Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6882 jäsentä  •  416780 viestiä  •  19914 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi d1hemuli, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Asiat selviksi  (Luettu 14523 kertaa)

hogan

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 747
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #15 : Tammikuu 04, 2013, 14:24:56 ip »

Yhtään sokeria/hiilaria ei tarvitse syödä, jotta aivoille riittää glukoosia. Elimistö tekee välttämätömän määrän ja lopputarve (myös aivoissa) hoituu ketoaineilla.
Ketoaineet voisi sijoittaa laatikkoon 'vaara'. Ketoaineiden muodostuminen on poikkeustila ja todella, hermosolut pystyvät viimeisinä korahduksinaan ennen tuhoutumistaan käyttämään ketoaineita energiana. Insuliinin puutoksessa glukoosia (korkeasta verensokerista huolimatta) ei pystytä hyödyntämään, jolloin vereen tulee ketoaineita ja muodostuu ketoasidoosi eli vaarallinen happamuustila. Muutoinkin elimistössä liikkuu ketoaineita, mutta silloin ei ole kyse samasta.
Kirjattu
D1 1972-->
Hoitosurffailija
Muutin uuteen kotipaikkaan voidakseni
jatkaa asianmukaista diabeteshoitoa.

vivianv

  • Veteraani
  • Viestejä: 1503
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #16 : Tammikuu 04, 2013, 15:41:48 ip »

Yhtään sokeria/hiilaria ei tarvitse syödä, jotta aivoille riittää glukoosia. Elimistö tekee välttämätömän määrän ja lopputarve (myös aivoissa) hoituu ketoaineilla.
Ketoaineet voisi sijoittaa laatikkoon 'vaara'.

Tämä käsitys on täyttä kaliumkarbonaattia. Ravitsemuksellisella ketoosilla ja insuliinipuutoksen aiheuttamalla ketoasidoosilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Ihmesen metabolia on äärimmäisen mukautuvainen ja elinikäiseksi soveltuvia ruokavalioita on erilaisia, mukaanlukien vaikkapa inuitien äärikarppaava perinneruokavalio, joka koostui kalasta, hylkeistä, valaista ja traanista.
Kirjattu
D1 v:sta -77, karppaaja, kynäilijä ja kilpparivaivainen
Levemir&Humalog&Thyroxin

Vox audita perit, littera scripta manet.

ERKKU

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 532
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #17 : Tammikuu 05, 2013, 14:00:58 ip »

Vielä hiilihydraattien saannista. Mikä mahtaa olla diabeteksen hoidon punainen lanka ja tarkoitus ?? Olen antanut itselleni ymmärtää, että sokeritason pitäminen mahdollisimman normaalina / terveen henkilön tasolla antaa parhaan mahdollisen elämän laadun. Ei ole eri kohteiden sokeroitumisesta aiheutuvia haittoja. Sokeritason pitäminen 4,8...6 % välillä (HgbA1c) lienee oikea alue. Kyllä siihen on mahdollista päästä, mutta nykyisillä HH-suosituksilla tuskin. Proteiinia on tarkkailtava. Siitähän tulee palautussokeria verenkiertoon melkoisen varmasti ja tasaisesti. 
Ketoosi taitaa olla fiktiota 1-diabeetikolle, jolla ei ole mitään sisäistä sokerikontrollia.
Miten kukin ajattelee ja tahtoo.

Kirjattu

Konrad

  • Vieras
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #18 : Tammikuu 05, 2013, 15:17:54 ip »

ERKKU,

Oikea lähtökohta on tosiaan yrittää pitää verensokerit mahdollisimman hyvin terveen arvoissa. Näin pystyy estämään parhaiten liian korkean verensokerin aiheuttamia seurannaistauteja.

Perusterveen ihmisen verensokerit ovat yleensä haarukassa 4,5-5,0 mmol/l. Ruokailukaan ei niitä paljon nosta, jos ei ole kovin hiilihydraattipitoista. Yleensä koskaan ei terveen ihmisen verensokeri nouse yli 7,8:n.

En tiedä mistä sait tuon kertomasi terveen HBA1c-arvon 4,8-6,0 %. Yleensä esitetään 4-6 %. 6% tarkoittaa noin 7 mmol/l keskimäärin, joka on liian korkea. Täytyy kuitenkin huomioida, että HbA1c ei suoraan ole riippuvainen verensokerin keskiarvosta. On monia tekijöitä, jotka sitä vääristävät. Näistä tällä hetkellä tulee mieleen ensimmäisenä punaverisolujen elinikä.

Itse kakkosena lasken aika usein oletus HbA1c:tä kaavalla 0,6xKA+2. KA on verensokerimittausten keskiarvo. Laskettu ennen ateriaa, 1 h ja 2 h sen jälkeen.

Proteiineja ei kakkosten yleensä tarvitse huomioida verensokereita kohottavana. Haima vastaa. Proteiineistakin vain se osa, jota elimistö ei tarvitse korvaamaan proteiinivajetta, glykosoituu glukoosiksi, joka nostaa verensokeria. Tämä on hidasta.
Kirjattu

Konrad

  • Vieras
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #19 : Tammikuu 05, 2013, 15:40:05 ip »

On vähän eri suuntaan mennyt tämä ketju, jonka aloitin. Suunta on kuitenkin ensimmäisiin tunnepohjaisiin vastausviesteihin verrattuna asiapohjalla. Niinkuin tapana on sanoa: jatkakaa.
Kirjattu

hogan

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 747
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #20 : Tammikuu 05, 2013, 16:19:20 ip »

Tämä käsitys on täyttä kaliumkarbonaattia. Ravitsemuksellisella ketoosilla ja insuliinipuutoksen aiheuttamalla ketoasidoosilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Ihmesen metabolia on äärimmäisen mukautuvainen ja elinikäiseksi soveltuvia ruokavalioita on erilaisia, mukaanlukien vaikkapa inuitien äärikarppaava perinneruokavalio, joka koostui kalasta, hylkeistä, valaista ja traanista.
On nyt potassiumia tai ei, mutta ajattelisin, että tässä ympäristössä ketoaineet pääsääntöisesti ovat juuri insuliinin puutoksesta johtuva vaara. Eikä noi hylkeenpyytäjätkään ole tainneet kovin pitkään elää, mistä sitten johtuukaan.
Kirjattu
D1 1972-->
Hoitosurffailija
Muutin uuteen kotipaikkaan voidakseni
jatkaa asianmukaista diabeteshoitoa.

vivianv

  • Veteraani
  • Viestejä: 1503
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #21 : Tammikuu 05, 2013, 16:44:51 ip »

ajattelisin, että tässä ympäristössä ketoaineet pääsääntöisesti ovat juuri insuliinin puutoksesta johtuva vaara.

Alle 80-100 g/hh karppaajat elelevät ketoaineilla käytännössä koko ajan. Minäkin jo ties kuinka monetta vuotta. Ja ihan olen insuliinia ykkösenä pistellyt koko ajan eikä happomyrkytystä ole ollut näkköpiirissäkään. Riittävän paha insuliinipuutos saa kaikilla ykkösillä ketoasidoosin aikaan söivätpä he mitä hyvänsä.
Kirjattu
D1 v:sta -77, karppaaja, kynäilijä ja kilpparivaivainen
Levemir&Humalog&Thyroxin

Vox audita perit, littera scripta manet.

nopal

  • Jäsen
  • Viestejä: 146
  • DM1. Remission venytystä jo vuodesta 2011.
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #22 : Tammikuu 05, 2013, 17:44:27 ip »

Vivianv, Ihan uteliaisuuttani kyselen, tuleeko tiukempien hiilarimäärien aikoihin mitattua ketoaineita? Jos, niin minkälaisia arvoja mittarissa näkyy?
Kirjattu
remissioni.blogspot.fi

vivianv

  • Veteraani
  • Viestejä: 1503
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #23 : Tammikuu 05, 2013, 18:48:06 ip »

Vivianv, Ihan uteliaisuuttani kyselen, tuleeko tiukempien hiilarimäärien aikoihin mitattua ketoaineita? Jos, niin minkälaisia arvoja mittarissa näkyy?

Mittasin karppailun alkuvaiheessa. Jonkin aikaa alussa näytti 2-3 plussaa, sitten haaleni ja 0-1 plussaksi jäi. Uskon kohdallani tapahuneen jonkinlaisen ketoadaptaation. Nyt en tilanteestani tarkempaa tiedä.

Muoks: ja nämä siis pissaliuskalla mitaten
Kirjattu
D1 v:sta -77, karppaaja, kynäilijä ja kilpparivaivainen
Levemir&Humalog&Thyroxin

Vox audita perit, littera scripta manet.

ERKKU

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 532
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #24 : Tammikuu 06, 2013, 09:18:32 ap »

Konradin mainitsema terveen henkilön sokeriarvo on varmasti oikein, mutta omassani tarkoitin disbeetikon tavoitetta. 6 % on jo vähän korkea.
1-diabeetikoilla kun ei ole haimasta tukea, niin on oltava tarkempi syömisessään kuin 2:lla. Kyllä minä lasken proteiinille saman insuliinimäärän 10 g kohti kuin HH:kin. Tämä on varmaksi koettu tapa, ei oma keksintöni. Viimeksi mitattu HgbA1c oli 5,3 % ei pahoja hypoja lievänkin sokerin laskun tuntee ja voi glukoosinapilla nostaa oikealle tasolle.
Suurin hypoja aiheuttava tekijä on väärin ( liikaa ) annosteltu insuliini. Suurien HH-määrien kohdalla se on oikeasti vaikea=mahdoton tehtävä. Siksi yleiset ja suositut HgbA1 arvot ovat yli 7%. Kun toleranssi on suuri ei silloin voi puhua enää proteiinien vaatimasta insuliinista. Konrad mainitsi palautussokerin tulevan aminohapoista (prot.) ja hitaasti ja se onkin vain hyvä asia. Koko yö mennään tasaisella arvolla. Hyvä näin.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni käyttää ruokavaliona Bernsteinin menetelmää. Jos joku ei tunne ko. herra on 1-diabeetikko, lääkäri nimissään on Amerikan suuimpiin ellei suurin diabetkseen keskittynyt laboratorio. Tietää kyllä mistä kirjoittaa. Kirja on saatavilla eikä edes kallis,
Kirjattu

Konrad

  • Vieras
Vs: Asiat selviksi
« Vastaus #25 : Tammikuu 10, 2013, 20:33:38 ip »

ERKKU,

Luin vasta nyt tarkemmin edellisiä viestejäsi. Vastauksissani oletin sinun olevan kakkonen. Olet ykkönen. Menetelmäsi ja tavoitteesi tuntuvat mielestäni oikeilta.

Olen itse kertonut Kohtauspaikalla useaan otteeseen Bernsteinin Diabetes Solution kirjasta ja sen sisällöstä. Itse pidän sitä perusteoksena sekä ykkös- että kakkostyypin diabeetikoille. Kannattaa perehtyä kirjan oppeihin, vaikka niitä ei aivan tarkkaan noudattaisikaan.

En tiedä, kuinka moni palstalaisista on kirjaan tutustunut. Luultavasti aika harva. 30 g HH päivässä ainakin aikaisempina vuosina oli myrkkyä useimmille ykkösille. Nyttemmin myös yhä useampi ykkönen on kertonut siirtyneensä VHH:lle, vaikka eivät ehkä aivan Bernsteinin mukaisiin määriin.

Otetaan tähän kertauksen vuoksi pari asiaan kuuluvaa linkkiä Bernsteinista, joka on sairastanut vuodesta 1946 alkaen ykköstyypin diabetesta ja opiskellut myöhemmällä iällä lääkäriksi. Menetelmiensä kehittämisen hän aloitti 1960-luvun lopulla saatuaan ensimmäisen kotimittarinsa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_K._Bernstein

(kommentina verensokereiden keskiarvo: 83 mg/dl eli 4,6 mmol/l)

Kirjasta voi lukea netistä useita lukuja:

http://www.diabetes-book.com/readit.shtml

Esipuheen kaneetti:

Most important, unlike the ADA guidelines, ours work.

ADA on American Diabetes Association, Diabetesliittoamme vastaava organisaatio.



 

Kirjattu
 

Linkkejä








Tule meille kurssi- ja koulutussihteeriksi

Julkaistu 22.07.2019 | 09:00