Kohtauspaikka

Kohtauspaikka => Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes => Aiheen aloitti: juha72 - Heinäkuu 01, 2004, 11:17:00 ap

Otsikko: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: juha72 - Heinäkuu 01, 2004, 11:17:00 ap
Mulla on käynyt muutama kerta niin, etten ole kunnolla edes tunnistanut matalia vaikka sokrut ovat menneet tosi alas(alle 3mmol/l)! Ennätys oli kait 2,3 ja olossa ei ollut mitään vikaa!
Moni lääkärikin on sanonut etta mitä ovat kentältä kuulleet niin Lantuksen käyttäjillä on monesti hypotunteet miltei kadonneet! Tuntuu kamalalta jos sitä joku päivä tippuu ns. suorilta jaloilta sen kummempia tuntematta! Monella on niin kuulemma käynyt?!
Pitääkö se paikkansa, että jos on vuosia sairastanut niin hypotuntemukset katoavat ja ei tunnista enää matalia? Taitaa olla sekin taas hyvin yksilöllistä! Senkin takia mua alkaa pelottaa jo alle 6:n arvot aikalailla! Sen takia pelkäänkin aikalailla hypoja ja pelkään shokkitilannetta hulluna! Onneks siripirit on aina messissä jokapaikassa! Ne ovat kuin henkivakuutus mulle, vaikka en ole niitä kuitenkaan tarvinut kuin pari kertaa koko 10 kk:n aikana sairastumisesta!
Kertokaas omista tuntemuksista mulle! Ne ovat tosi tärkeitä mulle kun monet kysymykset ovat alkaneet hiertämään!
Täältä saa aina hyviä vinkkejä ja tää on tosi hyv ä foorumi! Moikka!!
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Misty - Heinäkuu 01, 2004, 11:41:00 ap
Minä tunne hypot onneksi... Joskus jos on matalissa sokereissa laittaa hypoista johtuvan huonon olon muuksi kun hypo-oireeksi. Esimerkiksi allekirjoittaneella tyypillinen tapaus; että töissä on kauhea kiire ja ajattelen kauhean päänsärkyni johtuvan siitä -> sokerit on oikeasti matalalla.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Tea - Heinäkuu 01, 2004, 11:46:00 ap
Heipsan!

Tautia takana kohta 30 vuotta ja tunnen kyllä mielestäni hypot edelleen ok.

Hypotuntemukset sinällään ovat kyllä muuttuneet eli kun alkuun oli klassista tärinää/kylmää hikeä/tajunnan katoamista niin nykyisin kyllä menee enempi kiukun/suuren tunteen puolelle/näkökyky heittää/ei oikein hahmota/tajua maailmaa ja puhun aivan estoitta kenelle vaan mitä vaan (mieheni mielestä ryhdyn lapsenomaiseksi eli ei oikein ymmärrä sosiaalisia normeja puheaihetta valitessa ;-).

Ja, saatan olla hyvinkin pystyssä & toimintakykyisen oloisena/näköisenä 1.5 arvoillakin, joskus jopa toivoisi, että tipahtaisi niin muutkin osaisivat puuttua asiaan. Suorilta jaloilta en ole pudonnut kuin kerran, sekin ekalla luokalla koulussa.

Eroa sen suhteen, mikä on ollut pitkävaikutteinen (Prota/Lantus/Humulin) ei hypo-oireiluissa ole kyllä havaittavissa.

Ja kannattaa tosiaan muistaa, että mikäli vsokerien taso on jatkuvasti matala, ei elimistö enää rekisteröi matalaakaan arvoa hypoksi eli silloin saattaa jäädä nuo tuntemukset tuntematta. Vastaavasti, jos se on pitkään korkea, jo ihan normaalitkin arvot saattavat tuottaa hypo-oireet ilman että on varsinaisesti mitään hätää.

Hyvinhän sinä olet varautunut kuitenkin näihin hypoihin. Itse vielä mittaan verensokerin ennen auton rattiin hyppäämistä (en aja ihan päivittäin kuitenkaan), jottei tule ikäviä ylläreitä.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Antsu1 - Heinäkuu 01, 2004, 12:21:00 ip
Omalta kohdaltani olen huomannut, että hypo-tuntemukset ovat muuttaneet muotoaan siirryttyäni protaphanesta lantukseen. Toki tasapainokin on parantunut (7% => 6,5%), mutta siis myös tuntemukset ovat muutuneet. Ennen (siis tarkoitan nyt ennen lantusta, jota olen käyttänyt vasta nelisen kuukautta) tuli selvää huulien puutumista ensin ja sitten hyvin nopeasti totaalinen hikoilu ja lopuksi puheen takeltelu ja liikkumisen vaikeus (siis ennen sitä "romahdusta"). D-vuosia mulla on takana jo "huimat" 38, joten ei ne tuntemukset mulla ainakaan ole vuosien myötä mihinkään häipyneet.

Nyt lantuksen aikana toki tunnen, että nyt sokerit on matalalla, mutta erilailla. En oikein osaa edes selittä miten, siis on vain sellanen outo tunne lähinnä kasvoissa.

Ja mulla nuo hypo-tuntemukset alkavat sokereiden laskiessa sinne alle 3 mmol/l. Tosin siinäkin on vaihtelua, välillä jo 3,5 arvoilla tuntuuu ja välillä voidaan mennä sinne 2,5 ilman että on vielä tuntemuksia.

Eli yleensä tunnen hypot, mutta pari kertaa on nimenomaan töissä jonkun säpinän aikana päässeet sokerit hulahtamaan liiankin alas, jolloin olen tarvinut ulkopuolisen apua.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: RAR - Heinäkuu 01, 2004, 12:27:00 ip
En tunnista aina kovin helposti. Lantus on niin pitkävaikutteinen, että hypot tulevat ikään kuin "varkain" eli tosi hitaasti. Tästä keskusteltiinkin esim. tuossa:
 http://www.diabetes.fi/cgi-bin/ubb/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic;f=1;t=000749

Mutta toisealta on mukavampi, ettei tule niin rajuna nuo hypot eikä tarvitse tankata itseään "turvoksiin" hiilareista! Näin ollen välttyy paremmin myös siltä kuuluisalta heiluriliikkeeltä.

Mutta kun diabetestä takana kauan, olen kyllä pienestäkin elimistön vinkistä oppinut ymmärtämän että nyt ollaan menossa hypolle. Useinmiten se on pitänyt paikkaansa. Kuten tuossa jo mainittiinkin, jos normaalitaso on matala, hypotaso on vielä matalampi ja kun normaalitaso on korkeahko, hypo tulee jo siinä 6-7 arvoilla.

Minulla hypotuntemukset ovat todellakin muuttuneet vuosien saatossa. Ei kuitenkaan mitenkään hirveän radikaalisti.

Jos hiemankaan tuntuu siltä, ettei kaikki ole aivan kohdallaan, kannattaa vain kaivaa se mittari esille. Sitä kautta oppii myös tunnistamaan oman kehon signaalit oikein ja toimimaan sen mukaan, eikä yllätyksiä tule niin herkästi.

Keiju
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Lindi¹ - Heinäkuu 01, 2004, 15:32:00 ip
Jaa-a itse sanon, että kyllä nuo kaikki oireet huulien puutumisesta, mielialanvaihtelusta, näön "harmaantumisesta" ja niin edelleen on tullut kaikki joskus koettua. Koskaan ei oikein kaikkia kerralla, mutta tuttuja ovat.

Ehkäpä se jotenkin vaikuttaa, miten nopeasti ne sokerit tippuvat ja tietysti mihin sokerintasoihin tuo keho on tottunut?
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Heinäkuu 01, 2004, 16:52:00 ip
Itselläni matalan tuntemukset ovat lähes hävinneet Lantuksen myötä. Parhaimmillaan taapersin jumpasta kotiin ja ihmettelin väsynyttä oloa, kotona mittaus paljasti sokereiksi 1.7! Protan aikaan olisin siinä vaiheessa sekoillut jo kunnolla.  
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: LittleDevil89 - Heinäkuu 01, 2004, 17:14:00 ip
Ite en enää tunne kovinkaan helposti, mut sillo jos on oikein matalalla sokrut, mun näkö niinku heikkenee ja oon väsyny. Sillo sokerit voi olla 1-2 pinnas. Mut jos mää tuun sellaseks etten niinku kovinkaa pal reagoi ni sen huomaa sitte joku muu mää itte. Siks mun mielest on tärkeet et pitää kertoo sairaudestaan! Mut entiä onk lantus mult vieny noi tuntemukset, ku oli sitä jo protan aikaan etten kovi hyvi tuntenu matalii. Yksilöllistä, tämä kaikki!
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Heinäkuu 01, 2004, 23:04:00 ip
Takana D:tä vasta vajaa kolme kuutautta ja tähän mennessä tärinät on alkanu heti kun sokerit tippuu alle 4. (Pahoja matalia ei ole edes ollut)
No eilen sitten ennen iltapalaa sokrut oli 10,3, ihmettelin kovasti näinkin korkeita ottaen huomioon syömiset ja pikat. Söin kuitenkin reilun iltapalan ja pistin sen mukaan pikaa (klo 20). Lantuksen pistän klo 21 (14 ky). Klo 22 ollessani lukemassa hävisi yht´äkkiä näkö ja aloin täristä hillittömästi, hikoilin, taju meinas lähteä ym olo todella kamala. Sain hädin tuskin mitattua sokerit, ne oli 2?!
Todella pelottava kokemus ja olen ihmetellyt et miten ihmeessä menin noin hypoille? Mitään oireita ei tullu ennakkoon. Olin vielä kotona yksin lasten kanssa. Tänään on sitten sokerit ollut koko päivän siinä 11 pinnassa vaikka olen syöny ja pistäny pikaa ihan normaalisti..
Onko muilla ollu vastaavaa? Itselle jäi kyllä tosi "kammo"
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Miepä vaan - Heinäkuu 02, 2004, 11:17:00 ap
Kati N : onko mahdollista, että sokerit olisivat huomaamattasi laskeneet ja elimistö alkanut nostaa niitä jolloin ne myös romahtavat äkkiä takaisin?
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Lynkky - Heinäkuu 02, 2004, 12:56:00 ip
Terve
Ei tuntemuksia ollenkkaan. Ennen ne perinteiset esim. hikoilu. Sokrut voivat olla kahden ja eikä panikkia

Muistaakseni tuntemukset ovat olleet pois yli viisi vuotta. Oliskohan ollut niin kun siirryttiin sika-insuliinista synteettisiin?

Muutama vuosi sitten oli sensori-mittari(verensokerin vuorokausimittari). Päivällä oli arvot alle kahden mutta minä se vain ajoin autoa.

Lantustakin tuli kokeiltua, mutta huonolla menestyksellä mm. yhdestä pistoksesta kahteen, pistosajankohdan muutoksia.

Nykyisin pumppu maaliskuusta lähtien, eikä tuntemuksia ole yhä edelleen.

Viime viikolla oli sairaala-reissua, sokerit alas ja s........... ja v......... krampit ja tärinät jaloissa sekä yö tarkailussa.

Esim. kokous tai autolla ajo AINA mittaan sokerit.

Ei auta kuin elää tämän tilanteen mukaan mahdollisimman posiitivisesti.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Nikka - Heinäkuu 02, 2004, 16:47:00 ip
Ainoita asioita, josta olen tässä sairaudessa kiitollinen, on se,että hypot on selkeät ja tulevat ennen kun kohtuullinen tankkaaminen ei enää auttaisi..

Lantus on pehmentänyt hypoja jonkin verran mutta silti ne tulevat aika ajoissa, yleensä ensin psyykkiset tuntemukset jo alle 4 sokereissa (tämä seitämätön puuhastelu ja tarmokkuus esim.)ja muut puistatukset päälle kolmen sokereissa.Tuolloin riittää vielä pieni liru pillimehua tms.

Matalimmillaan on ollut yhden kieppeillä olevia sokereita.Olo on sen verran epämiellyttävä,että en halua liian monesti sitä kokea.En ole tähän mennessä tarvinnut muitten apua mutta tietysti se pelottaa,josko joskus niin käy ja ketään ei olisi lähellä    Ajatus ei yleensä kamalasti pätki edes noilla yhden pintaan olevilla sokereilla mutta fyysiset tuntemukset ovat inhottavia,siis tuntuvat suorastaan kivuliailta.Samanlaisia vanhanaikaisia käsien tärinöitä jne ei enää ole kun joskus esim.Actrapidin aikaan mutta kiitettävän p***amainen olo silti.

Nykyisin pystyy kohtuullisesti odottelemaan pienen tankkauksen jälkeen sokereitten nousua ja varsinaisia henkiinjäämissessioita tulee selvästi Protaa harvemmin.Kiitos Lantuksen hypot ovat helpommin hallittavia.

Kyllähän noita alle 2.5 sokereita silti muutaman kerran viikossa tulee.Varsinkin tiettyina aikoina kuukaudesta selvästi useampana päivänä peräkkäin ja jopa useamman kerran päivässä,samoin esim.heti kun ilmat menevät helteen puolelle.Lantusta kun ei voi kamalan nopeasti korjata ja hellekin saattaa ehtiä jo ohi ennen kun korjaus vaikuttaa. Tässä mielessä Prota oli helpompi vaikka viime kesä olikin muuten helvettiä kuuman ilman takia  

Ateriainskamäärät menee selkeästi pienemmiksi heti lämpimillä ilmoilla ja sitähän ei aluksi meinaa muistaa millään  
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Ellu - Heinäkuu 03, 2004, 13:40:00 ip
Prota aikana matalissa heikotti ja kerkesin aina syömään, vaikka silloinkin tunsin matalat melko huonosti. Kuitenkin olen selvinnyt ilman sokkeja sen jälkeen kun verensokerimittari on ollut käytössä. Nyt Lantuksen kanssa hypo-oireet on edelleen vähentyneet. En aja autoa, ennen kuin olen mitannut sokerit. Matalissa alan "jumittaa" ja heikotus ja käsien tärinä ilmaantuu vasta kun olen saanut hieman syötyä.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Heinäkuu 03, 2004, 17:30:00 ip
Minulla on 30 v. aikana tuntemukset muuttuneet, alussa oli tärinää/hikoilua siis selkeät tuntemukset. Vuosien kuluessa ne muuttuivat, että ainoa tuntemus oli huulissa: pistelyä ja puutumista. Sitten nämä jäivät pois ja tilalle kiristävä/outotunne käsiin (ranteen ja kyynärpään väliin). Nykysisin olen väsynyt hypojen yllätettyä ja huonovointinen. Jos tulee oikein rajuja, etenkin aamuyöllä, silloin on myös hikoilua. Mukaan mahtuu myös näkövaikeuksia. Tämä on kai yleistä, että tuntemukset muuttuvat ajanmyötä.

Täytyy vain toivoa, että olisi jonkinlaisia tuntemuksia!!
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: ellulellu78 - Heinäkuu 23, 2004, 19:40:00 ip
Lantuksen kanssa ollut nyt 6kk ja tasaisempaa on ollut. Tosin nyt kärsin aamuöiden hypoista ja nukun todella raskaasti. Tuntuu kuin väsyttäisi aivan mielettömästi. Päivän aikana hypoja tulee harvoin, onneksi. Ja ne ovat johtuneet siitä, etten ole muistanut syödä. Illalla taas vs on ollut hieman liian usein korkea (n. 20 ja päälle). Nyt vasta olen oppinut pistosmäärän vähentämisen...tod.näk. aamuiset hypot ovat olleet liian suuresta Lantus-määrästä. Mutta vanhana Protaphanin käyttäjänä en tajunnut kuinka pieni (2 yks) yksiskkömäärä voi laskea sokrut alas kun protalla ei tuntunut mikään riittävän.
Vaikka annostelu on nyt parantunut niin silti eräänä aamuna pyörryin melkein samantein kun olin noussut ylös sängystä. Tälläinen kevyt keijukainen kun romahti lattialle niin ukko luuli kirjahyllyn kaatuneen. Ja tunsinko hypon? En. Ne aistimukset vaihtelevat suuresti. Toisena päivänä tunnistan 4 paikkeilla olevan verensokerin hypoksi, toisena päivänä vasta mittarin näyttäessä 1.7. Joksus mies tunnistaa matalan verensokerin minua nopeammin. Yleensä kun olen hypossa olen joko älyttömän kiukkuinen enkä suostu syömään tai juomaan mitään, on mukamas kiire tehdä kaikkea muuta. Taikka sitten neitiä vain hymyilyttää kaikki, istuu hiljaa ja hymyilee.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Totto - Heinäkuu 29, 2004, 12:27:00 ip
Mä tunnistan hypot aika hyvin joskus on kyl ollu jossain 3:n paikkeil eikä tuntunu missään. Mä oon sairastanu 8 vuotta. Mut jos on pitkän aikaa korkeet sokrut (n.20) ni sit tuntee jo jossai 10 paikkeil hypo tuntemuksii. Onnee sulle  
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Heinäkuu 29, 2004, 23:17:00 ip
Joskus tunnen, joskus en. Tämä oireiden tunnistamattomuus on oikeastaan ollut jo vuodesta -94, kun hoitotasapaino parani aivan olennaisesti! Ennen sitäkin ne olivat jo lieventyneet siinä humaani-insuliiniin vaihdettaessa, mutta siis ennen -94:ää ei juuri hypoja minulla ollutkaan... jopa valitettavasti    .
Nyttemmin menee helposti niin, että vaan jää ihmettelemään kykenemättä tehdä mitään oman olotilan kohentamiseksi. Ehkä ne hypotkin toisaalta tunnistaisi paremmin jos joskus EHTISI miettiä sitä omaa olotilaa, tämä kirottu kiireinen elämänrytmi kun tuppaa vaan piiskaamaan eteenpäin ilman D-taukoja...  
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Heinäkuu 31, 2004, 19:59:00 ip
Olen siirtynyt Lantukseen (ennen Prot.) lokaluu/03 ja nyt pisti miettimään, loppuivatko hypo tuntemukset juuri silloin vai ennen. En nimittäin tunne aina niitä enää, paitsi jos meneee liki 2! Mulla saattaa käydä 4:ssä ja siitä ne pomppaa sitten ylös jollen ole syönyt. Käykö muille näin? (Tämä selvisi siis sensorimittauksella.) Lantukseen en ole kovin tyytyväinen...jouduttiin juuri laittaa kahteen eri pistoskertaan, koska yksi pistos ei riittänyt 24h ja sokerit oli korkealla joka päivä samaan aikaan (laitoin 11.00 ja vaikutus loppui aiemmin ja sokerit koholla aamun ja päivän, iltapvällä vasta lähti laskuun)
Matalien pelko on kova vaikkei onneksi ole tapahtunutkaan mitään pahaa. En voi lähteä mihinkään ilman sokeri-mittaria, siripiriä, suklaapatukkaa ja omenaa...ne on varmuusvälineet ja sokerien mittaaminenkin on melkein pakkomielteistä. Tosin mulla ne sokerit eivät ole tasaiset olleetkaan ja kovaa yritystä on! Välillä turhaudun siihen oikein saatinasti! Ja sairastanut olen vuodesta -82.
Kai meillä kaikilla on samanlaisia pelkoja mutta pää pystyyn vaan ja eteenpäin!
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Nicola - Elokuu 06, 2004, 01:11:00 ap
Diabetesuraa noin 23 vuotta takana, ja tunnistan aina hypot. Koskaan en ole ollut insuliinishokissa. Suurimmaksi osaksi hba1c-arvot ovat olleet huonoja tai kohtalaisia, vasta kevään 2001 jälkeen hyviä (raskauden suunnittelu ja raskaus antoivat motivaation).

En muista koskaan mitanneeni alle 2,8 arvoja. Aiemmin oireina olivat sydämentykytys ja hikoilu, joskus vapina, nykyään yleensä näköhäiriöt ja "outo olo". Ennen pumppua (humalog) käytin protaa ja humalogia, ennen humalogia actrapidia.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: JoPeKo - Elokuu 09, 2004, 14:23:00 ip
Itse tunnistan hypot yleensä, kun ne alkavat menemään 3.5:stä alaspäin. Herään aina myös yöllä, jos sokerit laskevat liian alas.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Syrah - Elokuu 09, 2004, 18:55:00 ip
Itselläni sokerit pyörii aina tuolla 10-30 välimaastossa... kerran oli niin kova nälkä että taju meinasi mennä... ajattelinpa huvikseni mitata kuinka alhaalla sokerit olivat. No, mittari näytti 24. Tätä kyselin kerran lääkäriltä, hän sanoi että tunnen valehypoja koska kehoni on tavallaan tottunut siihen että sokerit ovat korkealla (HbA 12%) lähes jatkuvasti. Tunnen siis nälkää/matalan verenskoerin tunnetta vaikka sokerit olisivatkin 10-20 paikkeilla.

Mutta kyllä tunnen aina matalat verensokerit ja harmikseni myös nuo "valehypot". Alle 5 mitatun verensokerin mittasin viimeeksi pari vuotta sitten.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Eleanor86 - Elokuu 09, 2004, 20:44:00 ip
Minulla hypojen tunteminen riippuu siitä, millainen HbA1c:ni on ollut parin kuluneen kuukauden aikana. Jos verkkari on koko ajan 15-25, niin kyllä sellainen 5-6 arvo tuntuu jo aika nopeasti. Sitten taas toisaalta, jos sokerit on 5-12 about koko ajan, niin hypojen tunteminenkin muuttuu heikommaksi. Mutta aika hyvin ne silti aina ilmoittelee itsestään, onneksi    Ei tartte koko ajan olla sydän kurkussa hypojen takii.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Vera - Syyskuu 06, 2004, 19:58:00 ip
Mulla on käytössä lantus, mutta hypot tuntuu kyllä todella selvästi. Tosin ei ole vertailukohdetta kun en ole muuta pitkäaikasta käyttäny. Jos on sokerit ollu yli kymmenen vähän aikaa, nii 4,2 tuntuu jo pahalta. Kolmosen alle ei ole mittaustulosta, pahin mitä olen saanu viimisillä voimilla mitattua on 3.1. Sen jälkeen ei enää kädet toimi eikä voi liikkua.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Kirsi75 - Syyskuu 17, 2004, 15:50:00 ip
Mullakaan ei oikeastaan ole enää mitään tuntemuksia. Ehkä vähän joskus heikottaa, mutta ei niin paljon että heti huomais. Katseltiin miehen kans yks ilta TV:tä, ja kävin mittaamassa verensokerin taisi olla jotain 2 eikä tuntunut miltään.

Mäkin olen sairastanut nyt melkein 18 vuotta, joten ehkä ne sitten ajan myötä häviää. Kaipaan kyllä aikoja, kun tuli hiki/kylmä/väristyksiä. Ainakin tiesi milloin oli alhaalla ja milloin ei. Nykyään mä kyllä mittaan verensokeria useita kertoja päivässä, että tietää missä menee. Onneksi saan liuskoja tarpeeksi...
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: puunukke - Syyskuu 17, 2004, 17:41:00 ip
Mä tunnistan matalat yleensä aina. Mittaan, jos edes epäilen. Aina on joku pieni outo juttu olossa. Tosi matalalle kyl usein pääsee (viimeks oli 2.0 tuoremehulasillisen jälkeen, jonka olin juonu 5-10 minuuttia aikaisemmin. Varmaan oli jonkin verran alempanakin käyny :/ Alimmillaan mittäri on näyttäny 1.7 ilman niin kovin kummaa oloa. Välillä taas alhasen oireet tulee jo 3-4 kohdalla. Ikinä en ole kyl tajuttomaks menny.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Xenia - Syyskuu 18, 2004, 17:10:00 ip
Mulla on d-vuosia takana jo 25. Hypot tunnistan hereillä ollessani, nukkuessani en. Shokkeja ollut vuosien varrella kymmeniä. Olen hyvin herkkä insuliinille ja liikunnalle.

Hereillä ollessa kuitenkin vain kahdesti on käynyt niin, etten ole enää ymmärtänyt syödä. Ensimmäinen kerta oli  kymmenen vuotta sitten, kun olin kesätöissä raksalla. Huomasin hieman ennen kahvitaukuoa, että sokerit on alhaalla. Tunnollisena tyttönä kuitenkin jatkoin työntekoa ja ajattelin, että jaksan kyllä sinne kahvitauolle kun on enää niin lyhyt aika. Nämä ajatukset muistan, sen jälkeen en enää mitään. Työkaverit löysivät minut sitten hiekkakasan päältä makoilemasta kun tulivat tauolta. Työmaan vastaavamestari tunsi kautta rantain äitini ja soitti sitten hänelle ja sai hoito ohjeet. Kun "järkeni palasi" olin työmaakopissa ja ihmettelin mitä veljeni siellä teki (äiti oli hälyttänyt hänet paikalle kun asui lähistöllä). Loppukesän kuuntelin kommentteja: ei kai tuo ole liian raskasta sinulle, pidä sinä nyt vain tauko, olethan syönyt tarpeeksi. Ilmeisesti raavaiden rakennusmiesten isälliset vaistot heräsivät, minua ei uskallettu jättää enää hetkeksikään yksin   .

Se toinen kerta alkoi samalla tavalla, oli huono olo ja ajattelin, että kohta täytyy hakea jotain syötävää kaupasta. Sen jälkeen vain hataria muistikuvia bussista, kaupasta ja erilaisista ihmisistä. Lopulta kaksi kaveria, aivan sattumalta, löysivät minut väärästä lähiöstä kulkemasta kaali kainalossa keskeltä autotietä. Tässä olisi voinut käydä todella huonostikin.  Jälkikäteen kuulin, että tutun tutut olivat nähneet minut ja TODELLA ihmetelleet toimiani (eivät tienneet D:stäni).Minä  olin  kulkenut ympäri keskustaa käyttäytyen todella oudosti. Itse muistan hämärästi sen, että olin ollut eri mieltä bussikuskin kanssa rahastuksesta ja istumaan menosta. Millä logiikalla olin bussin ylipäätään valinnut on arvoitus. Jälkikäteen hävetti mielettömästi.  Sen verran opin, että nykyään on aina jotain syötävää tai juotavaa mukana, että voin heti laittaa jotakin suuhuni kun siltä tuntuu. Ymmärsin myös, että kukaan ei tule auttamaan (ymmärrä auttaa) jos ei itse kykene itseään auttamaan!

Niin siis minun hyponi ovat yleensä hyvin lieviä, mutta tunnistan ne hetken (kun menee alle 2 mmol/l). Minua ei pelota, kun tiedän sen ja kuljen pätkikset ja pillimehut laukussa (Tämän tietää jopa kavereiden lapset!    ).
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Juha44 - Syyskuu 20, 2004, 09:10:00 ap
Moikka vaan kaikille. Hypoja pelkää kaikki D:t ja on syytä hieman pelätäkin. Itse olen sairastanut D1:tä "vasta" puoli vuotta, eikä taju ole mennyt vielä kertaakaan. Mutta vs on menny pari kertaa alle 2, matalin lienee jotain 1,5. Oireet on minulla yleensä klassiset; kasvojen jäykkyyttä, kylmää hikeä ja kumallinen irrallinen olotila. Sitä vaan olen ihmetellyt että voiko hyposhokki tulla nukkuessa ja voiko siinä käydä pahastikin? Kertokaa jos on kokemuksia. Sen olen vaan oppinut että jos haluaa hyvän tasapainon ja alhasen pitkän sokerin, niin lieviä hypoja tulee taatusti. En usko että niitä voi millään välttää. Toinen opin paikka oli se, että ei pidä korjailla liian voimakkaasti; ei sen paremmin sokerilla kuin inskallakaan. Helposti menee vikaan ainakin jos on herkät kudokset kuten minulla. Hyvää syksyä kaikille!
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Tea - Syyskuu 20, 2004, 09:28:00 ap
Joo, kyllä niitä hypoja öisinkin voi tulla.

Itse havahdun hypon seurauksena yleensä johonkin aivan kryptiseen uneen & herään ihan sekavaan oloon, mutten välttämättä tajua mikä ei ole kunnossa. Hetki siis menee ihmetellessä, mutta yleensä sitä jollain selkäytimen palasella siirtyy sitten syömään. Itselläni nuo yöhypot kyllä loppuivat Lantukseen siirtymisen jälkeen (eli Protan kanssa joutui vähän tappelemaan tätä ns. aamunkoittoilmiötä vastaan).

Mutta, kannattaa pari kertaa mittailla vaikka klo 4 aamuyöstä, niin pääsee jyvälle, mikä on verensokeritaso aamuyöstä ja näin pääsee turhista peloista eroon. Ja tietysti, omaksi mielenrauhaksi voi varata vähän syötävää sängyn viereen.

Yleensä yöhypoista toipuu kyllä elimistön omien toimien kautta (olettaen, ettei laske sitten shokkimatalille), mutta tämä näkyy sitten aivan älyttömän korkeina aamuarvoina (kun elimistö on hypon seurauksena pukannut maksasta omat verensokerinnostajat peliin). Eli ratkaisu tässä ei tietystikään sitten ole vain aamuinsuliinin lisäys...
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: suvituuli - Syyskuu 26, 2004, 23:27:00 ip
lähetetty 26-09-2004 21:00              
--------------------------------------------------------------------------------
Hei, kirjoitan eka kertaa (1-tyypin diabetes ollu 6v.) Kuulin juuri, että 31-vuotias serkkuni (myös tyypin 1 DM)oli hiljattain vaihtanut Lantukseen ja oli viime vkl:na golf-kentällä alkanut kouristelemaan ja mennyt tajuttomaksi.

Nyt torstaina ei ollut vastannut puhelimeen ja vanhemmat oli lähteneet katsomaan paikan päälle ja löytäneet poikansa kuolleena. Serkullani on aina ollu voimakkaat hypo-tuntemukset ja siis golfaamassa oli aivan varoittamatta alkanut kouristelemaan..Luin täältä että monella muullakin Lantus on vieny hypo-tuntemukset.

Olin itse juuri suunnitellut vaihtavani Protasta Lantukseen mutta taidanpa jättää vaihtamatta...Luulis ettei nykyaikana ja -hoidolla ihan heti kuole diabetekseen mutta ei se ihan niin taida ollakaan. Serkkuni sairasti 12 v ja tarkkaili todella huolellisesti sokereitaan..tosin asui yksin, mikä lienee ollut "viimeinen niitti" asialle kun ei kukaan oo ollut auttamassa.

Tosi ikävä juttu!
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: zenonah - Syyskuu 27, 2004, 13:01:00 ip
Muistan itsekin kuinka Actrapidin aikoihin oli ne klassiset oireet, käsien tärinää, kylmä tuskanhiki ja mieletön väsymys, että sai oikein pakottaa itsensä liikkeelle. Muistan myös ajan kun Hba1c oli 15 paikkeilla ja heikotus tuli 7 arvoilla. Lantus ei mielestäni ole muuttanut kovinkaan paljoa tuntemuksia, jo Humalog sai aikaan näön hämärtymisen "putkinäkö" ja irrallaan olon. Tosin en enää muista mistä asti mulla on ollut heikotuksen jälkeinen horkkakohtaus. Kun sokerit ovat alkaneet palautua, tuntuu, ettei mikään peittomäärä riitä, silloin mua PALELEE! Lantus tuonut siihen kyllä helpotusta, horkkakohtauksia tulee enää vain, jos sokerit koukkasee erittäin jyrkästi. Muutenkin oireet lieventyneet, mistä olen vain iloinen. Öisinkin herään aina, ja nykyisin pystyn jo ottamaan sokerin ennen syömistä, mitä en esim. Actrapidin aikoihin pystynyt, oli pakko syödä heti. Öisin arvot näyttää 2.0-2.8 kun herään. Sen alle ei ole mennyt, ainakaan mittauksilla. Lievemmät oireet ovat ainakin mut saaneet pelkäämään hypoja vähemmän (en pidä sokeria tahallaan liian ylhäällä), tosin kauhee hedari ja väsymys aamuyön hypoista edelleen tulee, nekin kyllä lieventyneet Lantuksen myötä. Ainoa, mikä on lisääntynyt, on herkkyys, alan itkemään pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Tosi ärsyttävää.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Xenia - Syyskuu 27, 2004, 13:41:00 ip
Mielialani kyllä vaihtelevat joskus kauheasta kiukusta lohduttomaan itkuun, kun verensokerit ovat menossa lujaa alas, mutta voiko Lantus tosiaan lisätä itkuherkkyyttä normaaleilla vs:lla. Itselläni on ollut Lantus käytössä kohta 3 kuukautta ja tuntuu myös, että olen "herkistynyt". Välillä tuntuu muös, että olen kärttyinen (mitä en mielestäni aiemmin ole ollut). Tähän asti olen ajatellut, että ilmassa on syysmasennusta ja stressiä. Jos se johtuu Lantuksesta, niin meneekö ajan kuluessa ohi? Onko muilla kokemuksia?
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Syyskuu 27, 2004, 21:24:00 ip
En tiedä johtuuko Lantuksesta, mutta olen kyllä rasittavan usein ollut itkuinen ja kärttyinen, tuntuu että on sietämätön stressi päällä kokoajan ilman selvää syytä. Ei ennen ole tuntunut näin ylivoimaiselta pienet kiireet ja vastoinkäymiset. Olen siis sairastanut niin vähän aikaa että vielä on tuoreessa muistissa mielialat ennen diabetesta ja Lantusta. Vertailukohtaa insuliineissa ei ole, sama hoito alusta saakka.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: zenonah - Syyskuu 28, 2004, 15:09:00 ip
Niin siis olen itkuherkkänä silloin kun heikottaa, en normaaleilla sokereilla. Tosin olen ollut jo pitkään aika kärsimätön ja kiukustun nopeasti, mutta en ole sitä kyllä insuliinin piikkiin (no pun intended   ) laittanut. Olen aina ollut kärsimätön, en taida vain jaksaa enää hymyillä jokaiselle.
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: Sokeritoppa - Syyskuu 28, 2004, 16:27:00 ip
Suvituuli kirjoitti tosi ikävästä jutusta, täydet osanotot läheisille ja muille asianosaisille. Ajattelin vain sellaista, että onko teillä hyvät palstalaiset tietoa, kuinka paljon diabeetikoille tapahtuu tälläisiä, mistä Suvituuli kirjoitti. Eli, että verensokeri pääsee laskemaan niin alas, että henkilö menehtyy, kun ei ole ketään hälyttämässä apua. Onko näistä tehty varsinaisia tilastoja, eli kuinka usein  ja kuinka yleistä tämä on?
Otsikko: Re: Tunnistatteko aina hypot?
Kirjoitti: eikku - Lokakuu 12, 2004, 00:18:00 ap
En todellakaan tunnista. Voi olla korkean sokerin oireita, voimakkaita huimauksia (joita voi olla ilman hypojakin). Välillä kun mittaan sokerit en voi yhtään "ennustaa" mitä mittari näyttää. On tullut tilanteita jolloin olen tarvinnut ulkopuolisen apua selvitäkseni. Olen kuitenkin huomannut, että alkaessani käyttämään Lantusta enne oireet ovat muuttuneet vaikeimmin havaittaviksi.

Aurinkoista syksyä Teille D1