Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6989 jäsentä  •  418480 viestiä  •  20020 aihetta

Kirjoittaja Aihe: D1-hoidon nykytilasta raportti  (Luettu 12587 kertaa)

vivianv

  • Veteraani
  • Viestejä: 1503
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #90 : Kesäkuu 11, 2014, 13:24:26 ip »

Jos diabeteksen hoitokeskukset olisivat riittävän suuria, siis sekä väestöpohjaltaan että resursseiltaan, näköalat voisivat olla huikaisevia. Ajatelkaa, jos tuossa keskuksessa voisi hoidattaa d:n lisäksi hampaansa. Ja muut kuin ei-riskijalkaiset myös jalkansa vaikka maksua vastaan. Ja saapuvilla olisi myös keskusteluapua kun hoitoväsymys pukkaa päälle. Ja ravitsemusterapeutin juttusilla voisi piipahtaa vaikka lääkärikäynnin jälkeen. Luonnollisesti silmäkuvaus voitaisiin hoitaa tuollaisessa keskuksessa, vaikka silmäpolit sitten hoitaisivat vakavammat vaivat. Hoidettaisiin kerrankin koko ihmistä ja vältyttäisiin läheterumbalta, odottelulta ja siltä, ettei vasen hoitava käsi tiedä, mitä oikea hoitava käsi tekee ja päinvastoin.
Kirjattu
D1 v:sta -77, karppaaja, kynäilijä ja kilpparivaivainen
Levemir&Humalog&Thyroxin

Vox audita perit, littera scripta manet.

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1585
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #91 : Kesäkuu 11, 2014, 13:45:10 ip »

Olen niitä joilla matkat palveluihin (pääkaupunkiseudulla) ovat lyhyitä mutta tajuan sen, että kun pohjoisessa keskitetään, matkojen kilometrimääriin tulee helposti yksi nolla lisää.

Ja tiedon/osaamisen puute on vain osa ongelmaa, motivaatio ja henkinen jaksaminen, toimintakyky ja -halu ja eri ikäkausien elämäntilanneongelmat ovat aika ratkaisevia. [...]
Ja onko hoitohenkilökunnalla noissa keskuksissa enemmän aikaa potilaalle kun nykyisessä hajautetussa mallissa. Jos on paljon tietoa ja osaamista, sen jakaminenkin vie enemmän aikaa.

Raportissa ja liitteessä käsiteltiin myös omahoidon kuormittavuutta. Olen melko suuren osan aikuisikääni tapellut tämän taudin kanssa ilman merkittävää ammattilaisten apua ja sillä, että olen nyt saanut päteviä ammattilaisia joille jakaa kuormaa, on ollut minulle aivan uskomattoman suuri merkitys. Olen siis keväästä lähtien ollut tällaisen raportissa suositellun keskitetyn hoidon, diabeteskeskuksen, potilaana, ja minulle se on ollut erittäin toimiva malli. Kun kaikki on saman katon alla, tiimin jäsenet voivat saman tien käydä kysymässä jotakin esiin noussutta asiaa parin oven päässä. Turhan byrokratian taakse ei piilouduta, vaan käytännön asiat hoituvat nopeasti. Minulle keskus on matalan kynnyksen paikka, josta on helppo pyytää apua. Minulle on ollut aikaa.

Raportissa otettiin esille myös hoitotarvikkeiden riittävyys - se oli kyselyssä diabeetikoiden ykköshuolenaihe. Motivaatiopulaa ja hoitoväsymystä, diabeetikon burnoutia, ei varmasti lievitä se, jos kunnolliselle omahoidolle ei anneta edes mahdollisuuksia - jaksaako liian vähän tarvikkeita saava taistella joka liuskasta, jos uupumusta on muutenkin, vai antaako olla ja lyö hanskat tiskiin? Taakka, jota ei pitäisi olla, koska kenellekään, edes päättäjille, ei ole epäselvää että riittämättömät hoitotarvikkeet ovat myös taloudellisesti kannattamaton päätös.

Aika kultaa muistoja, mutta raportista ja liitteestä selviää sekin, että nykyisillä hoitokeinoilla yhä useammalla diabeetikolla - onneksi - on mahdollisuus selviytyä yhä paremmin. 1970-luvulla sairastuneilla lapsilla kuolleisuusriski ei-diabeetikkolapsiin verrattuna oli 3,5-kertainen ensimmäisten 20 sairastamisvuoden aikana, kun se 1980-luvun loppupuolella sairastuneilla lapsilla oli enää 1,9-kertainen (liitteessä kerrottua). Ero johtuu pitkälti siitä, että kehittyneet mittausmenetelmät ja hoidot ovat vähentäneet insuliinisokkeja ja ennen kaikkea koomaan johtavia ketoasidooseja.

Kaiken kaikkiaan raportti ja liite olivat minusta mielenkiintoista luettavaa ja ykköstyypin diabeteksen hoidon parannusehdotukset kauttaaltaan kannatettavia, potilaan lähtökohdista laadittuja.
 
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 11, 2014, 14:41:43 ip kirjoittanut Susihukka65 »
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #92 : Kesäkuu 11, 2014, 19:46:59 ip »

Espoossa tämä Diabetes-keskukseen keskittäminen on tähdännyt ainakin siihen että D1-tapaukset (ja hankalat D2-tapaukset) saadaan pois terveyskeskuksista joissa vaihtuvat lääkärit eivät ole ilmeisesti kunnolla pystyneet perehtymään D1-asioihin kun D1-potilaita ei kuitenkaan niin usein eteen tule. En ole varma tuleeko Diabeteskeskuksia lisää Espoon alueelle.

Aiemmin Jorvissa kävi ilmeisesti vain D1-potilaita joilla oli insuliinipumppu.
http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/ajankohtaista/ajankohtaista_arkisto/espoon_diabeteskeskus_on_yksi_ensimmaisia_perusterveydenhuollon_ja_hus_n_yhteishankkeita.5137.news

Espoossa on noin 1500 D1-diabeetikkoa, tekee noin 6 potilasta / työpäivä jos jokainen käy kerran vuodessa. Todellisuudessa jotkut joutuvat käymään varmaankin useammin mutta osa varmaankin käy jatkossakin jossain muualla (työterveyshuolto, yksityiset).
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

jester

  • Veteraani
  • Viestejä: 2204
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #93 : Kesäkuu 11, 2014, 22:48:09 ip »

olettehan kuulleet  jotta   hekilokuntaa  voi  asetta pyorain  paalle.    mina olen nahnyt   sellaista..        kokeet otetaan  valmiiksi  lahimmassa  sopivassa  paikassa   .........
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 13, 2014, 09:12:22 ap kirjoittanut Diabetesliiton tiedotus »
Kirjattu

dadda

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 12263
  • DM1v.-91->/Veo+humalog+metformiini/KHH
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #94 : Kesäkuu 12, 2014, 22:18:05 ip »

Noo ne matkat on nykyäänkin sata-satoja kilometrejä että ei siinä tuhansiin siirrytä, tulisipahan parisataa kilsaa lisää.

Mutta siis meillä tosiaan on jo tuollainen keskus ja se toimii hyvin, joten en usko että lisäkeskittäminen täällä parantaisi hoitoa.

Saa nähdä mitä sote kaikkineen tekee. Jotenkin hyvältä tuntuu erikois- ja perusterveydenhoidon rajojen ylittämismahdollisuus, kun tämän perussairauden osalta on erikoissairaanhoidossa ja kaikkea muuta hoidetaan sitten perussairaanhoidossa,
Kirjattu
Minulla on kaksi silmää, kaksi korvaa ja yksi suu. Kun vielä oppisin käyttämään niitä samassa suhteessa..

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1585
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #95 : Kesäkuu 12, 2014, 23:13:29 ip »

Niin, se minun alkukommenttini oli tarkoitettu ihan yleiseksi puolustuspuheeksi sille, että niin estottomasti kehuin keskitettyä hoitomallia vaikka sillä on huonotkin puolensa, ja välimatkoista puhuessani ajatuksissa olivat palvelut ylipäätään, mukaanlukien koulut ym. Huonosti ilmaistu.
 
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 13, 2014, 01:08:23 ap kirjoittanut Susihukka65 »
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

emonen

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 2995
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #96 : Kesäkuu 13, 2014, 23:18:06 ip »

Omalla vähäisellä kokemuksellani kannatan lämpimästi kaikkia niitä malleja joissa lisätään osaamista! Kun nyt ohut osaaminen on aivan liian monen kokemus -> eli tukea ei saa!
Kirjattu
Diabeetikkotytön äiti

jester

  • Veteraani
  • Viestejä: 2204
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #97 : Kesäkuu 13, 2014, 23:33:28 ip »

             ammatti taitoisia   opettajia/ kouluttajia tarvitaan.          muun henkilokunnan  voi unohtaa.    niitten tyhmyyten  ja virheellisten  yllytysten  takia
Kirjattu

Friita

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13921
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #98 : Kesäkuu 14, 2014, 15:24:39 ip »

Kun mittaa verensokerin päivittäin
-paastoarvon heti herättyä ja ennen aamupalaa
-arvon 2 h aamupalan jälkeen
-arvon ennen lounasta
-arvon 2 h lounaan jälkeen
-arvon ennen liikuntaa
-arvon ennen autolla ajoon lähtöä
-arvon ennen päivällistä
-arvon 2 h päivällisen jälkeen
-arvon ennen iltapalaa
-arvon ennen nukkumaan menoa

ja lisäksi tarvittaessa jokaisen korjauksen jälkeen, ennen liikuntasuorituksia ja joka muussa välissä miettii, miten paljon ja mitä pitäisi syödä, miten paljon korjata tai pitäisikö vain odottaa.

Tämähän on ihan normaali-ihmisen elämää. En kylläkään tunne ketään sellaista.

On myös ihan normaalia hieman huolestua siitä, miksi taas tuli eri tulos kuin olisi pitänyt.

Jos kaikki (tai edes suurin osa) menee kuten saattoi odottaa kerta toisensa jälkeen, voisi lähestyä normaalia elämää, lukuunottamatta pientä epävarmuutta, meneekö seuraava tilannekin odotusten mukaan.

Ei mutta, en mä voi noin tiheesti mitata, nyt mun liuskamäärä on sentäs 8 liuskaa/päivä, aiemman 4 liuskaa tilalla. Aika suppeeksi menee elämä, kun ei voi yksinkertaisesti liikkua niin paljon kuin tahtoisi, kun ei voi mitata niin paljon enää, ei voi elää muutenkin kuin epämääräisten tuntemuksien kanssa. Harmittaa vietävästi, kun mittaa jonkun 2:lla alkavan, kun tuntemukset ovat omasta mielestä 16:sta alkavia ja taas meni liuska vähän niinkuin hukkaan. Tai ainakin tarvikepuolen mukaan, meni hukkaan. Mä en ole  muusta huolissani, kun että taas meni yksi ylimääräinen liuska, jos satun joskus jotakin ylimääräistä mittaamaan.

Olen kyllä sitä mieltä, että Diabetesliiton olisi aika meidän ykköstenkin asioita alkaa ajaa, vaikka samaa tautiahan nämä periaatteessa ovat, näkökentästä ei ole ollut kuin kakkoset viime vuosina. Osaavaa henkilökuntaa ei saa, en ole aikoihin (lue: vuosiin) päässyt jalkahoitoon, sydänfilmi otettiin nyt 3:n kerran 28 vuoden aikana, ikää alkaa olla 40 vuotta. Psykologia ei ole koskaan ehdotettu, ennenkuin alkoi olla siinä jamassa, että kiireellisenä laittoivat lähetettä. Kun itse maksaa, niin saahan sitä hoitoa, mitä itse vaatii ja saahan niitä reseptejä yksityiseltä puolen, kun osaa vaatia.

Kun näitä huonosti itseään hoitavia on roimasti, niin pitäisikö heihin alkaa jollain tavoin keskittymään? Minäkin elin liki 15 vuotta pellossa, ei mulla itsellä ollut keinoja hoitaa itseäni, eikä hoitotahoa paljoa kiinnostanut mun elämä. En yksinkertaisesti osannut sanoa, etten osaa.
Kirjattu
D1 vuodesta 1986,
Veo 2/2012 - >
MiniMed 640G 5/2015
MiniMed 670G 6/2019
+ humalog sekä joitakin tabletteja

dadda

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 12263
  • DM1v.-91->/Veo+humalog+metformiini/KHH
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #99 : Kesäkuu 14, 2014, 22:41:30 ip »

Hienosti kuvattu!
Kirjattu
Minulla on kaksi silmää, kaksi korvaa ja yksi suu. Kun vielä oppisin käyttämään niitä samassa suhteessa..

Miika

  • Intoilija
  • Viestejä: 230
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #100 : Kesäkuu 15, 2014, 11:49:04 ap »

Ei mutta, en mä voi noin tiheesti mitata, nyt mun liuskamäärä on sentäs 8 liuskaa/päivä, aiemman 4 liuskaa tilalla. Aika suppeeksi menee elämä, kun ei voi yksinkertaisesti liikkua niin paljon kuin tahtoisi, kun ei voi mitata niin paljon enää, ei voi elää muutenkin kuin epämääräisten tuntemuksien kanssa. Harmittaa vietävästi, kun mittaa jonkun 2:lla alkavan, kun tuntemukset ovat omasta mielestä 16:sta alkavia ja taas meni liuska vähän niinkuin hukkaan. Tai ainakin tarvikepuolen mukaan, meni hukkaan. Mä en ole  muusta huolissani, kun että taas meni yksi ylimääräinen liuska, jos satun joskus jotakin ylimääräistä mittaamaan.

Olen kyllä sitä mieltä, että Diabetesliiton olisi aika meidän ykköstenkin asioita alkaa ajaa, vaikka samaa tautiahan nämä periaatteessa ovat, näkökentästä ei ole ollut kuin kakkoset viime vuosina. Osaavaa henkilökuntaa ei saa, en ole aikoihin (lue: vuosiin) päässyt jalkahoitoon, sydänfilmi otettiin nyt 3:n kerran 28 vuoden aikana, ikää alkaa olla 40 vuotta. Psykologia ei ole koskaan ehdotettu, ennenkuin alkoi olla siinä jamassa, että kiireellisenä laittoivat lähetettä. Kun itse maksaa, niin saahan sitä hoitoa, mitä itse vaatii ja saahan niitä reseptejä yksityiseltä puolen, kun osaa vaatia.

Kun näitä huonosti itseään hoitavia on roimasti, niin pitäisikö heihin alkaa jollain tavoin keskittymään? Minäkin elin liki 15 vuotta pellossa, ei mulla itsellä ollut keinoja hoitaa itseäni, eikä hoitotahoa paljoa kiinnostanut mun elämä. En yksinkertaisesti osannut sanoa, etten osaa.

Liitto on nyt keskittymässä enemmän 1-tyyppiläisten asioihin. Näin kertoivat liittokokouksessa.
Aikaa ja tiedotustahan se taas vaatii että mitään konkreettista isommassa mittakaavassa tapahtuu mutta toivokaamme hyviä tuloksia ja ymmärryksen lisääntymistä.
Kuten tässä palstalla ja tuttavien kertomuksista olen ymmärtänyt, on jo tuo välineiden saantikin hyvin paljon kiinni siitä missä asut puhumattakaan hoidon laadusta. Tämä ongelma on tietty molemmilla 1 ja 2 tyyppiläisillä mutta toki korostetummin vaikuttaa meillä 1-tyypin diabeetikoilla.
Rahan vähyyteenhän ne aina vetoaa vaikkakin saisihan sitä nykyiselläkin rahalla varmaan järjestettyä asiat paremmin.
Kirjattu
D1 muistaakseni vuodesta 1983
Pumppu noin vuodesta 1993
Paradigm VEO sensoroinnilla 2012 alusta
640G sensoroinnilla 2016 ->

Tarutski

  • Jäsen
  • Viestejä: 100
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #101 : Kesäkuu 17, 2014, 16:12:00 ip »

Harmittaa vietävästi, kun mittaa jonkun 2:lla alkavan, kun tuntemukset ovat omasta mielestä 16:sta alkavia ja taas meni liuska vähän niinkuin hukkaan. Tai ainakin tarvikepuolen mukaan, meni hukkaan. Mä en ole  muusta huolissani, kun että taas meni yksi ylimääräinen liuska, jos satun joskus jotakin ylimääräistä mittaamaan.

Osaavaa henkilökuntaa ei saa, en ole aikoihin (lue: vuosiin) päässyt jalkahoitoon, sydänfilmi otettiin nyt 3:n kerran 28 vuoden aikana, ikää alkaa olla 40 vuotta.

Kun näitä huonosti itseään hoitavia on roimasti, niin pitäisikö heihin alkaa jollain tavoin keskittymään? Minäkin elin liki 15 vuotta pellossa, ei mulla itsellä ollut keinoja hoitaa itseäni, eikä hoitotahoa paljoa kiinnostanut mun elämä. En yksinkertaisesti osannut sanoa, etten osaa.

Leikkelin hiukan Friitan viestiä, kun siellä oli useampi hyvä pointti, johon teki mieli kommentoida :)

Mutta siis tuo "turha mittaaminen" ja siihen liittyvät tunteet ovat niin arkea! Ja siinä sitä sitten yrittää puolisolle selittää, että hypon kiukku yhdistettynä tähän hoitotarviketilanteeseen ajaa siihen, että huudan ja mesoan sen sijaan, että ottaisin vaan sen pillimehun käteeni ja yrittäisin hoitaa sen hypon ensin alta pois.. ;)

Tuo sydänfilmi mua osaa ihmetyttää! Siis että se on siellä suosituksissa, mutta kun olen sitä kysynyt, niin ei kuulemma tarvitse tehdä. Ja siis olen sairastunut vuonna -86 ja koskaan ei ole otettu. Hämmentää!

Ja tuota viimeistä kohtaa olen pohtinut tässä viime aikoina paljonkin. Mun veli on sairastanut 21 vuotta diabetesta. Ei hän itseään mitenkään ihan huonosti hoida, mutta ei kuitenkaan ehkä tajua, että olisi ihan hyvä olla enemmän kiinnostunut. Käytännössä veljeni hoitosuhde on se, että mä kerron hänelle asioita (joista olen esim. täällä lukenut) ja ehdotan insuliinimuutoksia jne. Hoitopaikasta haetaan resepti, mutta ei mielestäni ohjata mitenkään aktiivisesti pitämään huolta itsestään. Musta on todella outoa, että hoitava lääkäri tai hoitaja ei esimerkiksi edellytä potilasta pitämään kirjaa tai olemaan aktiivinen hoidossa. En mä itsekään kirjaa koko ajan pidä ja ehkä se ei ole ns. tätä päivää, mutta kyllä se on piru vie niitä ainoita keinoja lääkärille saada edes pieni kosketus siihen potilaan arkeen. Ei se Hba paljon kerro, jos ei yhtään tiedä, miten se on syntynyt.
Kirjattu
Diabeetikko vuodesta 1986.
Humalog ja Levemir.

E O J

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8014
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #102 : Kesäkuu 17, 2014, 16:58:11 ip »

   Ei se Hba paljon kerro, jos ei yhtään tiedä, miten se on syntynyt.

Arvaan, että varsin monen diabeetikkoja hoitavan lääkärin mielestä HbA1c ei todellakaan kerro kovin paljoa, mutta sen, mitä se kertoo, se kertoo ehdottoman luotettavasti. Tämä on varmasti paljon tärkeämpi näkökohta kuin mitä moni arvaakaan, koska ihmiset ovat niin tavattoman taitavia (ja halukkaita) satuilemaan  :(
Kirjattu
D1, Lantus & NovoRapid.
Oli vain pelottavaa ja masentavaa havaita, miten kokonaan ruumis sittenkin johti henkeä   (Waltari)

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #103 : Kesäkuu 17, 2014, 18:33:46 ip »

    Ei se Hba paljon kerro, jos ei yhtään tiedä, miten se on syntynyt.

Arvaan, että varsin monen diabeetikkoja hoitavan lääkärin mielestä HbA1c ei todellakaan kerro kovin paljoa, mutta sen, mitä se kertoo, se kertoo ehdottoman luotettavasti. Tämä on varmasti paljon tärkeämpi näkökohta kuin mitä moni arvaakaan, koska ihmiset ovat niin tavattoman taitavia (ja halukkaita) satuilemaan  :(
Jos sormenpää mittauksia on joka päivä ainakin 10 kpl niin väittäisin että niistä saisi paremman arvion tilanteesta. Se menee kuitenkin niin vaikeaksi ja niin paljon yleensä ei mittauksia ole joten lääkärit keskittyvät tuohon HbA1c mittaukseen jonka saavat helposti kaikilta.
On selvästi todettu että eri henkilöiden HbA1c tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia mutta siitä huolimatta sen tuloksen avulla luokitellaan hoidon taso. Todellisuudessa HbA1c tulosta voi luotettavasti verrata vain omiin edellisten kertojen tuloksiin (kuinka paljon parantanut tai huonontunut). Vs tason keskimääräinen arvo ei selviä todellisuudessa kovinkaan tarkasti.

Kaikista paras tilanne on jos on runsaasti mittauksia joka päivältä (vaikkei välttämättä yöltä) ja sen rinnalla HbA1c ja näitä sitten vertaillaan. Tai sitten jatkuva sensorointi jolloin HbA1c on vain varmistukseksi että tulokset ovat sopusoinnussa.

Satuilemisesta sen verran että se on helppoa jos vanha vihkokirjanpito mutta kun tulokset menevät vs mittariin/annosoppaaseen niin sen tietokoneella tehtyjä raportteja on käytännössä mahdoton satuilla, ainakin A-C Combon kohdalla.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Tarutski

  • Jäsen
  • Viestejä: 100
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #104 : Kesäkuu 17, 2014, 18:43:20 ip »

Siis toki asialle edes jollain tavalla omistautunut lääkäri tajuaakin, että Hba ei kerro kaikkea. Oma lääkärini puolestaan katsoo, että hba hyvä, mutta ei ymmärrä, että se tarkoittaa tosi paljon hypoja ja ajoittain korkeitakin.  Hba myös kohdallani on tarkoittanut sitä, että en esim. pääse erikoislääkärille, kun on liian hyvä hoitotasapaino. Tai että en saa liuskoja, koska niin hyvä hoitotasapaino.. Mutta ehkä mun näkökantani on värittynyt huonojen hoitotahojen takia :)
Kirjattu
Diabeetikko vuodesta 1986.
Humalog ja Levemir.
 

Linkkejä