Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
3 jäsentä  •  418480 viestiä  •  20020 aihetta

Kirjoittaja Aihe: Sensorointi  (Luettu 211499 kertaa)

aprisj

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #30 : Syyskuu 22, 2012, 12:23:25 ip »

SofSensor:
alkaa olla sen verran aikaa SofSensorin käytöstä, etten ole satavarma väittäessäni, että se pitää aina 3 vrk:n jälkeen ensin poistaa ja ottaa sitten uutena uudelleen käyttöön?  :-\

Onko se softsensor se vinoon laitettava? Jos on, niin kun uudistetaan 3 vuorokauden välein, ei tarvi mitään erillistä poistotoimenpidettä tehdä. Ainoastaan ottaa "uutena" käyttöön. Itsekseenhän se on jo mennyt siihen tilaan, että uudistuksen vaatii. Olikohan se ilmoitus "vanha sensori" vastaanottimessa tai jotain noin.
Kirjattu

kuissi-3

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #31 : Syyskuu 22, 2012, 12:57:18 ip »

SofSensor:
alkaa olla sen verran aikaa SofSensorin käytöstä, etten ole satavarma väittäessäni, että se pitää aina 3 vrk:n jälkeen ensin poistaa ja ottaa sitten uutena uudelleen käyttöön?  :-\

Onko se softsensor se vinoon laitettava? Jos on, niin kun uudistetaan 3 vuorokauden välein, ei tarvi mitään erillistä poistotoimenpidettä tehdä. Ainoastaan ottaa "uutena" käyttöön. Itsekseenhän se on jo mennyt siihen tilaan, että uudistuksen vaatii. Olikohan se ilmoitus "vanha sensori" vastaanottimessa tai jotain noin.

Just se vinoon laitettava. Ok eli ei tarvitse poistaa, mutta otetaan uutena käyttöön.
Kirjattu

Ninski

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #32 : Syyskuu 22, 2012, 15:26:41 ip »

Isig-arvo
käsittääkseni kertoo sensorin toimivuudesta kudoksesssa. Mutta, että 170? Mulla on pysytellyt aina alle 100:n, yleensä välillä 30-70.
Se 170 oli erittäin hetkellinen ja tippui melko äkisti ensin 90 ja nyt sitten jopa alle 10 ja piti ottaa tuo sensori jo pois käytöstä ja uutena uudelleen käyttöön että saisi sen tolkkuihin. Nyt isig on 11.58 ja sensorin pistopaikka on vähän arka, varmaan meleko hyvin nirhasin verisuonta ja ei ole suuret toivot, että tää sensori tuolla paikallaan nyt kestäisi kovin kauaa.

Sensorin kätevyydestä vielä:
Minulle se ainakin (toimiessaan!  ::)) luo tietynlaista turvaa. Nytkin kun olen illalla menossa vähän oudomman porukan kanssa syömään, niin mieluummin seuraan sokereita sensorin kautta kuin että mittaisin epävarmaan olooni koko ajan. Ja huomenna tiedossa vähän erilaiset kuntosalitreenit+loikka-treenit urkkakentällä, sama homma, eipä tarvi mittailla koko aikaa, vaan näkee suunnan sensorista, niin on ehkä vapaampi olo. Ja totta kyllä, että pidempi jakso sitä pitää käyttää ennen kuin siihen hommaan pääsee "sisään" niin että siitä on hoidossa tukea. Kyllä mä näkisin, että basaalien saattaminen kohilleen olisi vain melkoisen haastavaa ilman sensorin apua.
Kirjattu

Ninski

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #33 : Syyskuu 22, 2012, 15:27:24 ip »

SofSensor:
alkaa olla sen verran aikaa SofSensorin käytöstä, etten ole satavarma väittäessäni, että se pitää aina 3 vrk:n jälkeen ensin poistaa ja ottaa sitten uutena uudelleen käyttöön?  :-\

Onko se softsensor se vinoon laitettava? Jos on, niin kun uudistetaan 3 vuorokauden välein, ei tarvi mitään erillistä poistotoimenpidettä tehdä. Ainoastaan ottaa "uutena" käyttöön. Itsekseenhän se on jo mennyt siihen tilaan, että uudistuksen vaatii. Olikohan se ilmoitus "vanha sensori" vastaanottimessa tai jotain noin.

Just se vinoon laitettava. Ok eli ei tarvitse poistaa, mutta otetaan uutena käyttöön.
Ok, kiitokset molemmille! :) Kunhan tää nyt kestäis edes sen 3 vrk!  ::)
Kirjattu

ralfremus

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #34 : Syyskuu 22, 2012, 20:59:25 ip »

SofSensor kestää kans sen 6 vrkta virallisesti. Mulla on kestänyt ongelmitta vajaa 7, mutta sen jälkeen ehdoton vaihto. Toi olikin hyvä vinkki äskoo, että laittaa sensorin jo illalla, mutta kytkee sen liittimeen vasta seuraavana aamuna. Mullakin isig melkeen aina 30-70, usein jopa vähemmän.
Kirjattu

Ninski

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #35 : Syyskuu 23, 2012, 09:41:20 ap »

Eilen kun otin sen parin tunnin käytön jälkeen uutena käyttöön, niin isig on ollut parempi ja sensoriki näyttää tolkkuja lukuja. :)
Kirjattu

Jalari

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #36 : Syyskuu 25, 2012, 19:15:38 ip »

Minä saunon ainakin surutta sensorista huolimatta pari kertaa viikossa. Kaikki on pelittänyt aivan loistavassti. Pumpun jätän kylpytakin taskuun saunan ulkopuolelle, jolloin matkaa lähettimen ja pumpun välille ei jää kuin vajaat 2 metriä :).
Itse olisin lähinnä huolissani lähettimen akusta. Akuille kun lämpö on "myrkkyä" ja heikentää niiden kestoikää radikaalisti. Lähetin kun on pieni ja lämpenee saunassa nopeasti.
Kirjattu

ralfremus

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #37 : Syyskuu 25, 2012, 20:25:44 ip »

No mutta eihän lähettimessä, siis itse sensorissa joka on ihossa kiinni, mitään akkuja ole ??? :-\ :-\ :o
Kirjattu

kt11118

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #38 : Syyskuu 25, 2012, 20:37:28 ip »

Lähettimessä on akku. Sensorissa ei ole akkua. Lähetin ei lämpene saunassa liikaa kun on ihossa kiinni.

Sama asia kun kaulaketju ei polta kun se on ihossa kiinni.
Kirjattu

Ninski

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #39 : Syyskuu 26, 2012, 09:24:30 ap »

Niin ja äskoon neuvoista otettuani "vaarin", niin suojaan lähettimen kylmällä veellä kostutetulla pyyhkeellä (tai kuivalla pyyhkeellä), ettei niin kuumenisi saunoessa. En kyllä pitkiä aikoja putkeen ole löylyissä, käyn jäähdyttelemässä itseäni ja lähetintä n. 10 min. välein :D
Kirjattu

l.vonhellens

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #40 : Syyskuu 30, 2012, 03:58:45 ap »

Sensoroinnista yleensä:
Minä päätin kuukausi sitten aloittaa jatkuvan sensoroinnin oppiakseni sensoroinnista, omasta D1stä ja saadakseni Hba1c paremmaksi. Pumppullla sen pitäisi saada 7% pintaa ja alemmaksi.

Kokemukset:
Positiivisia, pumpun sensorinäyttö on turvallinen. Minulla ei ole päällä niitä korkean vs varoituksia. Ennen nukkumaan menoa yritän pitää huolta että pumpun sensorinäyttö on mahdollisimman lähellä oikeaa verensokeria.
Mielenkiintoista on seurata käyriä aterian jälkeen ja estää impulssisyömistä, joka minulla on vikana.... Ennen liikuntaa tarkistan aktiivisen insuliinin määrän, jos syömisestä on muuten ollut jo turvallisen verran aikaa ja juon tarvittaessa sokeripitoista urheilujuomaa.
Hba1c 'stä en vielä tiedä, mutta epäilen ettei vielä ole parempi :(
Ja reaktiivisten vs nousujen  kanssa on vielä paljon opettelemista.
Kirjattu

tapsa

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #41 : Syyskuu 30, 2012, 10:54:38 ap »

Ennen liikuntaa tarkistan aktiivisen insuliinin määrän, jos syömisestä on muuten ollut jo turvallisen verran aikaa ja juon tarvittaessa sokeripitoista urheilujuomaa.

Nyt on pakko kysyä, miten tarkistetaan aktiivisen insuliinin määrä?

Perustuuko se johonkin muuhun kuin pumpun annosoppaaseen syötettyihin tietoihin, jotka siis ovat aina arvioita ja vain keskimääräisiä likiarvoja.
Eivät ota huomioon kanyylin paikkaa, imeytymisvaihteluita eivätkä fyysisen aktiivisuuden määrää insuliinin vaikutusaikana.

Kukahan osaisi tarkentaa?
Kirjattu

ralfremus

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #42 : Syyskuu 30, 2012, 11:43:33 ap »

Ennen liikuntaa tarkistan aktiivisen insuliinin määrän, jos syömisestä on muuten ollut jo turvallisen verran aikaa ja juon tarvittaessa sokeripitoista urheilujuomaa.

Nyt on pakko kysyä, miten tarkistetaan aktiivisen insuliinin määrä?

Perustuuko se johonkin muuhun kuin pumpun annosoppaaseen syötettyihin tietoihin, jotka siis ovat aina arvioita ja vain keskimääräisiä likiarvoja.
Eivät ota huomioon kanyylin paikkaa, imeytymisvaihteluita eivätkä fyysisen aktiivisuuden määrää insuliinin vaikutusaikana.

Kukahan osaisi tarkentaa?
En osaa tarkentaa sen kumosemmin, mutta minulla se juuri perustuu tuohon annosoppaan tietoihin enkä todellakaan pidä sitä faktatietona, vaan se on mulle sellanen suuntaa-antava "mutu"-tuntuma. Vähän niinkuin muistutukseks itselle, että "ai joo, pistinhän mä xx määrän bolusta tohon ja tohon aikaan ja sitä saattais olla vielä vaikuttamassa..." ;D Minä kun käytän annosopasta melkein aina bolustaessa :)
Kirjattu

l.vonhellens

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #43 : Syyskuu 30, 2012, 12:12:56 ip »

Aktiivinen insuliinimäärän ilmoittaa Veo pumppu. Se lasketaan viimeisimmän bolukset mukaan ja lasku perustuu tutkimustuloksiin perustuvien kokeisiin. Kun sitä laskukaavaa aikoinani pumppuun siirtyessäni kysyin diabetes pumppu hoitajalta ja lääkäriltänin, niin neuvoivat tutkimaan pumpun manuaalia ja siinä viitattuihin lähteisiin, joita en tietenkään viitsinyt tutkia :)  Enkä ole game enough sitä laskukaavaa virittämäänitselleni sopivaksi :)

mutta hyvä puoli on se että bolus wizard siis annoslaskuri ottaa huomioon aktiivisen insuliinimäärän. Minulla usein ennen pumppua tahtoi tulla niitä aikaisemman usean perättäisen lyhytvaikutteisen insuliinipistoksen aiheuttamia häntävaikutuksia ja siitä johtuvia vs laskuja.

En käytä lainkaan pumpun mahdolistamaa manuaalibolusta vaan kiltisti noudatan annosopasta.
Kirjattu

tapsa

  • Vieras
Vs: Sensorointi
« Vastaus #44 : Syyskuu 30, 2012, 13:25:26 ip »

Mulla taitaa mennä vähän "hiusten halkomiseksi", mutta kun näitä "syntyjä syviä" on niin mukava pohdiskella.

Lähtökohtahan on se, että pumpun basaali vastaa elimistön perusaineenvaihdunnan vaatimasta insuliinista ja bolukset nautitun ravinnon, lähinnä hh-määrän vaatimasta insuliinista.

Fyysisen aktiviteetin vaikutuksesta sekä basaalin että boluksen teho kasvaa. Silloin osa basaalistakin jää perusaineenvaihdunnan vaatimasta ikäänkuin yli, ja on silloin tuota aktiivista insuliinia bolushäntien ohella.

Boluksen vaikutuskäyrä on sen muotoinen, että sen avulla jäljellä olevan bolusinsuliinin määrää on todella vaikea arvioida, ja se riippuu insuliinimerkistä, pistoskohdasta, imeytymiseen vaikuttavista muista tekijöistä, mm. fyysisestä aktiivisuudesta.
Siksi suhtaudun aina hieman oudoksuen käsitteeseen aktiivinen insuliini. Omalla kohdallani pätee selvästi se, että kaikki elimistöön pistetty tai pumpattu insuliini on aktiivista, vaikka osa siitä on imeytynyt vereen ja osa vielä ei. Ja osa on sitoutuneena vasta-aineisiin.

Kvalitatiivisena ajatuksena voi pitää aktiivisena vain boluksen häntiä, mutta kvantitatiivisenä se ei välttämättä toimi kunnolla.

Jokainen kuitenkin joutuu soveltamaan itseensä omien kokemuste tuomaa tietoa. Ja hyvä, jos sillä pärjää.
Kirjattu
 

Linkkejä