Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6989 jäsentä  •  418480 viestiä  •  20020 aihetta

Kirjoittaja Aihe: D1-hoidon nykytilasta raportti  (Luettu 12627 kertaa)

E O J

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8014
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #60 : Kesäkuu 06, 2014, 12:38:56 ip »

    Olemme kai yhtä mieltä siitä, että hoitohenkilöstön tietämys ja saatavuus, etenkin "tuoreemmilla" diabeetikoilla on yhä ongelma, kenties jopa aikaisempaa pahempi. Ongelmaa ei yhtään pienennä tuo "hilavitkuttimien" käytön käytännön hallinnan tarve.

Täsmälleen näin taitaa asia olla.
Mielestäni yksi aiemmin mainostamani "pakotusstrategian" (sanokaamme vaikkapa kuusi diabeteslääkärissä käyntiä vuodessa, jotta saisi käyttämänsä insuliinit täyskorvattuina...) etu saattaisi kenties olla se, että havaittaisiin tärkeäksi riittävän asiatuntijakaartin (lääkäreiden ja pätevien diabeteshoitajien) rekrytointi mahdollisimman lähelle diabeetikkoja. Ei vaikkapa jossakin Utsjoella asuvaa diabeetikkoa paljoa auta, jos jokainen diabeteslääkärillä käynti edellyttää kokopäiväistä reissaamista  >:(


   Osaavat lääkärit, jotka ovat nimenomaan hoitotyössä kannuksensa hankkineet ja heitä täydentävät d-hoitajat hoitotiimeissä voisi asiaa parantaa. Näissä tiimeissä pitäisi ehdottomasti olla edustus myös (riittävän fiksuilta) diabeetikoilta.

Aivan niin. Ja painotus sanalle "osaavat"  ;D
Kirjattu
D1, Lantus & NovoRapid.
Oli vain pelottavaa ja masentavaa havaita, miten kokonaan ruumis sittenkin johti henkeä   (Waltari)

Rei

  • Matkailija
  • Viestejä: 83
  • D1 2012, Medtronic-pumppu 05/2015-
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #61 : Kesäkuu 06, 2014, 13:11:41 ip »

Itsellä (varsin tuoreella diabeetikolla) on se käsitys, että nykyiset "hilavitkuttimet" vaikuttavat kahdensuuntaisesti d:n hoitoon.

Sellaisella henkilöllä joka on tarkka, teknisesti taitava hyödyntämään apuvälineitä ja jaksaa hoitaa sairautensa huolella, saadut välineet helpottavat hoitoa ja sitä kautta myös elämää.

Toisaalta samat välineet voivat vaikuttaa myös siten, että voi ottaa "lunkimmin" siis niin paljon, ettei enää välitä tehdä edes niitä pieniä toimenpiteitä, joilla hoito pysyisi edes kohtuullisena. Voi melkein unohtaa sairastavansa ikävää sairautta.

Uskoisin, että ennen nykyaikaisia välineitä d:tä ei olisi voinut hoitaa ihan niin leväperäisesti. Silloin oli varmaan pakko huomioida tarkemmin syömisensä ja aikatauluttaa elämä palvelemaan diabetesta.

Mielestäni nykyään painotetaan liikaa sitä, että diabeetikon tulisi pystyä elämään aivan kuten muutkin, kun oikeasti se ei ole mahdollista (vaikka saisi kaikki hienot "hilavitkutimet"). Tämä sairaus kaikesta huolimatta vaatii todella paljon, jos sen haluaa hoitaa hyvin. Kohtuulliseen tulokseen pääsee ehkä helpommin, mutta ei ilman vaivannäköä.

Itse en pysty kuvittelemaan elämää ilman apuvälineitä. Monien asioiden tekeminen ja harrastaminen olisi varmaan käytännössä ottaen mahdotonta. Kaikki kunnioitus niille, jotka ovat selvinneet ilman nykyaikaisia välineitä tai täysin välineittä. En pysty edes kuvittelemaan, mitä se on ollut.
Kirjattu
"Jos joku on kiinnostunut minusta, se on epäilyttävää.
Jos joku ei ole kiinnostunut minusta, se on kiinnostavaa"

http://janisjemma.blogspot.fi/
http://www.deeblogi.fi/

E O J

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8014
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #62 : Kesäkuu 06, 2014, 13:23:21 ip »

    Mielestäni nykyään painotetaan liikaa sitä, että diabeetikon tulisi pystyä elämään aivan kuten muutkin, kun oikeasti se ei ole mahdollista (vaikka saisi kaikki hienot "hilavitkutimet"). Tämä sairaus kaikesta huolimatta vaatii todella paljon, jos sen haluaa hoitaa hyvin. Kohtuulliseen tulokseen pääsee ehkä helpommin, mutta ei ilman vaivannäköä.

Olen täysin samaa mieltä  ;)

Asian voisi ilmaista niin, että diabeteksen hoitovälineiden ja -menetelmien kehitys on tuonut mukanaan ikävän "kiusaajan", jota vapaudeksi kutsutaan. Näilläkin palstoilla on pröystäilty huolestuttavan paljon sillä, kuka mitäkin on syönyt ja kuinka helposti verensokeri on saatu jälleen kuriin  :o    Monelta tuntuu täysin unohtuneen, että jokainen, pienikin verensokeritason heilahdus (ennen kaikkea ylöspäin) merkitsee lisääntynyttä riskiä.    Tätä ei tietenkään ole tarkoitettu tulkittavaksi niin, että kaikki (hyvä) on kiellettyä, mutta olisi mielestäni viisaampaa olla tietoinen itse otettujen "vapauksien" mahdollisesti aiheuttama riski.

On täysin turhaa korostamalla korostaa "elävänsä yhtä vapaasti kuin muut ihmiset", kun tämä kirottu tauti kuitenkin aina rajoittaa diabeetikon mahdollisuuksia.
Kirjattu
D1, Lantus & NovoRapid.
Oli vain pelottavaa ja masentavaa havaita, miten kokonaan ruumis sittenkin johti henkeä   (Waltari)

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #63 : Kesäkuu 06, 2014, 13:38:48 ip »

Kun mittaa verensokerin päivittäin
-paastoarvon heti herättyä ja ennen aamupalaa
-arvon 2 h aamupalan jälkeen
-arvon ennen lounasta
-arvon 2 h lounaan jälkeen
-arvon ennen liikuntaa
-arvon ennen autolla ajoon lähtöä
-arvon ennen päivällistä
-arvon 2 h päivällisen jälkeen
-arvon ennen iltapalaa
-arvon ennen nukkumaan menoa

ja lisäksi tarvittaessa jokaisen korjauksen jälkeen, ennen liikuntasuorituksia ja joka muussa välissä miettii, miten paljon ja mitä pitäisi syödä, miten paljon korjata tai pitäisikö vain odottaa.

Tämähän on ihan normaali-ihmisen elämää. En kylläkään tunne ketään sellaista.

On myös ihan normaalia hieman huolestua siitä, miksi taas tuli eri tulos kuin olisi pitänyt.

Jos kaikki (tai edes suurin osa) menee kuten saattoi odottaa kerta toisensa jälkeen, voisi lähestyä normaalia elämää, lukuunottamatta pientä epävarmuutta, meneekö seuraava tilannekin odotusten mukaan.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 06, 2014, 13:40:29 ip kirjoittanut tapsa »
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

E O J

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8014
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #64 : Kesäkuu 06, 2014, 13:46:11 ip »

    Tämähän on ihan normaali-ihmisen elämää. En kylläkään tunne ketään sellaista.

Kyllä, tuotahan kaikki tekevät  ;D  ;D  ;D

Tällä vauhdilla voimme kohtapian jo todeta, että hurraa, emmehän me tarvitsekaan mitään diabetesasiantuntijoita - mehän olemme itse parhaat asiantuntijamme!  ;D  ;D  ;D
(...ja talousministeri hymyilee... Tosin en tunne häntä...)

Kirjattu
D1, Lantus & NovoRapid.
Oli vain pelottavaa ja masentavaa havaita, miten kokonaan ruumis sittenkin johti henkeä   (Waltari)

ellinoora

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1127
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #65 : Kesäkuu 06, 2014, 13:51:39 ip »

En muista minä vuonna sain oman vs mittarin käyttöön pysyvästi, olikohan se 80-luvun loppua ?

Minua on jäänyt askarruttamaan missä vaiheessa uudet D1-diabeetikot, näiden vs mittareiden aikakaudella, on alettu kouluttamaan siihen että mitataan ennen ateriaa ja myös korjataan mittaustuloksen mukaisesti.

Vuonna 1992, kun sairastuin, ainakin oli puhetta siitä, että mitataan ennen ateriaa. Sitten lasketaan hiilarit ja pistetään sen mukaisesti. Sain myös suoraan mittarin käyttööni. En muista, puhuttiinko silloin niinkään siitä, että pitäisi myös mitata aterian jälkeen. Sairaalassa mittasin sokerit, laskin hiilarit ja pistin sen mukaan.
Kirjattu
D1 vuodesta 1992

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #66 : Kesäkuu 06, 2014, 15:00:21 ip »

En muista minä vuonna sain oman vs mittarin käyttöön pysyvästi, olikohan se 80-luvun loppua ?

Minua on jäänyt askarruttamaan missä vaiheessa uudet D1-diabeetikot, näiden vs mittareiden aikakaudella, on alettu kouluttamaan siihen että mitataan ennen ateriaa ja myös korjataan mittaustuloksen mukaisesti.

Vuonna 1992, kun sairastuin, ainakin oli puhetta siitä, että mitataan ennen ateriaa. Sitten lasketaan hiilarit ja pistetään sen mukaisesti. Sain myös suoraan mittarin käyttööni. En muista, puhuttiinko silloin niinkään siitä, että pitäisi myös mitata aterian jälkeen. Sairaalassa mittasin sokerit, laskin hiilarit ja pistin sen mukaan.
Entäs korjausbolus sen ennen ateriaa otetun vs:n perusteella (korkea). Sen laskentaan tarvitaan ins.herkkyyden arvoa.
Vastaavasti taas jos ennen ateriaa on hieman alhaalla niin pitäisi osata laskea negatiivinen korjausbolus (vähentää ateriabolusta) taikka sitten laskea korjaus (lisäys) aterian hiilihydraatteihin.

Minulla on sellainen käsitys että tällä tarkkuudella ei käytännössä kukaan ole näitä korjaillut ennenkuin kun on saanut ins.pumpun annosoppaan (boluslaskurin) käyttöön. Annosoppaat ovat tulleet ensimmäisiin pumppuihin vasta noin 10 vuotta sitten.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #67 : Kesäkuu 06, 2014, 15:34:22 ip »

Minulla on sellainen käsitys että tällä tarkkuudella ei käytännössä kukaan ole näitä korjaillut ennenkuin kun on saanut ins.pumpun annosoppaan (boluslaskurin) käyttöön. Annosoppaat ovat tulleet ensimmäisiin pumppuihin vasta noin 10 vuotta sitten.

Ei pumppua saadessakaan annosoppaasta mitään puhuttu. Pumpun edustajalta sai kysyttäessä hieman vihiä, pumpun manuaalista lisää. Mutta vain siitä, miten ne teknisesti toimivat kyseisessä pumpussa.
On aika vaativa tehtävä diabeteshoitajalle opastaa kutakin yksilöä kaikkiin niihin hienouksiin ja ongelmiin, joita vastaan voi tulla.

Aniharva lääkäri tuntee näitä, saati olisi itse niihin perehtynyt.

Sellainen hoitaja ja sellainen lääkäri, jolla itsellä tai perheen jäsenellä on 1-tyypin diabetes ja pumppuhoito, tuntee asiaa (lähes) riittävästi.
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

E O J

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8014
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #68 : Kesäkuu 06, 2014, 15:43:48 ip »

    Sellainen hoitaja ja sellainen lääkäri, jolla itsellä tai perheen jäsenellä on 1-tyypin diabetes ja pumppuhoito, tuntee asiaa (lähes) riittävästi.

Olet oikeammassa kuin arvaatkaan  ;)

Toisaalta muistan yhden tapauksen, jossa diabeetikkolapsen isä oli hyvin korkea-arvoinen lääkäri. Se ei kutenkaan millään tavoin estänyt sitä, että hänen lapsensa kuoli ennenaikaisesti munuaisten petettyä. Saatuani myöhemmin tietää näin käyneen minun oli vaikeata hyväksyä tapahtunutta tosiasiaa, ja se olikin yksi (tähänastisen) elämäni katkerimmista kokemuksista.

(Niin, lapsi ei koskaan ehtinyt insuliinipumpun käyttäjäksi, mutta luultavasti se ei olisi hänen tapauksessaan suuremmin pidentänyt hänen elinikäänsä)
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 06, 2014, 15:47:19 ip kirjoittanut E O J »
Kirjattu
D1, Lantus & NovoRapid.
Oli vain pelottavaa ja masentavaa havaita, miten kokonaan ruumis sittenkin johti henkeä   (Waltari)

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #69 : Kesäkuu 06, 2014, 15:46:32 ip »

Minulla on sellainen käsitys että tällä tarkkuudella ei käytännössä kukaan ole näitä korjaillut ennenkuin kun on saanut ins.pumpun annosoppaan (boluslaskurin) käyttöön. Annosoppaat ovat tulleet ensimmäisiin pumppuihin vasta noin 10 vuotta sitten.

Ei pumppua saadessakaan annosoppaasta mitään puhuttu. Pumpun edustajalta sai kysyttäessä hieman vihiä, pumpun manuaalista lisää. Mutta vain siitä, miten ne teknisesti toimivat kyseisessä pumpussa.
On aika vaativa tehtävä diabeteshoitajalle opastaa kutakin yksilöä kaikkiin niihin hienouksiin ja ongelmiin, joita vastaan voi tulla.

Aniharva lääkäri tuntee näitä, saati olisi itse niihin perehtynyt.

Sellainen hoitaja ja sellainen lääkäri, jolla itsellä tai perheen jäsenellä on 1-tyypin diabetes ja pumppuhoito, tuntee asiaa (lähes) riittävästi.
Kyllä minulle annosopasta nimenomaan tyrkytettiin käyttöön kun sain A-C Combon 2012 keväällä (siis Diabeteshoitaja). Parametrit laitettiin kuntoon oletusarvoina valmiiksi mutta eihän siinä tietysti noin tunnissa yksityiskohtiin päästä. Se jäi sitten sen varaan että itse totuttelen käyttöön käymällä asiat manuaalista läpi. No vuosi siinä sitten meni ennenkuin sain niin paljon aikaiseksi että opettelin kaikki kohdat manuaalin avulla, eli vuoden verran se annosopas lojui käyttämättömänä.

Edit: Tässä "hilavitkuttimien" tieto-taidossa on tietysti paljon eroja koska monessa paikassa ei vain ole tarpeeksi D1-tapauksia ja pumpun käyttäjiä jotta "kriittinen massa" ylittyisi. Tähän tuo raportti nimenomaan suosittelee Diabeteskeskusten perustamista johonka kaikki sen alueen D1-tapaukset kerätään. Näinhän on jo tehty Espoossa jossa Jorviin on vuosi sitten perustettu Diabeteskeskus.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 06, 2014, 15:50:56 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

E O J

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8014
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #70 : Kesäkuu 06, 2014, 15:49:21 ip »

   Kyllä minulle annosopasta nimenomaan tyrkytettiin käyttöön kun sain A-C Combon 2012 keväällä (siis Diabeteshoitaja).

Taisit olla oikea onnenpekka  :)
Kirjattu
D1, Lantus & NovoRapid.
Oli vain pelottavaa ja masentavaa havaita, miten kokonaan ruumis sittenkin johti henkeä   (Waltari)

äskoo

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13386
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #71 : Kesäkuu 06, 2014, 15:58:11 ip »

Minä sain ensimmäisen mittarini yhdessä D1-diagnoosin kanssa vuonna 1992. Liuskojen määrää en muista, mutta aamulla, illalla ennen aterioita käskettiin mitata. Korjata sai vain ateriainsuliinin oton yhteydessä ja muistaakseni oli joku summittainen taulukko korjaamiseen, kuten sairaspäiviäkin varten.

Mulla on vuosien saatossa ollut erilaisia mittaussysteemejä, taulukointia ja tietokoneohjelmia, mutta vasta pumpun ja sensorinnin myötä esiin tulivat mm. suuri insuliinitarpeen vaihtelu vuorokauden mittaan, rankat reaktiiviset nousut hypon jälkeen ja voimakas reagointi mielentilan mukaan. Näistä minun aikaisemmilla hoitotiimeilläni ei ollut mitään käsitystä ja tunsin itseni hyvin turhautuneeksi moitteiden edessä.

KP:lta olen oppinut, että en ole ainoa "osaamaton". Parempi pumppu sensoreineen ja annosoppaineen oli hyvä alku, mutta parasta on ollut osaava, ongelmiini perusteellisesti paneutuva ja tsemppaava nykyinen diabeteslääkärini. Pumpun ja annosoppaan käyttöön minua perehdytettiin hyvin saadessani nykyisen pumppuni. Nykyinen diabeteslääkärini on myös erityäin perehtynyt sensorin tietojen analysointiin ja niiden tietojen muuttamiseen käytännön toimiksi.

EOJ:n mainitsema 6 lääkärikäyntiä vuodessa sopisi minulle, mutta ei säästöpaineissa taituroivalle yhteiskunnalle. Minun 3-4 lääkärikäyntiäni/vuosi on pikkuhiljaa säästöjen takia vaihtunut noin 2 käyntiin. Olenkin ajatellut, että käyn vastaisuudessa lisäksi 1-2/v ko. d-lääkärin yksityisvastaanotolla. Mutta siitä ei ole koko kansan lääkkeeksi. Mahdollisimman perehtyneen hoitotiedon keskittäminen erityisiin diabeteskeskuksiin olisi hienoa, samoin kuin Diabetesliiton kurssien lisääminen Diabeteskeskuksessa.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 06, 2014, 16:02:36 ip kirjoittanut äskoo »
Kirjattu
“Allways Look on the Bright Side of Life”

Nainen
D1 vuodesta 1991
Pumppu Spirit 10/2006 - Veo 04/2011 - MiniMed 640G 10/2015
KHH - Humalog

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #72 : Kesäkuu 06, 2014, 16:14:57 ip »

Minusta tieto-taidoissa luentevimmin sujuu kun lääkäri hoitaa ne "lääketieteelliset jutut" kuten maksa, haima, munuainen, kolestroli, kilppari, verenpaine ja vuositarkastus ja D-hoitaja huolehtii sitten hilavitkuttimista, pistospaikoista ja pumpun tarvikkeista.

Annosten säätely on syytä heti ottaa siltä kannalta että niitä joutuu itse vahtimaan ja tarvittaessa säätämään. 1 .. 2 kertaa vuodessa lääkärikäyntejä ei yksinkertaisesti vaan ole riittävä siihen mutta ei D-hoitaja eikä myöskään lääkäri pysty saamaan tuntumaa siihen onko jokin poikeama vain tilapäinen "horjahdus" vai jatkuva kuvio. Useimpien kirjanpito ei vain ole siihen riittävä ja ne joilla on tarvittava kirjanpito (todennäköisesti tietokoneella) niin ovat annosten korjaustarpeen havainneet jo kuukausia ennen lääkärikäyntiä ja korjanneet itse.

Tietysti tarvitaan lääkärin/D-hoitajan silmälläpitoa ettei joku kokematon aja omia annoksiaan ihan pusikkoon.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #73 : Kesäkuu 06, 2014, 16:16:42 ip »

Mahdollisimman perehtyneen hoitotiedon keskittäminen erityisiin diabeteskeskuksiin olisi hienoa, samoin kuin Diabetesliiton kurssien lisääminen Diabeteskeskuksessa.

Taitaa olla toteuttamiskelpoisin toimiva ratkaisu nykyoloissa. Ei ihan ongelmaton sekään ole.
Useimmille diabeetikoille se tietää koko päivän uhraamista osaamiskeskuksen asiantuntijoiden luo, niitähän tulisi vain yliopistosairaaloiden yhteyteen/paikkakunnille.

Jos meitä 1-tyyppejä on tuo raportin mainitsema 40-50 000 henkilöä, tulee ruuhkaa vastaanotoille. Tuo hoidon perusteellinen ohjaus ja samoin hoitoyksikölle diabeetikon yksilöllinen perusteellinen tuntemus vaatii useita kontakteja ja niillä aikaa joka kerralla enemmän kuin tuo nykystandardi 15....30 minuuttia kahdesti vuodessa.

Ja tuo ikuinen oppimisen ongelma: jotkut (itse)oppivat hyvin opetuksesta riippumatta, jotkut eivät hyvässäkään opetuksessa opi alkeita enempää.
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

rasvis

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3633
Vs: D1-hoidon nykytilasta raportti
« Vastaus #74 : Kesäkuu 06, 2014, 16:56:24 ip »

Ei mulla muuta kuin, että ikinä en ole pitänyt vihkoa tai mitään muutakaan kirjanpitoa sokeriarvoistani tai joskus ajat sitten, kun sairastuin taisin muutamalle ensimmäiselle lääkärinkäynnille jotain  vihkosia sittenkin viedä.
Eipä ole nykyinen, eikä edellinenkään lääkäri asiasta mitenkään närkästynyt. Hba oli pitkään todella hyvä, nyt vanhemmiten se on erinäisistä hyvin tietämistäni syistä ollut vähän huonompi.
Kirjattu
 

Linkkejä