Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6900 jäsentä  •  416933 viestiä  •  19922 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi Tyypin 1, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Pistämätön juttu!  (Luettu 6795 kertaa)

Marru

  • Jäsen
  • Viestejä: 118
    • www.veidols.com
Re: Pistämätön juttu!
« Vastaus #15 : Syyskuu 01, 2008, 09:41:54 ap »

Minäkään en kyllä usko, että murkun kanssa voi mitään asiaa saada läpi pakottamalla. Ehkä pienten lasten kanssa menee vielä se linja, että "nyt tehdään näin kuin minä sanon", mutta ainakin meidän murkulla se saa vain aikaiseksi entistä pahemman vastareaktion. Sairaalakäynnitkin on pelkkää tuskaa, koska tytön kokemus on se, että vainka kuinka olisit yrittänyt parhaasi, aina saa vain moitteet niskaan. Jos vaikka sokerit olis sattunut olemaan kohdallaan, niin sitten on lääkäri nupissut vaikkapa nukkumaanmenoajoista yms yhtä "oleellisesta". Noh, meni nyt hieman alkuperisen kysymyksen ohi  
Kirjattu

**DONOTDELETE**

  • Vieras
Re: Pistämätön juttu!
« Vastaus #16 : Syyskuu 01, 2008, 10:55:44 ap »

Niin se on Marru!
Ne moitteet hobbiksen noususta ja pistämisestä ruuan jälkeen lannistaa aina polikäynnin jälkeen.

Kun kerrankin lääkäri sanois että ei tässä nyt mitään hätää ole. Kokeileppas tätä ja tätä ja katellaan sitten uudestaan.
Ja pistä nyt vaikka ruuan jälkeen kunhan pistät että elimistö saa energiaa.
Vaikka nuori on elämänsä kunnossa muuten , niin polikäynnin jälkeen on aina ihan sairas olo!
Ja ne moitteet sais  oikeasti heittää romukoppaan kun ei sillä tilannetta voida parantaa.
Polikäynnitkin voisi mainoisti porrastaa, jos hobo on yli 10 niin joka toinen kuukausi, jos se on 7-8 niin 4-5 kk välein, eikä orjallisesti 3 kk , oli tarvetta tai ei.
Silloin ammattilainen vois tarkemmin tsekkailla, (jos osaa) mitä voisi tehdä toisin.
Ja ne moitteet ja ärinät antavat vielä nuorelle sen kokonaiskuvan että HÄN on nyt se joka tekee jotain väärin, vaikka kysymys on vain eri aineiden säädöistä ja vaikutuksista.
2000-luvun nuori kaipaa ohjeita ei komentoja. Hänellä on aivot joita käyttää ohjeiden käsittelyyn. Koneet toimivat komennoilla!
Kirjattu

MiniMi

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 2503
Re: Pistämätön juttu!
« Vastaus #17 : Syyskuu 01, 2008, 13:10:23 ip »

 
Lainaus:

Ajatuksia?? Sellaiset mielipiteet tämän vaiheen ohittaneilta on nyt kullan kalliita.
Olisitko hoitanut paremmin jos......?
Kadutko ettet hoitanut......?
Odotit muilta....?
Auttoiko äidin kysely ja höyryäminen mitään vai jopa lisäsi uhmaa?
Olemmehan itsekkin tehneet nuorena paljon asioita joita nyt tekisimme toisin, tällä järjellä.
Ja taas... älkää taas olko toistenne kurkussa tämän asian vuoksi.  



Jälkiviisaus on tosi pahasta, mutta mulla nyt on roppakaupalla sellasia kokemuksia, joita olisin hoitanut toisin, jos olisin voinut tietää etukäteen tulevaisuuteni.
 Mulla oli murkkukausi aivan kamala ja olin niiiiin hankala, ettei oikeen kukaan(aikuinen) tullut mun kanssa toimeen. Kapinoin kaikkea ja kaikkia vastaan, ja haistatin p....t koko diabeteksen hoidolle. Koulussa titetenkään en pistänyt enkä mitannut sokereita (en tainnut "pahimpina vuosina" mitata sokereita lainkaan).
Enpä tiedä josko olisin hoitanut itseäni paremmin murkkuna, jos olisin tiennyt tai nähnyt tulevaisuuteen. Mulla oli silloin (ja taitaa olla vieläkin) sanonta "Carpe diem". Ajattelin kuitenkin kuolevani max 40-vuotiaana, joka silloin tuntui ikälopulta. Päätin siis "elää täysillä" silloin kun vielä siihen pystyin ja olla välittämättä seurauksista.
Tietysti olen katunut jälkikäteen, etten hoitanut itseäni silloin, mutta olen myös oppinut elämään nykyisyydessä ja elämään "tätä päivää" haikailematta menneitä liikaa. Jo pari vuotta sitten 40-ikäpylvään ohittaneena hymähtelen toisinaan omaa naiiviuttani nuorena. Nythän se elämä on vasta alussa ....
En tietenkään odottanut muilta yhtään mitään silloin, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna olisivat etenkin vanhempani voineet "hoitaa" ongelmalastaan" hieman toisin; tarttua ja käsitellä ongelmaa eikä "lakasta niitä maton alle" (lähettivät mut vuodeksi Suomeen "kasvamaan" isosiskojeni huostaan, koska eivät itse mahtaneet mulle mitään)
No, äidin epätoivoinen hoitoyritys lisäsi tietysti mun uhmaa ja kapinointia (nykyään olen kovin pahoillani menneistä, mutta onneksi tulemme nyt aikuisena loistavasti toimeen).
Kasvoi musta kaikesta huolimatta ihan kelpo lainkuuliainen aikuinen. Diabeteksesta ei voi sanoa ihan samaa. Ekaks tuli neuropatia (jalkoihin ja hieman myöhemmin suolistoon), sitten retinopatia(silmiä on laaseroitu niin paljon, ettei taida olla montaa "neitseellistä" suonta jäljellä ja harmaakaihkin leikattu molemmista silmistä), neuropatia ja gastropareesi alkoivat jokseenkin samoihin aikoihin reilu 10 vuotta sitten (dalyysissa olin 3,5 vuotta, kunnes sain munuaissiirteen 3 vuotta sitten).
Monesti olenkin miettinyt, että pitäs päästä juttelemaan D-murkkujen kanssa kaikesta mistä voi ja ei laistaa nuorena. Vuorellekin olis varmaan vertaistuki tosi tärkeetä. Onko sun pojalla ketään samanikäistä jonka kanssa jutella diabeteksesta?
Tietysti nuorena haluaa olla niinkuin kaikki muut(tämäkin on yksilöllistä). Vanhempana vasta tajuaa, että tietty avoimuus on hyvästä; se tekee vahvaksi ja lisää yksilöitymistä.
Toivottavasti poimasi löytää "kultaisen keskitien" hoidossaan. nim. "been there, done that"
Kirjattu
D1 vuodesta -72 + "kaikki" liitännäiset + vähän muitakin juttuja
Kokemus on hyvä opettaja,joka lähettää sikamaisen kalliita laskuja

**DONOTDELETE**

  • Vieras
Re: Pistämätön juttu!
« Vastaus #18 : Syyskuu 01, 2008, 13:35:09 ip »

Minimi! kiitos tätä haen.
uskoisin näiden tositarinoiden avaavan joillekin sen tunnelin ja näyttävän valoa mitä kohti voi mennä.
Ei ainakaan voi sanoa ettei tiennyt jos nuori lukee näitä juttuja.
Olen tosi pahoillani että sinulle on ehtinyt tulla kaikenlaista lisämaustetta matkalla. vaikka ompa tässä itsekullakin sitä sun tätä vaikka ei varsinaista D:tä olekkaan. Mutta nyt tällä järjellä osaat ja haluat hoitaa itseäsi ja elää tätäpäivää. Ja sinähän olet vielä nuori ihminen. Parhaat vuodet edessä.

Kun me saatais noille nuorille selitettyä se että ei tarvii olla niin piiruntarkka niissä mittauksissa kun opettelee ne tärkeimmät yksiköt ja pistää  pikkasen ja mittaa ja oikasee sitten kun on rauhallisempaa. Niin sitten tulevaisuuteen, kun muutenkin kiinnostuu omasta hyvinvoinnista enemmän,  on vielä hyvä pohja jatkaa oman terveyden hoitamista.
Tämä ei nyt liity tähän, mutta eihän kukaan alottaisi esim tupakanpolttoa jos tiedostaisi ne haitat. Vaan kun ne ovat niin huonosti tiedossa.

D:kaverista senverran että hän tuntee kyllä samanikäisen d-pojan, mutta luulen että jutut pyörivät muissa kuin D.n ympärillä.
Kirjattu
 

Linkkejä