Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6929 jäsentä  •  417336 viestiä  •  19951 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi EiSi, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Pumpun mietintä alkoi  (Luettu 9513 kertaa)

**DONOTDELETE**

  • Vieras
Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #15 : Maaliskuu 03, 2009, 09:34:34 ap »

Siis piikistä pumppuun.

Kun pitäisi miettiä haluaako vai ei, ja kun se päätös on tehtävä olemattomilla tiedoilla,niin....
- Ok siis sairaalassa, mutta kun se pumppu eka kerran pistetään kiinni niin, joko siihen silloin säädetään heti ne oletetut (oliks se ..) basaalit, mihin ne perustuu, pitääkö etukäteen mittailla tarkemmin insuliinin tehoja ja pitää tarkempaa kirjanpitoa?
Onko Leviksen vaikutuksen oltava jo lopussa siirtymä vaiheessa.
Ymmärrän että ensimmäisinä vuorokausina mittaillaan tehostetusti, mutta kuinka usein? kerran tunnissa????Yön läpi ???
Mitä ennakkovaroituksia pumppu antaa, tyyliin patterit , tukos, muuta? mitä?
Onko koulussa sitten oltava varajärjestelmä, siis piikit jossain varulta, ei kai ?

 
Kirjattu

Hula1

  • Veteraani
  • Viestejä: 1218
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #16 : Maaliskuu 03, 2009, 13:25:51 ip »

Jos pumppuun on mahdollisuus ja vähänkin kiinnostaa, niin kannattaa kokeilla! Jos pumpusta ei tykkää, niin siitähän pääsee kyllä eroon vaikka heti. Kokeilematta ei kuitenkaan voi tietää, että mitä elo pumpun kanssa on.

Itsellä siirtyminen pumppuun tapahtui niin, että n. vuorokausi edellisen Lantus-pistoksen jälkeen pumppu iskettiin kiinni vatsaan. Diabeteslääkärin ja -hoitajan kanssa oli mietitty basaalit valmiiksi ja ohjelmoitu pumppuun. Basaali perustui ennen pumppua käyttämääni Lantus-annokseen ja mittaustuloksiini Lantuksen kanssa.

Mittailuja tein aluksi aina ennen ja jälkeen ruoan. Ensimmäisinä öinä heräsin yhden kerran yössä mittaamaan, mutta kun vaikutti, että sokerit ovat ok, niin en montaa kertaa ole herännyt mittailemaan. Saatan kyllä mitata, jos käyn keskellä yötä vessassa. Liikunnan yhteydessä olen myös mitannut ennen ja jälkeen. Minulla sattui heti alusta asti basaalit hyvin kohdilleen ja se on varmaan helpottanut pumppailun alkuaikoja minulla paljon.

Pumppu ilmoittaa hyvissä ajoin, kun säiliö on tyhjenemässä tai patteri loppumassa. Myös kanyylitukoksista pumppu ilmoittaa. Tosin itsellä on ollut alkuhässäkässä vähän ongelmia kanyyleitten kanssa, mutta nekin loppuivat, kun vaihdoin pystykanyylin vinoon malliin.

Varajärjestelmänä olen itse kuljettanut päivisin mukana Humalog-kynää. Sillä voi pistää paniikkitilanteessa inskaa, ettei tarvitse kesken päivän lähteä kotiin. Ei ole vaikeaa kuljettaa mukana! Pitkävaikutteista säilytän kotona, mutta en usko, että kovin herkästi tulee tilannetta, jossa pitkävaikutteista tarvitsisi alkaa varajärjestelmänä käyttää.

Mun mielestä pumppailu ei ole vaikeaa, vaan päin vastoin on helpottanut elämää.
Kirjattu
Paradigm 515 ja Humalog

_Xenia

  • Jäsen
  • Viestejä: 138
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #17 : Maaliskuu 04, 2009, 11:17:49 ap »

Kauhean utelias taidan olla, mutta ihan pakko kysyä ellinooralta ja garambolalta, että minkälaisia ajatuksia, odotuksia tai pelkoja pumpun suhteen on tullut. Joko olette lämmenneet ajatukselle tai tehneet jopä päätöksiä asian suhteen? Jäi jotenkin vaivaamaan, kun muistan niin selkeästi miettineeni ihan samoja juttuja silloin joskus.
Kirjattu
D1 vuodesta -79

Medtronic-pumppu ja siinä Apidra

ellinoora

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 1127
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #18 : Maaliskuu 04, 2009, 14:38:44 ip »

Vastauksena _Xenialle.

Mielenkiintoa edelleen on. Ja ehkä mulla kantavana tekijänä on se, että jos se tarjoaa paremman hoidon, se on otettava.

Tämän hetken pääplussat ja -miinukset
+ liikunta ja tankkaukset voisivat helpottua
+ aamunkoittoilmiö (jos siitä on kyse) saataisiin haltuun
+ vähemmän pistoksia, helpompi syöda kun haluaa
+ ei matalia syömättömyydestä (eli pitkä ei laske missään vaiheessa)

- pumppu roikkuu koko ajan minussa (tämä on se isoin) (ja pitää aina ottaa mukaan, vaikka hipsisi ilkialasti yöllä vessaan )
- hässäköinti suihku, sauna, etc. Minusta kynät ovat kuitenkin hyvin vaivattomia

Mulla on se sensorointi vasta toukokuun puolivälissä ja lääkäri kesäkuussa. Siihen asti mennään niinkuin ennenkin ja sitten mietitään asiaa uusiksi. Nyt on aamuarvot yhden Levemir-yksikön lisäämisellä korjaantuneet ihan hyvin.
Kirjattu
D1 vuodesta 1992

H1

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 987
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #19 : Maaliskuu 04, 2009, 15:53:02 ip »

Lainaus:

- hässäköinti suihku, sauna, etc.




Mä ainakin vaan irrotan pumpun suihkun ja saunan (ja uinnin) ajaksi. Helppoa. Ei hässäkää.  
Kirjattu
DM1, pumpussa Humalog

Hula1

  • Veteraani
  • Viestejä: 1218
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #20 : Maaliskuu 04, 2009, 19:39:25 ip »

Mietin vielä eilen lisää syitä, miksi pumppu on minusta tuntunut kivalta ja tajusin, että suurin syy on siinä, että tunnen voivani paljon paremmin kontrolloida elimistössäni olevan insuliinin määrää. Tiedän tarkalleen, paljonko perusinsuliinia menee milläkin hetkellä. Pistoksillahan ei ikinä oikein tarkkaan tiennyt, miten tasaisesti pitkävaikutteinen vaikuttaa. Siis milloin on vaikutushuippuja, miten vaikutus hiipuu jne. Pumpun kanssa peruinsuliini imeytyy paljon tasaisemmin ja huippua on myös se, että perusinsuliinin määrää voi muuttaa milloin haluaa ja vaikutus näkyy lähes välittömästi. Tämän ansiosta ainakin minulla on pumpun myötä hypot ja hyperit vähentyneet radikaalisti ja siitä olen iloinen  
Kirjattu
Paradigm 515 ja Humalog

ukko68

  • Jäsen
  • Viestejä: 152
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #21 : Maaliskuu 04, 2009, 21:10:53 ip »

Jos on "pumppailija" ja menee uimahalliin uimaan niin se pumppu tietysti jätetään pukukaappiin, mutta entä se kanyyli? jos se on paikallaan niin eikö siihen mene vettä ja näkyykö se? Tuijottaako ihmiset? Miten kauan voi olla ilman pumppua 1-2h ?
Kirjattu

Toukokuu1965

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 17447
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #22 : Maaliskuu 04, 2009, 21:37:44 ip »

Kanyylin päähän laitetaan pieni tulppa tai korkki, miten sitä nyt haluaa kutsua.  

Ja jos haluaa varmistaa, ettei kukaan tuijota, niin kanyylinvaihdon voi tehdä samalla kun menee esim. uimahalliin. Silloin koko setin voi ottaa pois.

Itseäni ei ihmisten tuijotus häiritse mutta kaikkihan ei siitä tykkää.

Ja ilman pumppua voi olla just ja just 1-2 tuntia, ihmisestä riippuen. Itse olen korkeintaan puoli tuntia pumpusta irti esim. saunoessa. Ja jos sokerit on korkealla ennen saunaa, niin laitan pienet lisäbolukset ennen pumpun irrotusta. Jos taas mennään matalilla, niin voin olla kauemminkin kuin puoli tuntia ilman pumppua.

Nää on taas niitä yksilöjuttuja jotka kyllä muokkaantuu jokaisen kohdalla sopiviksi käytännön kautta. Mitään yleispätevää ohjetta on miltei mahdoton antaa.  
Kirjattu
"Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä, ja heti!"

Pumppu 5/2007, Paradigm Veo 4/2013.

**DONOTDELETE**

  • Vieras
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #23 : Maaliskuu 05, 2009, 09:32:37 ap »

-Xenia, kiitos kun olet loistavasti valaissut tätä pumppuilua.
Jokaisessa asiassa ja varsinkin lääkinnässä on sekä hyvät että huonot puolensa. Lääkintää kannattaa käyttää jos hyvät vaikutukset ovat isommat kuin huonot Näin perusteli aikanaan meidän kunnanlääkäri lääkemääräystä.

No niin löpinät sikseen

Meillä mennään nyt siinä pisteessä että olen saanut lobattua pumppuasiaa pojalleni(14v) , jonka päivä hoito on lievästi sanottuna retuperällä koulussa.

Ensiviikolla saimme jo ajan tarkempaan tutustumis/kysely/ihmettely tapaamiseen D-hoituslle.
Siis asia edistyy.
Enkä ollenkaan ole pojalleni puhunut mistään autuaaksi tekevästä keksinnöstä, vaan:
+ pistäminen vähenee
- mittaaminen lisääntyy
- tarkkana on oltava
+ korkeita saadaan mahd helpommin kontrolloitua, koska varmaan nämä annostelut on helpompi tehdä ruuan jälkeen.
-laitteesta on pidettävä huoli ja se riippuu mukana, mutta kuten monet ovat antaneet palautetta , se ei ole loppujen lopuksi ongelma vaan tottumuskysymys.
Ja pelko on se hallitsematon korkea joka tulee nopeasti kuin hirvi sumusta, ja sen hoito, osaako poika itse, olenko auttamassa. Meillä on onneksi terveyskeskus n 100 m päässä koulusta , että alussa on kyllä vähän turvallisempi olo.
- no joo , tulehtuuko pistokohta, osataanko se "mikä lie"- sinne ihonalle ampua.
- ja se että sekoittaako joku sähköimpulssi sen koneen
- ja loppuuko patterit sitten joka yö , no leikki sijansa saakoon.
Uskon että meille vanhemmille tämä laite aiheuttaa enemmän huolta kuin pojalle.
Kulunut pää ei ota tietoa vastaan niin nopeasti kuin nuoret aivosolut
Mutta mehän teemme perheenä kaikkemme että elämä olisi mahd vähän sairauteen sidottua.
Ja olen oppinut elämänvarrella sellaisen tavan että isot asiat on otettava pienissä palasissa, silloin ne eivät tunnu niin isoilta. Siis päivä ja asia kerrallaan.
Pistellään tähän ketjuun tietoa tulevaisuudessakin kuinka hommat edistyy ja mahd. opettelu sujuu. On sitten kavereillakin taas jotain kättä pitempää omaan päätöksentekoonsa
Kokka kohisten kohti uutta ja tuntematonta
Lisääkin saa kaikki kertoa omista jutuistaan.

Niin vielä. sattumalta sain kuulla apteekistamme että heillä ei sitten täytetä insuliinipumpun.. oliks se.."patruunoita"?? siis lähin paikka lienee n. 40 km päässä ryynibyyssä. Muttei se kait ongelma ole kun siellä on muutenkin harvase päivä juostava.
Kirjattu

tuuliainen

  • Matkailija
  • Viestejä: 86
Meillä harkitaan pumppua
« Vastaus #24 : Maaliskuu 05, 2009, 10:26:25 ap »

Meillä siis 8-vuotias tytär, jolla diabetes ollut kuusi vuotta.Pitkäaikaissokeri välillä 7.2-8.6.Diabetespolilla käymme kolmen kuukauden välein. Päivän aikana paljon vaihteluita sokereissa 3-26 jopa.Pumppua harkitsemme juuri noiden suurten vaihteluiden takia ja yöllisten korkeiden sokereiden vuoksi.Tasaisuutta tahtoisin ja pistoksia vähemmäksi, nyt on monipistoshoito, novorapid ja lantus, kuusi pistosta päivässä.Pistokset sinänsä ei ole ongelma, mutta nyt tuntuisi että olisihan se mukavampi, jos ei tarvitsisi aina kaivella pistosvälineitä vaan ne olisi aina kätevästi vyötäröllä mukana napin painalluksen päässä. On vielä joitakin kysymyksiä ilmassa, joihin haluaisin vastauksia kokeneilta käyttäjiltä..Luin tuossa että mittaaminen lisääntyy, siis, miten usein mittaatte, pitää mitata?Kun me mittaame nyt ennen aamupalaa, koulussa 9.30, ennen lounasta, 12.30 ja 13.30, klo 16 jolloin on päivällinen kotona,klo 17 on lantus ja sit minä menen navetalle ja olen siellä klo 19.15 asti ja lapset on keskenään (pikkuveli 5v).Mittaa itse sokerin navetta-aikaan jos tulee nälkä ja ottaa jotain syötävää jos on matala sokeri.Sit mitataan kun tulen ja on iltapala. Iltapalan jälkeen noin 2 tuntia pistoksesta yleensä mittaan joka ilta.Öisin en mittaa kuin poikkeustapauksessa. Tarvitseeko pumppuhoidossa mitata öisin?Vanhemmat nukumme yläkerrassa, lapset alhaalla, jos pumppu hälyyttää ettei toimi, herääkö lapsi siihen ääneen, vai onko hiljainen?Oletteko saaneet pitkäaikaissokeria matalammaksi pumppuhoidon aikana? Meille diabeteshoitaja sanoi ettei eroa juuri ole verrattuna pistoshoitoon, minä sitä ihmettelin...Minua pelottaa henkilökohtaisesti jos se pumppu ei toimi öiseen aikaan,jos niitä ketoaineita kehittyy, onko se turhaa pelkoa?Onko sitten oltava aina kahdet insuliinit, toiset pumppuun ja toiset varalla kynään?Pitääkö myös pitkävaikutteista insuliiniä olla aina kotona varalla (tyhmiä kysymyksiä)?Meille on tulossa pumppuedustaja kotiin, en vielä tiedä milloin, pumpun laitto olisi 12.5. Sairaalassa menee kuulema 1 vuorokausi. Ihan hirvittää, noinko äkkiä siellä kaiken omaksuu?Tässäpä mieltä askarruttavat asiat
Kirjattu

matilda

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 625
Re: Meillä harkitaan pumppua
« Vastaus #25 : Maaliskuu 05, 2009, 12:17:32 ip »

Mulla on pumppu ollut kohta kaksi vuotta ja yritän vastata nyt siten, miten minä hoidan itseäni.
Kuten olet varmaan huomannut täältä, että jokaisella pumppuilijalla on oma tapansa hoitaa itseään ja se "oma tapa" muotoutuu kullekkin ajan myötä, kun pumppuun tottuu ja sen kanssa pääsee sinuiksi.

Mulla on sokerit tasoittuneet pumppuilun myötä.
Hobikset on samaa luokkaa kuin pistoshoidonkin aikana, mutta se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kun matalat ovat jääneet melkein kokonaan pois niin tuo pitkäaikais-sokeri ei ole laskenut.Eli pistoshoidon aikaiset matalat sokerit laskivat myös silloista hobista.
Joten ei voi ainoastaan tuijottaa hobista arvioitaessa pumppuhoidon tuloksellisuutta.

Minä mittaan sokereita 3-6 kertaa päivässä, joten teidän nykyiset mittaamiset riittää aivan hyvin sitten pumpullakin.
Tuo mittamisen korostaminen johtuu ennenmuuta siitä, että jos pumppuun tulee joku häiriö, tai vaikka kanyylissa on vika niin siihen sitten osaa tarpeeksi ripeästi reagoida.
Tosin näissä tilanteissa omakin olo tulee huonoksi, joten kyllä siitäkin sitten tajuaa, että jokin on nyt pielessä.

En mittaa sokereita öisin ikinä muuten, paitsi niissä tapauksissa kun yöllistä annostusta joutuu muuttamaan. tässäkin kohtaa muutama yö riittää hyvin.

Ja noihin pumpun hälytysääniin kyllä herää varmasti.Pumppu piippaa ensin hiljempaa, mutta jos siihen ei reagoi niin mun pumppu ainakin alkaa todellakin huutamaan.

Pitkävaikutteista insuliinia on oltava aina varalla kotona ja yön yli kestävillä reissuilla, siitä syystä että jos pumppu lakkaa toimimasta.

Sun tunteet on ihan normaaleita ja asiaa kuuluukin miettiä ennakkoon joka kantilta.Mutta kun pumppuun tottuu niin se on ihan kiva kaveri.
Se on yksilöllistä että kuinka nopeasti pumppuun tottuu, jotkut tottuu melkein samantien, toisilla se ottaa vähän enemmän aikaa.Toiset ei sopeudu ollenkaan.
Minulla meni melkein vuosi ennen kuin aloin ottaa pumpun osaksi itseäni, yhdessä vaiheessa jopa palasin pariksi kuukaudeksi takaisin kyniin.Silloin vasta lopullisesti tajusin kuinka hyvä juttu pumppu onkaan.
Kirjattu

olemassa

  • Vieras
  • Viestejä: 1
Re: Meillä harkitaan pumppua
« Vastaus #26 : Maaliskuu 05, 2009, 20:18:57 ip »

Hei, minä vielä pari kysymystä kysyn. Olen partionjohtaja ja pidän talvileirin pääsiäisenä ja sain kysymyksen otammeko mukaan diabeetikon jolla on pumppu. Hän itse osaa itsensä hoitaa ja mukana on ohjeet mitä tulee tehdä, jos tulee ongelmia. Tutustuin asiaan jo tämän foorumin kautta mutta vielä haluaisin kysyä.

Monenko päivän insuliinit mahtuu pumppuun?
Eikö insuliini jäädy pumpussa?
Miten mahdollinen muu lisä insuuliini säilytetään?
Olemme ulkona koko leirin ajan, nukumme teltoissa joissa on kaminat.
Kirjattu

InsuMamma

  • Intoilija
  • Viestejä: 261
Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
« Vastaus #27 : Maaliskuu 05, 2009, 23:11:17 ip »

Hienoja vastauksia ja hyvää tietoa olet jo saanut, ajettelin kertoa meidän hiihtoloma matkalla sattuneesta tapauksesta.

Oltiin Lontoossa pari viikkoa sitten, mies ja poika Hamleys kaupassa pojan 9 v synttärinä ja minä muussa kaupassa samalla kadulla. Poika oli tilannut hampurilaiselle synttärin kunniaksi. Mittasivat sokerit kaupassa ja mittari näytti n 26. Minulla oli käsilaukussa mukana Emla-laastari ja vara kanyyli. Laitettiin iso annos (1) menemään ja laastari napaan. Tunti käppäiltiin ja mentiin Boots (apteekki-kemppari) kauppaan Oxford Streetillä. Saatiin lainata heidän konsultointi huonetta, vaihdettiin kanyyli, sokerit laski ja mentiin hampurilaiselle. Bootsin mies, jolle kerroimme tilanteen oli sattumalta itse diabeetikko Saatiin desinfiointi tyynyjä ja hänen suosikki vettään mukaan  .

Rohkeasti vaan pumpulle, meillä on pelkkiä hyviä kokemuksia vaikka aluksi pelotti tosi paljon ja kaikenlaista on sattunut. Meillä on ollut pumppu alusta asti, kaikki oli uutta, diabetes, hiilarit, hypot, hyperit, haima, pumppu, basaali, siripiri jne jne.

Onnea teille  
Kirjattu
D pojan (D 07/06) äiti
* Pojalla Pumppu, Piuha plus Puhtia *

_Xenia

  • Jäsen
  • Viestejä: 138
Re: Meillä harkitaan pumppua
« Vastaus #28 : Maaliskuu 11, 2009, 13:18:47 ip »

Minulla pumppuun mahtuu viikon insuliinit. Mutta insuliinin kulutus vaihtelee tosi paljon, joten en tiedä kuinka kauan kyseinen lapsi pärjää täydellä pumpulla.

Insuliini ei jäädy pumpussa, kunhan pumppua pidetään vaatteiden alla suojassa.

Varainsuliinit säilyvät esim. teltassa jäätymiseltä suojattuna.

Toivottavasti uskallatte ottaa lapsen mukaan leirille!
Kirjattu
D1 vuodesta -79

Medtronic-pumppu ja siinä Apidra

**DONOTDELETE**

  • Vieras
Re: Meillä harkitaan pumppua
« Vastaus #29 : Maaliskuu 11, 2009, 17:03:08 ip »

Väliaikatietoa asiasta kiinnostuneille.
Kävimme juuri tunnin mittaisessa keskustelutilaisuudessa tutustumassa kädestä pitäen laitteistoon ja tekniikkaan.
Sulattelemme nyt tietoa ja poikani yrittää vielä tiivistää ja tarkentaa tämänhetkistä pistoshoitoaan että kahden viikon pästä meillä olisi näyttää hyviä tuloksia.
Totuus taitaa olla se että pumpun saa, mutta hoitoon on oltava valmius siis henkisesti sitouduttava siihen mittaamiseen ja säätöön, varsinkin alussa.
Siirryttäessä aikuisten puolelle sitten joskus, asia jälleen kyseenalaistetaan uudelleen ja jos tulosta ei synny pumppu korvataan pistoshoidolla.
karu oli komento!
Nyt lueskelemme prosyyrit ja teemme ratkaisuja, palataan taas aiheeseen kun uutta ilmenee tai kysyttävää.
Kirjattu
 

Linkkejä