdet/diabetes-lehden_juttuarkisto/ruokavalio_liikunta_laihdutus/sekaisin_hiilihydraateista.3686.news
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vhh-dieetti supistaa maksan sokerivarastot

Kuitupitoiset, hitaasti imeytyvät hiilihydraattilähteet takaavat, että elimistössä on sen tarvitsemaa ”polttoainetta”, verenglukoosia. Glukoosia tarvitaan fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon ja kaikkiin elintoimintoihin, erityisesti aivojen toimintaan.

Aikuisen ihmisen elimistö käyttää lepotilassa glukoosia 6–10 grammaa tunnissa painosta riippuen, ja voimakkaassa rasituksessa sokerin tarve voi olla moninkertainen. Sokeria vapautuu aterioiden välillä maksassa olevasta varastosta, tai maksa tekee sokeria valkuaisaineista insuliinin säätelemänä.

Tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio voi sotkea tyypin 1 diabeetikon sokeritasapainon. Jos ruokavaliossa on hyvin vähän hiilihydraatteja, maksan sokerivarastot käyvät niukoiksi, mikä altistaa vakavalle verensokerin laskulle.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Edit:
Diabetesliiton virallinen ruokavaliosuositus on vuodelta 2008 ja saatavissa pdf-tiedostona täältä:
http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/ruoka/diabeetikolle_sopiva_syominen/diabeetikon_ruokavaliosuositus
En löytänyt siitä mitään uutta tähän aiheeseen liittyvää.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 24, 2014, 14:59:22 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Mika Haulo

  • Intoilija
  • Viestejä: 296
    • Sokeriseuranta
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #42 : Lokakuu 24, 2014, 13:52:39 ip »

Sitten puhutaan HH:n päivittäisestä määrästä.
"Päivittäinen hiilihydraattimäärä saisi silti olla noin 150 g. Jos määrä menee alle sen, diabeteksen hoitotasapaino on vaikeampi hallita".

Voi olla että tuo ei päde kaikkiin tai tuo raja vaihtelee mutta uskon että siinä on jotain todellista takana.

Tähän saattaapi liittyä se, että jos ateriassa on kovin vähän hiilihydraatteja, osa proteiineista muuttuu glukoosiksi. Se milloin näin tapahtuu on vähän sellainen veteen piirretty viiva, mutta arviot liikkuvat jossain 30 gramman tietämillä. Neljällä päivittäisella aterialla tästä tulisi 120 g ja kun lisää pienen turvamarginaalin niin aikalailla 150 grammasta silloin puhutaan.

Ja mitä ilmeisemmin tuo proteiinihomma on aika ennalta-arvaamatonta. Eli proteiinin vaikutusta verensokeriin ei voi ennakoida kovin hyvin - kuinka nopeasti ja kuinka paljon se nostaa -  ja siksi se voi hankaloittaa hoitotasapainottelua.
Kirjattu
Uusin blogipostaus:
Pidennä sensorin pysyvyyttä iholiimalla - 27.12.2018

Dad

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1015
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #43 : Lokakuu 24, 2014, 14:23:47 ip »

Suosittelen kokeilemaan sopivaa hiilarimäärää itse.

Jotkut tosin saattavat luulla tietävänsä paremmin, mikä sinulle sopii:
"Luulee! Ne mitään luule, ne tiätää. Ne on laskeneet kolarit tai mitä perkeleen kalorioita ne on. Menes valittaan nälkää, niin lyörään semmonen rätinki eteen, jossa toristetaan että ei sulla voi olla nälkä."
Kirjattu
"Well managed diabetes is the leading cause of nothing", Dr. William Polonsky

"It never ceases to surprise me at the infinite capacity of the human mind to resist the introduction of useful knowledge." Thomas Raynesford Lounsbury

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3154
Vs: Avoin kirje D-Liitolle
« Vastaus #44 : Lokakuu 24, 2014, 14:45:56 ip »

Sitten puhutaan HH:n päivittäisestä määrästä.
"Päivittäinen hiilihydraattimäärä saisi silti olla noin 150 g. Jos määrä menee alle sen, diabeteksen hoitotasapaino on vaikeampi hallita".

Voi olla että tuo ei päde kaikkiin tai tuo raja vaihtelee mutta uskon että siinä on jotain todellista takana.

Tähän saattaapi liittyä se, että jos ateriassa on kovin vähän hiilihydraatteja, osa proteiineista muuttuu glukoosiksi. Se milloin näin tapahtuu on vähän sellainen veteen piirretty viiva, mutta arviot liikkuvat jossain 30 gramman tietämillä. Neljällä päivittäisella aterialla tästä tulisi 120 g ja kun lisää pienen turvamarginaalin niin aikalailla 150 grammasta silloin puhutaan.

Ja mitä ilmeisemmin tuo proteiinihomma on aika ennalta-arvaamatonta. Eli proteiinin vaikutusta verensokeriin ei voi ennakoida kovin hyvin - kuinka nopeasti ja kuinka paljon se nostaa -  ja siksi se voi hankaloittaa hoitotasapainottelua.
Varmasti pitää paikkaansa että proteiinien merkitys boluslaskennassa tulee ilmeisemmäksi mitä vähemmän on hiilareita mutta ymmärsin kuitenkin että nuo 100 ... 130 ... 150 gHH arviot liittyivät siihen milloin on riski että maksan glukoosoivarastot voivat tyhjetä ja aiheuttaa sitä kautta arvaamatonta vs tasojen käyttäytymistä.
Eli pohjautuu minun mielestä tähän kohtaan:
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aikuisen ihmisen elimistö käyttää lepotilassa glukoosia 6–10 grammaa tunnissa painosta riippuen,
ja voimakkaassa rasituksessa sokerin tarve voi olla moninkertainen.
Sokeria vapautuu aterioiden välillä maksassa olevasta varastosta, tai maksa tekee sokeria
valkuaisaineista insuliinin säätelemänä.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vai liittyykö "proteiinit+rasvat ja huomioiminen boluksessa" keskusteluun tämä maksan varastojen tyhjeneminen ?
Joskus aiemmin luoskelin noita juttuja ja ei jäänyt tuollaista kytköstä mieleen.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 24, 2014, 15:12:03 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.
 

Linkkejä