Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6960 jäsentä  •  418037 viestiä  •  19985 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi milkavainamo, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Haaste kohtauspaikkalaisille  (Luettu 14629 kertaa)

Yogi

  • Veteraani
  • Viestejä: 1803
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #15 : Helmikuu 05, 2007, 09:21:54 ap »

Yksi tapa harjoittaa etujärjestötoimintaa alkaa huomenna Kotkasta. Jos noissa tilaisuuksissa käy väkeä ja niissä on hyvää keskustelua, poliitikotkin viitsivät niissä käydä ja lobbaamisella saattaa olla jotain vaikutusta. Muuten ehkä ei.
Kirjattu
Aina napit vastakkain ollaan Pöystin kanssa. Ei ole hyvä tämä Pöysti.

zebra1

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 4638
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #16 : Helmikuu 05, 2007, 11:42:20 ap »

Kukas ylläpitää tätä Kohtauspaikkaa, jota kilvan kehutaan hyväksi vertaistuen ja tiedon antajaksi?

Liittojen ja yhdistysten toiminta ja saavutuksetkin voivat olla tavalliselle tallaajalle itsestäänselvyyksiä. Vähän kuin siivoojan työ, jota arvostetaan vasta kun roskikset pursuavat.
Kirjattu
Levemir, Humalog ja metformiini
Keinotekoisesti hengissä, mutta tiukasti elämässä kiinni

vivianv

  • Vieras
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #17 : Helmikuu 05, 2007, 12:52:50 ip »

Minun näkökulmastani D-liitto on syyllistynyt vakavaan
disinformaation jakamiseen ruokavaliosuositusten suhteen, eikä minulla ole intressiä kuulua järjestöön, joka pyrkii muokaamaan/on muokannut julkista ruokailua ja pahimmillaan jopa elintarvikeverotusta  itselleni vahingolliseen suuntaan.  

Äitini kyllä kuului pitkään minulle tuntemattomasta syystä D-liittoon vielä aikuistuttuani, mutta minulla oli todella suuri kynnys liittyä mm d-leireillä lapsena kokemani huonon kohtelun jälkeen.

(Esimerkin kertoakseni oikeaoppiseen d-tapaan teimme leirinuotolla tikkupullaa ja kun minun sokerini siitä sitten nousivat, minut eristetttin ryhmästä ja pantiin pelaamaan sählyä itsekseni jotta sokerini laskisivat. Liikunnan iloa, totta tosiaan. Eikä ne sokerit siitä mihinkään laskeneet, tietenkään, kun insuliinia ei laitettu sille tikkupullalle. )

Sittemmin Kohtauspaikan myötä aloin kokea huonoa omatuntoa kuulumattomuudestani. Liityin vihdoin, kun olin näkevinäni valoa tunnelin päässä, kun d-lehti julkaisi Zebra1:n hormonijutun. Sen jälkeen yksikään juttu ei ole antanut minulle uutta tietoa tai hyödyllisiä/kiinnostavia näkökulmia. Iänikuisesti levitettä leivälle vaan.

Hermostuin tässä sitten vihdoin yhteen perusteettomasti vhh-kielteiseen ja hiilarimyönteiseen lehtijuttuun, ja erosin reilun vuoden kestäneen jäsenyyden jälkeen. Jos liiton lehteensä haastattelemat lääkärit eivät kykene aidosti myöntämään tämän taudin ja ihmiskehojen perinpohjaista erilaisuutta saati seuraamaan kansainvälisiä tutkimuksia, niin...no. Eipä sitten mitään. Minä ostan sillä kympillä vaikka pekonia.

Lupaan lakata kirjoittelemasta Kohtauspaikalle sitten, kun rekisteröitymiseen tarvitaan jäsennumero.
Kirjattu

Friita

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13906
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #18 : Helmikuu 05, 2007, 16:53:47 ip »

zebra1:
"Kukas ylläpitää tätä Kohtauspaikkaa, jota kilvan kehutaan hyväksi vertaistuen ja tiedon antajaksi?"


Tämä palsta on todella hyvin osattu piilottaa, ettei tätä normaali tossunkuluttaja-diabeetikko edes löydä. Mä surffaan netissä todella paljon ja löysin tämän paikan vasta lokakuun lopulla 2006. Onhan tämä hyvä paikka, vaikka hieman liikaa Helsinki-keskeinen onkin, on meitä diabeetikkoja muuallakin. Joskus vaan meinaa kateus iskeä, kun kertoilette täällä kaikissa kivoista tapahtumista sun muista luennoista. Harmi, ettei yhdistykset tunnu toimivan täällä maalla samalla tavalla jos ollenkaan.


Vivianv:
"Äitini kyllä kuului pitkään minulle tuntemattomasta syystä D-liittoon vielä aikuistuttuani, mutta minulla oli todella suuri kynnys liittyä mm d-leireillä lapsena kokemani huonon kohtelun jälkeen."


Sama täällä, äiti maksoi monta vuotta jäsenmaksua, kunnes kyllästyi. Itseasiassa lopetti maksamisen, kun edes sitä lehteä ei kukaan meidän perheestä lukenut Itse liityin liki 10 vuoden tauon jälkeen taas ihan hetken mielijohteesta. Itse lehtiä en ole pahemmin lukenut, muuten kuin selaamalla. Siinä ei itseasiassa ole koskaan ollut mitään minua varten tai että olisin sieltä saanut jotakin uusia juttuja. Synnytyspelon kyllä olen saanut, sillä kerran siellä oli juttua naisesta, joka sokeutui melko heti lapsen synnyttämisen jälkeen. Kyseessä oli kuitenkin aika nuori synnyttäjä.

Lasten leirit joskus 1980 -luvun lopulla olivat erittäin mielenkiintoisia... Nykyään varmaan vanhemmat eivät päästäisi lastaan sellaiseen paikkaan Mitään uutta ja innostavaa ei siellä silloin oikein tippunut, mutta pieniä traumoja sitäkin enemmän Myöhemmin minulle ei ole edes ehdotettu millekään kurssille menoa, josta varmasti olisi näin myöhemmällä iällä paljon hyötyä. Enhän ole oikeastaan vieläkään hyväksynyt sairauttani, oppinut sen kanssa vain elämään.  
Kirjattu
D1 vuodesta 1986,
Veo 2/2012 - >
MiniMed 640G 5/2015
MiniMed 670G 6/2019
+ humalog sekä joitakin tabletteja

ergava

  • Veteraani
  • Viestejä: 1748
  • D2 Keliakia
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #19 : Helmikuu 06, 2007, 09:36:14 ap »

Seinäjoen yhdistys löytyi yllättäen Keski-Suomi? valikosta missä oli Pohjanmaa
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=178
Kirjattu
D2 vuodesta 1997 ja Keliakia n.1995
Menee toistaiseksi : Levemir 14yks, Metforem 750mg 1,Trajenta 1 aamulla, Met 2 illalla,  ASA-ratiopharm 50mg, Magnesium,  vitamiineja

Oopo

  • Jäsen
  • Viestejä: 184
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #20 : Helmikuu 06, 2007, 09:42:46 ap »





Minä löysin tänne palstoille tyttären d-hoitajan vinkistä, kertoi heti alussa että on d-liitolla hyvät sivut netissä. ja tosiaan täältä mukavsti saa tietoa ja vertaistukeakin, tuttavapiirissä kun ei muita d-lapsia ole.

Ja tosiaan itse kaipaisin myös jonkinlaista toimintaa tänne maalle. Meiltä on samanverran Seinäjoelle kuin sinullakin, sinne ei oikeestaan ole mahdollisuuksia lähteä. Suupohjan d-yhdistys toimii kyllä Kauhajoella ja kerran kuukaudessa järjestetään perhekerho. Mutta siinä se sitten onkin.... itse olen aktiivisesti mukana monessakin eri yhdistyksessä/seurassa, lähinnä lasten harrastusten myötä, ehkä siitäkin sysytä olisi kiva "puhaltaa tulta" paikalliseen d-yhdistykseen. Tosin yksin siellä ei paljon mitään tee....  
Kirjattu

Friita

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13906
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #21 : Helmikuu 06, 2007, 10:42:02 ap »

Lainaus:


Minä löysin tänne palstoille tyttären d-hoitajan vinkistä, kertoi heti alussa että on d-liitolla hyvät sivut netissä. ja tosiaan täältä mukavsti saa tietoa ja vertaistukeakin, tuttavapiirissä kun ei muita d-lapsia ole.




Tulee entistä enemmän sellainen olo, että mulle ei ole kukaan voinut mitään puhua. Tuntuu vaan, että kun muutenkin tähän asti olen sairauteni kanssa ollut yksin, niin mitäs sitä. Pääasiahan mun hoidossa on tuntunut olevan se, että Hobbis alas, ei muuta tavoitetta.
Kirjattu
D1 vuodesta 1986,
Veo 2/2012 - >
MiniMed 640G 5/2015
MiniMed 670G 6/2019
+ humalog sekä joitakin tabletteja

Antsu1

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 18083
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #22 : Helmikuu 06, 2007, 10:46:13 ap »

Kyllä mullekin ekan vinkki tuli aikoinaan nimenomaan oman d-hoitajan puolelta

Tuskin olisin muuten edes alkanut pahemmin mitään etsimäänkin, ihan uteliaisuuttani silloinkin lähdin katsomaan, että mistä oikein oli kyse
Kirjattu
Antsu1
D1 vuodesta 1966 - Accu-chek Spirit ja Novorapid 09/2007 alkaen

RAR

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 10917
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #23 : Helmikuu 06, 2007, 10:49:08 ap »

Lainaus:

Joskus vaan meinaa kateus iskeä, kun kertoilette täällä kaikissa kivoista tapahtumista sun muista luennoista. Harmi, ettei yhdistykset tunnu toimivan täällä maalla samalla tavalla jos ollenkaan.




Niin, niistä kivoista tapahtumista saadaan kiittää kyllä enemmänkin aktiivisia, pääkaupunkiseudulla asuvia diabeetikoita, ei yhdistystä niinkään. Myös D-klubin omat sivut ovat ihan yksityisten ylläpitämiä. Ilman näitä puuha-petejä ja -pirkkoja oltaisiin kyllä ihan "nukuksissa". Suurkiitos heille kaikista kivoista tempauksista. Mikä estää siis keksiä muuallakin samalaisia tapaamisia?

Ja pitää muistaa myös, että yhdistys on ihan yhtä aktiivinen kuin sen jäsenent!
Ja D-liiton luentoja tuntuu taas olevan mielestäni ihan ympäri Suomea.
Kirjattu

Friita

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13906
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #24 : Helmikuu 06, 2007, 10:52:55 ap »

Lainaus:

 Niin, niistä kivoista tapahtumista saadaan kiittää kyllä enemmänkin aktiivisia, pääkaupunkiseudulla asuvia diabeetikoita, ei yhdistystä niinkään.




Niinpä... Mutta kun ei saa mistään mitään vihiä, niin on vähän vaikea toimia.
Kirjattu
D1 vuodesta 1986,
Veo 2/2012 - >
MiniMed 640G 5/2015
MiniMed 670G 6/2019
+ humalog sekä joitakin tabletteja

Kerttuli

  • Veteraani
  • Viestejä: 1592
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #25 : Helmikuu 06, 2007, 11:03:53 ap »

Minä löysin Kohtauspaikan ihan itse.
Saatuani diabetes -diagnoosin olin alkushokissa ja minä hoidan järkytyksiäni etsimällä faktatietoa.
No, kokeneena nettailijana löysin tietenkin Diabetesliiton sivut ihan vaan googlettamalla ja sivuille päästyäni ei mennyt kauaakaan kun klikkasin itseni jo Kohtauspaikalle.
Alkuun olin tosi kärsimätön kun olin tottunut chat-tyyppiseen keskusteluun eikä polttavaan tiedontarpeeseeni ilmestynytkään heti vastausta. Jonkin aikaa odoteltuani sainkin hienoja vastauksia henkilöiltä jotka olivat kauemmin sairastaneet ja Kohtauspaikka oli minulle se henkireikä n:o 1.

Diabetesliiton paikallistoiminta on tosiaan juuri niin aktiivista kuin kullakin paikkakunnalla jäsenistö on. Vastuu aktiivisuudesta on siis kaikilla jäsenillä. Pääkaupunkiseudulla asuu hyvin suuri osa Suomen väestöstä joten on luonnollistakin että täällä on myös enemmän diabeetikkoja ja näin ollen myös tilastollinen mahdollisuus aktiivisten jäsenten esiintymiseen. (Tämä siis vain tilastomatematiikkana.)

Ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvalla on suurempi vaikuttamismahdollisuus henkilökohtaisella tasolla toiminnan aktivoimiseen. Toisaalta: mikä muu kuin matka estää osallistumasta eri puolilla Suomea järjestettäviin tapahtumiin? En usko että missään halutaan estää ulkopaikkakuntalaisen osallistuminen yhteisiin rientoihin. Vai mitä mieltä olette?

Diabetesliitto tekee työtään monella sektorilla ja sen työn tulokset eivät ole täällä ruohonjuuritasolla niinkään välittömästi näkyvissä. Mutta jos katsotaan esim. diabeetikon asemaa viimeisten 50 vuoden ajalta, näkyy liitonkin tekemä työ tuloksissa, eikös?
Kirjattu
Mikä ei tapa - se vahvistaa.

Oopo

  • Jäsen
  • Viestejä: 184
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #26 : Helmikuu 06, 2007, 11:21:39 ap »

Mutta sehän se ongelma täälä maalla juuri onkin.... diabeetikkoja on kohtalaisen vähän (mikä on tietysti hyvä asia!) ja niistäkin vähistä vain pieni osa on aktiivisia. Eli esim. itse asun kunnassa missä n. 6000 asukasta.... täälä taitaa just olla yksi tai kaksi aktiivista d-perhettä meidän lisäksi. Kuulumme Suupohjan d-yhdistykseen jonka puitteissa onneksi toimii perhekerho kerran kuukaudessa, siellä on perheitä monesta kunnasta, aina 2-3 perhettä enintään/ kunta. Niihinkin on välillä hankala päästä pitempien matkojen päästä.

Eli onglema ei niinkään ole se etteikö haluttaisi järjestää vaan se ettei ole porukkaa. Esim. itselläni on työn takia todella hankalaa lähteä mihinkään kovin kauas, mutta lähellä sitten taas ei ole porukkaa joka mitään järjestäsi ja muualla asuvat eivät välttämättä pääse tänne missä minä olen.... vali vali....  

Toisaalta... minä en ole kateellinen pääkaupunkiseudulla asuville vaikka siellä toimintaa enemmän onkin. Täälä on paljon muuta minkä takia ei kannata ketään kadehtia.  
Kirjattu

RAR

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 10917
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #27 : Helmikuu 06, 2007, 11:36:44 ap »

Lainaus:

Lainaus:

 Niin, niistä kivoista tapahtumista saadaan kiittää kyllä enemmänkin aktiivisia, pääkaupunkiseudulla asuvia diabeetikoita, ei yhdistystä niinkään.




Niinpä... Mutta kun ei saa mistään mitään vihiä, niin on vähän vaikea toimia.



Vihiä..? öööö.. Minulta meni vähän ohi tämä.
Kirjattu

PateT

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 5126
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #28 : Helmikuu 06, 2007, 11:51:23 ap »

Lueskelin ja huomasin olevan 109 paikallista diabetesyhdistystä
myös ruotsinkielisiä;ympäri valtakuntaa.

Mikään ei varmaan estä perustamasta omalle paikkakunnalle omaa yhdistystä,jos aktiivisuutta riittää.Kannattaa varmaan ottaa selvää asiasta Diabetesliitosta.

Itse olen helsinkiläinen ja löysin sattumalta Kohtauspaikan netissä pyöriessäni pari vuotta sitten,diabeetikkovuosia oli silloin noin 8.Sitä ennen olin pähkäillyt kaiken itsekseni ilman vertaistukea.
Kirjattu
Elämä on kuin kameli.Sen saa tekemään mitä tahansa paitsi peruuttamaan.
-Marcelene Cox

Friita

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13906
Re: Haaste kohtauspaikkalaisille
« Vastaus #29 : Helmikuu 06, 2007, 11:51:58 ap »

Lainaus:

Vihiä..? öööö.. Minulta meni vähän ohi tämä.




Lähinnä tarkoitin näitä oman paikkakunnan/-seudun tapahtumista.
Kirjattu
D1 vuodesta 1986,
Veo 2/2012 - >
MiniMed 640G 5/2015
MiniMed 670G 6/2019
+ humalog sekä joitakin tabletteja
 

Linkkejä








Puolustusvoimat ei muuta päätöstään diabetesta sairastavien varusmiespalveluksesta

Puolustusvoimat vahvisti tänään päätöksensä, että diabetesta sairastavat vapautetaan palveluksesta rauhan aikana. Käytännössä päätös hautaa monen nuoren diabeetikon toiveet asevelvollisuuden suorittamisesta.

Julkaistu 07.02.2020 | 13:29