Kohtauspaikka > Diabetes ja ravinto

HS: ravintosuosituksia olisi jo aika muuttaa

(1/3) > >>

Lupita:
http://www.hs.fi/artikkeli/Ravintosuosituksia+olisi+jo+aika+muuttaa/1135242091834

+runsas jatkokeskustelu

Tästäkin artikkelista on jo aikaa yli vuosi, ja mitä on tapahtunut ?

Televisio on pullollaan Activia- ja Alli-mainoksia, Hanna Partanen esiintyy lääkärintakissa ja suosittelee kevyttuotteita ja postilaatikosta tulee lihavuusleikkausmainoksia.

kriisikko:
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2010/02/kuidut_karistavat_kiloja_1429490.html

Lupita:
Ravitsemus ja terveys -sivuilta:

"Kuidut lihottavat"

http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/category/kuitu/

"Tunnustan heti ensimmäiseksi, että otsikko on huono. Sain inspiraation siihen YLEltä, joka kertoi tästä samasta tutkimustuloksesta otsikolla Kuidut karistavat kiloja. Kumpikin otsikko on aika lailla virheellinen.

Eurooppalaistutkijat seurasivat lähes 90 000 tervettä aikuista henkilöä keskimäärin 6,5 vuoden ajan. Henkilöiden painon kehitystä seurattiin ja kuidun saantia arvioitiin. Keskimäärin henkilöt lihoivat 400 g vuodessa. He, jotka söivät keskimääräistä 10 g enemmän kuitua päivittäin, lihoivat 361 g vuodessa. Keskimääräistä 10 g enemmän viljakuitua syöneet puolestaan lihoivat 323 g vuodessa.

Ravintokuitu, tuo valtion ravitsemuspolitiikan keskeinen ihmeaine, kaikkien tautien ehkäisijä, auttoi hyvin vähän painonhallinnassa. Useimmat paljon kuitua syöneet henkilöt lihoivat. Siksi tuo YLEn otsikointi ihmetyttää. Kuidut karistivat kiloja? Mielikuvia, mielikuvia."


Tutkimus julkaistiin the American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Dietary fiber and subsequent changes in body weight and waist circumference in European men and women
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/91/2/329

Lupita:
Ravitsemus ja terveys-sivut:

"Tutkittua ravitsemustietoa ja myyttien murtamista selkokielellä

Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia, Mikael Fogelholm?

"Iltalehti julkaisi muutama päivä sitten ainakin nettisivuillaan Ne parjatut hiilarit -kirjoituksen. Iltalehden terveysjuttujen taso on tunnetusti erittäin huono, ja tämäkin kirjoitus on osittain asenteellinen. Varsinaisilta asiantuntijoilta voisi kuitenkin olettaa saavansa oikeaa tietoa, ja siksi keskitynkin jutun asiantuntijan Mikael Fogelholmin osuuteen. Fogelholm on Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja ja dosentti. Hän lausui näin:

Valkoista viljaa ja sokeria ei kannata pupeltaa paljon, sillä ne nostavat verensokeria nopeasti eivätkä tyydytä nälkää. Kuitupitoisia hitaita hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa, hedelmiä ja vihanneksia, tulisi suosia.

Hiilihydraattien imeytymisnopeutta tai -hitautta mitataan glykeemisellä indeksillä (GI). Kun GI on matala, hiilihydraatti imeytyy hitaasti. Matalan GI:n rajana pidetään arvoa 55. Keskitason GI on 56-69 ja korkea GI (nopeasti imeytyvät hiilihydraatit) 70 tai enemmän. Onko täysjyvävilja hidasta hiilihydraattia? Tutkittu tieto kertoo seuraavasti.

Suomalaistutkimuksen mukaan runsaskuituisen täysjyväruisleivän (Oululaisen jälkiuunileipä) GI on 77 (korkea). Methodologic considerations in the measurement of glycemic index: glycemic response to rye bread, oatmeal porridge, and mashed potato
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/84/5/1055

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Elintarvikkeet ja sokeriaineenvaihdunta (ELSA) -tutkimuksen mukaan sekä perinteisellä ranskanleivällä että ruisleivällä on suurehko GI.
Suomalaisen ruoan hiilihydraatit ja terveys ELSA-tutkimus etenee.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut...utkimus_etenee/

Malesialaisen tutkimuksen mukaan täysjyväleivän GI on 85 (korkea) ja toisenlaisen täysjyväleivän, johon on lisätty kaurahiutaleita, GI on 67 (keskitaso).
Glycaemic index of four commercially available breads in Malaysia
http://informahealthcare.com/doi/abs/10.1080/09637480701804268

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ohrakuidulla rikastetun vaalean vehnäleivän GI on vain 7 % matalampi kuin tavallisen vaalean vehnäleivän.
Effect of cereal test breakfasts differing in glycemic index and content of indigestible carbohydrates on daylong glucose tolerance in healthy subjects
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/87/3/645

Turkkilaisen tutkimuksen mukaan vaalean vehnäleivän ja täysjyväleivän GI:llä ei ole merkittävää eroa.
Dietary breads: Myth or reality?
http://www.diabetesresearchclinicalpractice.com/article/S0168-8227(08)00093-4/abstract

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vaalean vehnäleivän ja täysjyväruisleivän GI:llä ei ole merkittävää eroa.
Effect of commercial rye whole-meal bread on postprandial blood glucose and gastric emptying in healthy subjects
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2704233/


Ranskalaisen tutkimuksen mukaan täysjyväleivän GI on 85 (korkea).
Effect of baking process on postprandial metabolic consequences: randomized trials in normal and type 2 diabetic subjects
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2704233/

"Tutkitun tiedon mukaan täysjyväleipä on siis yleensä nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaalea vehnäleipäkin. Antoiko Mikael Fogelholm toimittajalle virheellistä tietoa, vai onko hänen lausunnolleen olemassa jokin muu järkeenkäypä selitys? Pyydän häneltä vastinetta ja julkaisen sen tarvittaessa täällä myöhemmin."

Kommentti: Kuidusta on kyllä aika hämmentävä uutisoida osana painonhallintaa, viitaten YLEn juttuun. Jostain syystä media viljelee samoja vanhoja mantroja, joissa ruis- ja vehnäleipä nostetaan pyhän ruoan asemaan. Pidän viljakuidun roolia ruokavaliossa törkeästi liioiteltuna.

Kommentti: "Mahdollisesti hieman hitaampi" ei ole synonyymi hitaan kanssa.
Pitäisikö käyttää ilmaisua "toisinaan hieman vähemmän nopea"?
Yhtä kaikki, täysjyväviljakin on nopeaa.


Kommentti: niin uskomatonta, kuinka täysjyvävilja väännetään Suomessa aina terveelliseksi.
Mielenkiintoista kuinka eri maat on saanut erilaisia tuloksia täysjyväviljan GI :ksi ... minä mielessäni kuvittelin siiä ihan kulttuurin aiheuttamia tulosten eroja.


Kommentti: Hahaa! Arvovaltainen Sydneyn yliopiston http://www.glycemicindex.com/ on laskenut Oululaisen jälkiuunileivän GI:n ja GK:n. Tietokannan hakusanaksi voi panna ihan jälkiuunileipä, nyt kun tietää että tuollainen siellä on.

Annoskoko 30 g: GI 78, sis. hiilareita 14 g, GK 11. Onhan tuo hiilarimäärä tietysti aika paljon, jos pitää päivän hiilarimäärän alhaisena. Valmiiksi viipaloidut viipaleet painavat tyypillisesti juuri tuon noin 30 g.

Kommentti: Se kuitu ei paljoa vaikuta siihen GI-arvoon ja ei yhtään GK:hon. Mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen ainakaan ne, jotka vannovat sen nimeen että täysjyvä on hidasta hiilihydraattia, joka tyydyttää nälän pitkään ja pitää verensokerin vakaana."

kivitatti:
Ja mitähän sillä on väliä mikä on leivän glykeeminen indeksi?! EVVK. Eikö se riitä kuitujen syömisen syyksi, että se tekee kakasta pehmeämpää, mikä säästää suolta ja voi suojata jopa suolen syöviltä! Plus että on kivampi kakata pehmeää kuin pikkukiviä.

Ja minä kuulun ainakin niihin ihmisiin jotka vannovat kuitujen nimeen. En väitä että ne laihduttaa tms, mutta ne tekevät niin hyvää vatsalle, että ei tosikaan. Ne turpoavat juuri sopivasti ja tuovat kylläisen olon. (toisin kuin pasta joka paisuttaa mahan kipeäksi palloksi) Ja jos mennään vessan puolelle, niin minun maha lakkaa toimimasta heti jos en syö riittävästi kuituja. Täytyy vaan muistaa että kuituja on muuallakin kuin leivässä; puoli kiloa päivässä.

Jos palataan ravintosuosituksiin, itse suosittelisin että perunaa, riisiä, pastaa ja leipää ei meinostettais niin paljon, vaan suositeltas ruoalla syötäväksi enemmän wokkivihanneksia ja salaattia. Osittain myös sen takia että ihmiset vetävät napansa täyteen vaaleaa makaroonia, minkä takia ne ei jaksa syödä salaattia, minkä takia ne ei saa tarpeeksi kuituja ja niillä on paha olo. Myöskin ihmiset syö aivan liikaa, salaattia saisi syödä niin paljon kuin napa vetää, eikä olis mitään hätää. Voisin höpöttää syömisestä ikuisuuksiin, se on kuitenkin melko suuri osa meikäläisten elämää.  

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta