Kohtauspaikka

Kohtauspaikka => Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes => Aiheen aloitti: kaskas - Huhtikuu 25, 2019, 09:05:00 ap

Otsikko: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Huhtikuu 25, 2019, 09:05:00 ap
Hei  8)

olen LADAilija ja minua hämmentää se etteivät mitkään ohjeet tunnu pitävän paikkansa.

Minulle tuntuu parhaiten toimivan suuri määrä liikuntaa, vihannes-karpiton-sektorin ruokavalio, ja pitkäkestoinen insu, lisäksi pidän korjaavia paastoja, joiden uskon polttavan jatkuvasta insuliinista kertyviä rasvavarastoja. Parin päivän istuminen hyperöi heti. Samoin korkean GI:n ruoat jo parin aterian aikana (sakkaroosi, vehnäleipä, tms). Hämmentävintä on, että mitä pitempään onnistuu pitämään "hyvät tavat", sitä paremmin se tuntuu toimivan = sitä vähemmän insuliinia tarvitsee. (ilmeisesti siellä haimassa vielä joku prosentti lagerhanssia jäljellä)

Ilman hoitoa sokerit paukkuvat nopeasti yli 20. Ruokaa mulla on yleensä käsillä liikaakin ja olen jonninverran heikko niin että ei ole tullut noita hypoja kokeiltua.

Onko I-tyypin diabeetikoilla samanlaisia kokemuksia? Voiko sitä hallita ilman insuliinia?

Pidättekö joskus jotenkin taukoa insuliinista?
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: äskoo - Huhtikuu 25, 2019, 13:02:31 ip
Hyviä konsteja tuossa LADAn "alkuvaiheessa". Minä pärjäsin Ladani kanssa melkein puoli vuortta samoilla tavoilla, kun minut oli aluksi virheellisesti diagnosoitu D2:ksi. Kun haima sitten lopullisestri irtisanoutui insuliinintuotannosta, vs. nousi nopeasti korkealle, enkä enää pärjännyt ilman pistettyä insuliinia. Alkuvuodet D1:nä olivat aika hurlumheitä, kun elimistö ei noudattanutkaan ykköstyyppiä kirjojen mukaan. Sittemmin hoitoon on löytynyt sopiva combo: sopivasti liikuntaa, kohtuullisesti hiilihydraatteja ja sensoroiva insuliinipumppu. Kun muistan hankkia hiilarit ja proteiinit pääasiassa kasviksista, pärjään mukavasti

Jokaisen diabetes on omanlaisensa tyypistä riippumatta ja kokeilemalla se oma tapa löytyy. Ihan ilman ateriaboluksia ei ykköstyyppi pärjää tai sitten perusinsuliini hoitaa osan ateriainsuliininkin tehtävistä. ;)

Menestystä omaan tapaasi hoitaa Ladaasi! :)
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: 080750 - Huhtikuu 26, 2019, 11:16:04 ap
Ei kannata pelleillä ilman insuliinia jos sitä tarvitaan. Oman haiman tuotanto on ilmeisesti hiipunut jo olemattomiin. Ei insuliini kerää rasvavarastoja jos syö mitä VAIN tarvitsee. Insuliini, liikunta ja ruoka kulkevat käsikädessä.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Huhtikuu 26, 2019, 22:03:26 ip
Hiilihydraatit Rasvat ja valkuaiset vaativat insuliinia, jotta elimistö voi käyttää nämä ravintoaineet hyödyksi. Ei siis vain pelkkä hiilihydraatti, vaikka sen määrä on keskeisenä tekijänä diabeteksen tasapainoa tavoiteltaessa.

Insuliinin tarve on yksilöllinen, johtuen avauksessakin mainituista ruokailuun ja liikuntaan liittyvistä seikoista, mutta myös soluissa olevien reseptoreiden määrä vaikuttaa insuliinitehokkuuteen.

Liikunta tyypillisesti lisää reseptoreiden määrää. Ei sovi myöskään jättää huomiotta ikääntymistä, jolloin diabeteksen luonnen voi muuttua merkittävästikin. Samoin erilaiset komplikaatiot vaikuttavat diabeetikon olotiloihin.

Vajaan 62 vuoden d- kokemuksella voin sanoa, että hyvin kokonaisvaltaista tämä diabeteksen kanssa eläminen on. Libre on nyttemmin tuonut uuden ulottuvuuden minun hoitooni. Jatkuvaseuranta luo myös huomattavasti turvallisemman ja levollisemman olotilan.

Liiallinen kikkailu ja triukat sokerikontrollit voivat pidemmällä aikavälillä haitata sisäistä sokeritasojen tunnistusjärjestelmää. Tämä on ollut valtavan hieno juttu, kun elimistö huomauttaa hyvissä ajoin hypon vaarasta.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Huhtikuu 27, 2019, 12:38:33 ip
äskoo - Täällä on "alkuvaihe" kestänyt yli kuusi vuotta ja muutenkin tuntuu ohjeet ja neuvot sopivan lähinnä muille. :) Kiitos vielä toivotuksista ja samaa toivon sinne!

080750 - Taisit vastata jonkun toisen langan kysymyksiin. :) Mukavaa jatkoa sinnekin!

pitkälinja - Kiitos kokemuksen jakamisesta :) luulenpa kyllä, että solut ei taida tarvita insuliinia rasvojen ja proteiinien hyödyntämiseen, niiden tuottamiseen, kenties. :)


Edelleen kiinnostaa että onko loputon anabolinen tila ihan tavallisuutta kaikille, vai kuinka? Voisi ajatella että ketoositila olisi yksi vaihtoehto, tai ihan vain paasto.



Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Huhtikuu 27, 2019, 15:06:07 ip
Vatsassa ja ohutsuolessahan nämä ravinteet, siis rasvat hiilihydraatit ja irroitetaan happojen ja entsyymien avulla ruoasta. Mutta solut eivät niistä hyödy ilman insuliinia, eikä insuliini hyödytä, jos soluissa ei ole riittävästi reseptoreja insuliinin vastaanottamista varten.

Golleega, nimimerkki  080750 kiteytti asia juuri niin kun se on.  "Insuliini, liikunta ja ruoka kulkevat käsikädessä." Näin se on!  ;)  Mitään itse keksittyjä tai joidenkin aineenvaihduntaa tuntemattomien keksimiä konstailemisia diadeetikon ei pidä ryhtyä harrastamaan, - ilman lääkärin ohjeita. Näin ihan oman hyvin vointinsa vuoksi. Tällaiset saattavat vuosien kuluessa kostautua hyvinkin rajusti.

Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: turma - Huhtikuu 28, 2019, 12:08:52 ip
“..jatkuvasta insuliinista kertyviä rasvavarastoja”. Eihän insuliinista itsessään mitään rasvavarastoja kerry. Toki jos syö paljon hiilihydraattipitoista ruokaa tarvitsee enemmän insuliiniä, niin varmasti kertyy enemmän rasvaa, mutta liiallisista kaloreista eikä insuliinista. Keho tarvitsee insuliinia jotta aineenvaihdunta voi toimia normaalisti. Tarkentaisitko mitkä ohjeet eivät ole pitäneet sinulle paikkaansa?
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Huhtikuu 28, 2019, 14:48:38 ip
Ok "turma"n viestiin.  Aineenvaihdunnan peruskoulutusta voisi ihan suositella diabetekseen sairastuneille.  Monilta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin, ja ennen muuta niiden mukanaan tuomilta vääriltä hoitoratkaisuilta. 

Meillähän on netti väärällään kaikenlaisia "ruokavalioita", toki ns. terveille suunnattuja, jotka ovat ihmisen elimistölle vaarallisia.

Oikeatakin tietoa saa, mutta sen erottamiseksi väärästä tiedosta, olisi diabetekseen sairastuneille hyvä järjestää aineenvaihdunnan peruskoulutus.

Erona ns. terveisiin on se, että insuliini annostellaan kehoon ulkoapäin keinotekoisesti. Tämä sokeritasapainon kanssa taiteilu onkin sitten sellaista "taidetta", ettei paremmasta väliä. Kun tämä tauti on joka päivä erilaisella "päällä". Alkuvuosaikymmeninä tätä ei juuri huomaakkaan, vanhemmiten, (kun on 60 vuotta yhteistä taivalta takana), elimistö tulee huomattavasti tarkemmaksi aistimaan sopimattomat verensokeriarvot.  Puhun tietenkin vain itsestäni nyt.  ;)


Pidemmän päälle mahdollisimman hyvä sokeritasapaino on tärkeä, komplikaatrioiden välttämiseksi. Tässä on sitten suuriakin eroja, toisille ei juurikaan haitallisia komplikaatioita synny, toisille tulee hermostoon ja (munuaisten ja silmien) hiusverisuonistoon herkästi muutoksia, hyvästäkin hoidosta huolimatta.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Cierra - Huhtikuu 29, 2019, 21:00:01 ip
Itsekin olen huomannut että jos verensokerit pysyvät pitempään 4-5 mmol/l alueella ja ei kovin hiiliripitoista syö niin eipä tarvitse pikainsuliinia juurikaan pistellä ja liikunnalla saa myös insuliiniherkkyyttä parannettua. Ilman insuliinia en kylläkään selviä. Joskus kokeilin pienentää reilusti pitkävaikutteista, mutta kokeilu jäi muistaakseni kolmeen päivään, sillä verensokeritaso nousi päivä päivältä ja pikainsuliinia piti sitten käyttää huomattavasti reilummin jotta verensokerin sai laskemaan normaalialueelle.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: röllipetteri - Huhtikuu 29, 2019, 22:10:02 ip
Mulla menee ketoilemalla kolmasosa basaalia pumpussa vrt. yli 100 hiilaria päivässä sydeemiin.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Huhtikuu 29, 2019, 22:14:50 ip
Juuri näin Cierra, eli insuliinia tarpeen mukaan. Liikunat tosiaankin paitsi polttaa sokereita, edellyttäen että insuliinia on riittävästä, ja lisää myös soluihin reseptoreja, jolloin insuliini käytetään mahdollisimma tehokkaasti. Meistä vanhemmista en tiedä, soluaineenvaihdunta muutoinkin heikkenee,  nuoremmilla se ainakin toimii. Lihastaudeissa reseptoreja saattaa olla niin vähän että vaikka c-peptiditasot on normaalit eli omaa insuliinia on riittävästi, silti sokeriarvot nousevat. Tähän diabeteslajiin ei lisäinsuliint auta.  ::)
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: jester - Huhtikuu 30, 2019, 23:33:51 ip
                 pistelee sita  pikainsulinia           tunnin valein      jotta nousut pysyy  kurissa
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: rasvis - Toukokuu 01, 2019, 09:53:55 ap
Siis, pistetty (lähinnä pika ) insuliinihan kyllä kerryttää rasvaa juuri ihonalaiseen kerrokseen, toisin kuin täällä väitettiin . Ei siis pelkästään hiilarivaikutuksen takia .
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: röllipetteri - Toukokuu 01, 2019, 10:19:34 ap
Juu, ja se on tiukkaa kamaa lähtemään pois
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Toukokuu 01, 2019, 18:14:19 ip
Insuliinista itsestään ei rasvaa saa tekemälläkään, ei ihon alle eikä ihon päälle.

Kannattaa edes perusasiat aineenvaihdunnasta ja itse ravinteistakin selvittää.

Insuliini hormoni muuntaa rasvat, kuten hiilihydraatit ja valkuaisetkin elimistön käyttöön kelpaavaan muotoon, Ja kun rasvaa vetää naamariinsa ja insuliinia pistää sen polttamista vastaavan määrän, niin kertyyhän sitä kudoksiin.  :) 

Sanomattakin on selvää että pistopaikkojen kohdalla kudosten insuliinitaso on korkeampi, eritoten ylipitkävaikutteisten, jotka pitävät majaa pistopaikassaan kaksikin vuorokautta, yhdellä piikillä.

Mutta 30000 piikkiä nahkaan lyötynä ärsyttää varmaan mitä ihoa hyvänsä, ja se turpoaa, vaikka pelkällä neilalla tikkaat.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 02, 2019, 13:17:04 ip
Vatsassa ja ohutsuolessahan nämä ravinteet, siis rasvat hiilihydraatit ja irroitetaan happojen ja entsyymien avulla ruoasta. Mutta solut eivät niistä hyödy ilman insuliinia, eikä insuliini hyödytä,

Olen opiskellut vähän solu- ja molekyylibiologiaa, ja sen pohjalta mitä olen oppinut tämä esittämäsi malli ei pidä paikkaansa. Mun lähteissä Insuliini on signaalihormoni jolla on ruoansulatuksessa kuusi toimintoa, joista yksi on viestiä soluja aktivoimaan sokerien kuljettimensa.

Rasvojen sulattaminen ei liity insuliinieritykseen, vaikka niiden varastointi edellyttää insuliinia. Samoin proteiinit kulkevat soluihin ilman insuliinin insuliinireseptorille tapahtuvaa viestintää.

Tämä siis parin viime vuoden opiskelujen mukaan. Varsinkin tuo insuliinireseptori oli itselleni jännittävä epeli (ja varmasti uusi tuttava monelle).

Kiitos panoksesta ja yrityksestä varmistaa ettei toheloida!  :)
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 02, 2019, 13:31:35 ip
“..jatkuvasta insuliinista kertyviä rasvavarastoja”. Eihän insuliinista itsessään mitään rasvavarastoja kerry. Toki jos syö paljon hiilihydraattipitoista ruokaa tarvitsee enemmän insuliiniä, niin varmasti kertyy enemmän rasvaa, mutta liiallisista kaloreista eikä insuliinista. Keho tarvitsee insuliinia jotta aineenvaihdunta voi toimia normaalisti. Tarkentaisitko mitkä ohjeet eivät ole pitäneet sinulle paikkaansa?

Eli: rasvaa kertyy kehoon kun veressä on sekä insuliinia että ylimääräisistä kaloreista sokereita. :)

Insuliini on monien tehtävien signaalihormoni.

Yksi insuliinin tehtävistä on viestiä rasvan varastointia (rasvaketjujen synteesiä), siinä tilanteessa jossa veressä on sokeria, ja maksan ensisijaiset energia-varastot on täytetty.



No, näin minä ainakin olen ymmärtänyt.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 02, 2019, 13:41:53 ip
Itsekin olen huomannut että jos verensokerit pysyvät pitempään 4-5 mmol/l alueella ja ei kovin hiiliripitoista syö

Kiitos kokemuksien jakamisesta :) Saako kysyä onko lainauksen mainitsema ei kovin hiilaripitoinen mittaluokkaa 1, 10 vai 100 g hiilareita päivässä? Noin.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 02, 2019, 13:46:36 ip
Mulla menee ketoilemalla kolmasosa basaalia pumpussa vrt. yli 100 hiilaria päivässä sydeemiin.

No nyt oli mielenkiintoinen läppä. Mitä on "yli 100 hiilaria"?  :) 100g sulavia hiilareita-ko?

Ja siis oletko ihan keto-aine-energiana -ketoosissa, jopa ehkä testiliuskan mukaan?
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Toukokuu 02, 2019, 17:03:53 ip
Onhan tästä tietoa saatavana.

Insuliini on elintärkeä hormoni
Insuliini on haiman erittämä elintärkeä hormoni. Se säätelee energia-aineenvaihduntaa eli elimistön sokerin ja rasvan käyttöä ja varastoitumista sekä valkuaisaineiden eli proteiinien rakentumista.

Ihminen ei pysty elämään ilman insuliinia. Jos haima on lakannut tuottamasta insuliinia, tai insuliinia erittyy huomattavan vähän, puuttuva tai riittämätön insuliini on korvattava annostelemalla insuliinia päivittäin pistoksina tai insuliinipumpun avulla.

Terveessä elimistössä on koko ajan insuliinia
Terveen ihmisen elimistö säätelee veren glukoosi- eli sokeripitoisuutta tarkasti. Haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia erittävät beetasolut aistivat verensokerin muutoksia. Ne pystyvät automaattisesti säätämään verensokeria laskevan insuliinin ja verensokeria nostavan glukagonin erityksen elimistön tarvetta vastaavaksi. Verensokerin noustessa insuliinineritys kiihtyy ja glukagonin eritys vähenee, sokeritason laskiessa tapahtuu päinvastoin. Näin verensokeri pysyy aina normaalina.

Insuliinia erittyy kahdella tavalla. Insuliinin peruseritys tapahtuu pienin sykäyksin. Veren insuliinipitoisuus on aterioiden välillä ja yöllä pieni; tarvittava verensokeri saadaan maksan varastoista. Verensokeri pysyy näin normaalisti tasolla 3,5–5,5 mmol/l.

Kun ihminen syö, insuliinia erittyy nopeasti suurempi, aterian hiilihydraattimäärää vastaava määrä, joka estää sokerin vapautumisen maksasta ja lisää kudosten sokerinottoa. Verensokeri ei normaalisti nouse yli 8 mmol:n/l aterian jälkeenkään.

Insuliini kulkeutuu haimasta porttilaskimoon ja suoraan maksaan ja vasta sitten suureen verenkiertoon ja muihin kudoksiin.

Glukoosi on tärkeä aivojen ja hermokudoksen energianlähde. Glukoosi eli verensokeri saadaan joko ruuassa olevista hiilihydraateista tai maksasta. Maksa pystyy tekemään sokeria proteiinista ja rasvasta. Maksa tuottaa aterioiden välillä, yöllä ja paastotilassa sokeria verenkiertoon varastosokerista eli glykogeenista tai sokerin uudismuodostuksen kautta aminohapoista ja rasvan glyserolista.

Insuliinilla ainutlaatuinen tehtävä
Insuliini on ainoa verensokeria laskeva hormoni. Se alentaa verensokeria lisäämällä sokerin pääsyä lihassoluihin ja sokerin palamista energiaksi sekä edistämällä sokerin varastoitumista maksaan ja lihaksiin ja rasvahappojen varastoitumista rasvakudokseen.

Elimistössä on myös verensokeria nostavia hormoneja: haiman Langerhansin saarekkeiden alfasolujen erittämä glukagoni, lisämunuaisten erittämät ”stressihormonit” adrenaliini, noradrenaliini ja tulehdushormoni kortisoli sekä aivolisäkkeen erittämä kasvuhormoni. Niitä kutsutaan insuliinin vastavaikuttajahormoneiksi. Ne nostavat verensokeria lisäämällä sokerin uudismuodostusta maksassa tai sokerin vapautumista maksasta vereen.

Insuliininpuutos katkaisee polttoaineen saannin
Jos elimistössä ei ole riittävästi insuliinia, sokerin pääsy verestä solujen polttoaineeksi estyy. Solujen energianpuutos on paikattava jotenkin, ja siksi kehon rasvakudos alkaa vapauttaa vereen rasvahappoja kiihtyvään tahtiin.

Solut eivät kuitenkaan insuliinin puutteessa pysty polttamaan rasvahappoja täydellisesti ottaessaan niistä energiaa. Epätäydellisestä palamisesta jää vereen niin kutsuttuja ketoaineita eli happoja, jotka laskevat veren happamuusastetta. Lopulta täydellisessä insuliininpuutoksessa kehittyy hengenvaarallinen tila, ketoasidoosi eli happomyrkytys.

Insuliinin puuttuessa kokonaan happomyrkytys saattaa kehittyä jo kuudessa tunnissa, ja tila voi johtaa vuorokaudessa koomaan.

Tyypin 1 diabetesta sairastavilla haiman beetasolut ovat vaurioituneet, ja insuliinineritys loppuu asteittain – toisilla nopeammin, toisilla hitaammin. Haiman puuttuva insuliinineritys täytyy korvata insuliinipistoksin tai insuliinipumpun avullla.

Insuliinihoito jäljittelee tervettä haimaa
Insuliini annostellaan ihonalaiseen rasvakudokseen yksilöllisen tarpeen mukaan. Insuliinihoito pyrkii jäljittelemään mahdollisimman tarkasti terveen kehon insuliinintuotantoa.

Elimistö tarvitsee perusinsuliinia aterioiden välillä ja yöllä maksan sokerintuotannon ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyyn. Syömisen yhteydessä tarvitaan ateriainsuliinia aterian aiheuttaman verensokerin nousun estämiseksi ja jotta elimistö pystyy hyödyntämään ruuasta tulevat ravintoaineet eli polttamaan ne energiaksi tai varastoimaan ne. Jos verensokeri nousee tilapäisesti, nousu pitäisi korjata annostelemalla lisää pikainsuliinia erityisesti aterian yhteydessä.

Tavoitteena on, että diabetesta sairastava oppii itse muuttamaan insuliiniannoksiaan päivärytmin, ruokailun, stressin, liikunnan ja verensokerinmittausten perusteella. Tarkoituksena on, että jokainen voi syödä oman tarpeensa ja mieltymystensä mukaan, kunhan kiinnittää sokeritasapainon ohella huomiota myös painonhallintaan ja sydämen terveyttä edistäviin ruokatottumuksiin.

Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetesliitto
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Toukokuu 02, 2019, 17:36:44 ip
Insuliini ja läski
Kolumni
19.10.2010
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Ravinnon hiilihydraatit ovat nykyään aiheettoman parjauksen kohteena. Yksi "todiste" hiilihydraatteja vastaan on insuliini.

Insuliini liittyy hiilihydraatteihin siksi, että hiilihydraatit koostuvat sokeriyksiköistä. Sokeri ja insuliini ovat tiiviisti naimisissa keskenään.

Suurin osa hiilihydraateista on tärkkelystä, jonka ruuansulatusentsyymit suolessa hajottavat rypälesokeriksi eli glukoosiksi. Kun glukoosi imeytyy vereen, se aktivoi haiman saarekesoluja tuottamaan runsaasti insuliinia. Insuliinin avulla veressä oleva glukoosi siirtyy solujen sisälle, joissa sitä tarvitaan energianlähteeksi ja muihin tärkeisiin tehtäviin.

Insuliinilla on aineenvaihdunnassa muitakin tehtäviä. Verensokerin ohella se säätelee myös rasvahappojen siirtymistä verestä rasvasoluihin, jotka varastoivat ne rasvana. Varastorasva on juuri sitä tuttua rasvaa, jota nimitämme läskiksi.

*) Hiilihydraatteja vastaan kampanjoivien harhaan johtava ajatuskulku on seuraava:
- Insuliini lisää rasvojen varastoitumista rasvakudokseen. Koska hiilihydraatit lisäävät veren insuliinia, ne lihottavat.
- Ravinnon rasva ei lisää veren insuliinia juuri lainkaan. Siksi rasva ei mene rasvakudokseen eikä siis lihota.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Toukokuu 02, 2019, 17:38:32 ip
Jatkoa edelliseen:

Vaikka päättely insuliinista saattaa kuulostaa loogiselta, se on täysin virheellinen yksinkertaistus. Sen esittäjät ovat poimineet ihmisen aineenvaihdunnasta yhden palan ymmärtämättä rasvan varastoitumisen kokonaisuutta.

Insuliinia tarvitaan jatkuvasti, myös yöllä ja paastotilassa. Siksi sitä on pieniä määriä veressä jatkuvasti. Tämä määrä onneksi riittää siirtämään ruuan rasvoista peräisin olevat rasvat rasvahappoina rasvasoluihin.

Mitähän ihmiselle tapahtuisi, jos rasva ei siirtyisi rasvakudokseen? Rasvaisen aterian jälkeen veressä on paljon rasvaa. Jos silloin otetaan verinäyte, nähdään veriplasman olevan rasvahiukkasista maitomaisen samean. Se ei ole mikään terveellinen tila. Onneksi elimistö kykenee puhdistamaan veren liiasta rasvasta siirtämällä sitä rasvasoluihin ja myös maksaan.

***) Kuulin hiljan, että hiilihydraatti-insuliini keskustelu on pelottanut diabetesta sairastavia. Vastaanotoille on ilmaantunut potilaita, jotka eivät halua enää käyttää insuliinia lihomisen vuoksi. Heille haluan kertoa, että insuliini ei ole mikään "lihotushormoni". Silloin kun korvataan insuliinin puutosta ja insuliiniannos on sopiva, se turvaa diabeetikon terveyden eikä suinkaan lihota. ***) Jos insuliinihoidon aikana lihoo, se johtuu liiallisista kaloreista.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: D1-1978 - Toukokuu 02, 2019, 18:27:04 ip
Hei Kaskas, minulla kesti 3v, vaikka diagnoosi oli heti T1D. Pitkävaikutteisella 1-1.5yks/pv pärjäsin. Sitten, kun oma tuotanto loppui, siirryttiin "normaaliin" hoitoon, vaikka vieläkin annokset ovat pienet (geenien ja liikunnan ansiosta). Ladassa voi oma tuotanto kestää tosi pitkään (5-10v, joillain paljon pidempäänkin), kuten mm. täällä sanotaan http://www.diabetesfoorumi.fi/diabetestietoa/sairauden-tyypit.html

Mutta jos vs menee yli 20, oma tuotanto on jo tosi pientä tai loppunut/ loppumassa; harmi kyllä.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: röllipetteri - Toukokuu 03, 2019, 10:53:45 ap
Mulla menee ketoilemalla kolmasosa basaalia pumpussa vrt. yli 100 hiilaria päivässä sydeemiin.

No nyt oli mielenkiintoinen läppä. Mitä on "yli 100 hiilaria"?  :) 100g sulavia hiilareita-ko?

Ja siis oletko ihan keto-aine-energiana -ketoosissa, jopa ehkä testiliuskan mukaan?

Ei mua kiinnosta ketoliuskat, mutta kai sitä jonkun näköseksi rasvakoneeksi pikkuhiljaa muuttuu kun viikot syö alle 20hh päivässä ja viikonloppuina 50-100. Syksyllä en paljoa kattonut mitä syön ja olo oli sen mukainen ja varmaan jotain 150hh päivässä meni ja sokerit hyppi miten sattu kun olen huono arvioimaan. Nyt alkuvuodesta tippunut paino yli 10 kiloa.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 03, 2019, 13:01:53 ip
Rasvojen sulattaminen ei liity insuliinieritykseen, vaikka niiden varastointi edellyttää insuliinia. Samoin proteiinit kulkevat soluihin ilman insuliinin insuliinireseptorille tapahtuvaa viestintää.

Mainitaan nyt vielä erikseen, että tämä on osin omaa tohelointiani, monienkin lähteiden mukaan, eli kannattaa pitää tuota väitettä hutina, ellei tiedä paremmin.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 03, 2019, 13:09:52 ip
Insuliinia tarvitaan jatkuvasti, myös yöllä ja paastotilassa. Siksi sitä on pieniä määriä veressä jatkuvasti. Tämä määrä onneksi riittää siirtämään ruuan rasvoista peräisin olevat rasvat rasvahappoina rasvasoluihin.

Mitähän ihmiselle tapahtuisi, jos rasva ei siirtyisi rasvakudokseen? Rasvaisen aterian jälkeen veressä on paljon rasvaa. Jos silloin otetaan verinäyte, nähdään veriplasman olevan rasvahiukkasista maitomaisen samean. Se ei ole mikään terveellinen tila. Onneksi elimistö kykenee puhdistamaan veren liiasta rasvasta siirtämällä sitä rasvasoluihin ja myös maksaan.

Kiitos lainauksista. Ne sisältävät hyvän perusmallin insuliinin kanssa pähkäilyyn. Aika homma varmasti yrittää kirjoittaa näistä asioista yksinkertaisesti!

Ja tosiaan sulatetun rasvan ja proteiinien käyttö soluissa tehostuu insuliinin avulla, niin se täytyy anabolian varmaankin pääpiirteittäin olla. (vaikka tämän sivun alussa muuta ehkä väitinkin)

Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 03, 2019, 13:16:45 ip
Hei Kaskas, minulla kesti 3v, vaikka diagnoosi oli heti T1D. Pitkävaikutteisella 1-1.5yks/pv pärjäsin. Sitten, kun oma tuotanto loppui, siirryttiin "normaaliin" hoitoon, vaikka vieläkin annokset ovat pienet (geenien ja liikunnan ansiosta). Ladassa voi oma tuotanto kestää tosi pitkään (5-10v, joillain paljon pidempäänkin), kuten mm. täällä sanotaan http://www.diabetesfoorumi.fi/diabetestietoa/sairauden-tyypit.html

Mutta jos vs menee yli 20, oma tuotanto on jo tosi pientä tai loppunut/ loppumassa; harmi kyllä.

Kiitos kun viitsit kertoa :) Olipas pienet yksiköt, äkkiä luulisi ettei noin pientä tarvitse.

Minulla oli neljä vuotta sitten sokerit ylikorkeat - näköhän siinä meni.

Pistely auttoi heti. No - nyt 2018 lopulta - 2019-kevääseen kaksi useamman kuukauden jaksoa, joilla en ole tarvinnut insuliinia. Tolla välillä paljon hikiliikuntaa (~2x45min/pv), 1-2d minipaastoja (alle 2g hiilih/pv), tai melko vähähiilihydraattista muuten (10-100 g hh/pv). Ehkä paljon ympäristön sanelemaa, mutta näin olin käytännössä ilman pistoja edelliset puolisen vuotta.

Nyt vuodelevossa --> sulatteluhyperit jos ei pistä, mutta suht' kohtuulliset verrattuna tuohon 2015 tilanteeseen.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 03, 2019, 13:23:48 ip
Mulla menee ketoilemalla kolmasosa basaalia pumpussa vrt. yli 100 hiilaria päivässä sydeemiin.
Ja siis oletko ihan keto-aine-energiana -ketoosissa, jopa ehkä testiliuskan mukaan?

Ei mua kiinnosta ketoliuskat, mutta kai sitä jonkun näköseksi rasvakoneeksi pikkuhiljaa muuttuu kun viikot syö alle 20hh päivässä ja viikonloppuina 50-100. Syksyllä en paljoa kattonut mitä syön ja olo oli sen mukainen ja varmaan jotain 150hh päivässä meni ja sokerit hyppi miten sattu kun olen huono arvioimaan. Nyt alkuvuodesta tippunut paino yli 10 kiloa.

Vähähiilarisella olen itsekin ajellut! Jotkut tietyt hiilarit "räjäyttää potin", mutta en ymmärrä miksi, joten välttelen niitä joiden uskon niin toimivan (uskon, koska en ole kerännyt tietoa kunnon järjestelmällä).

Minua kiinnostaisi ketoilla, mutta monien mukaan ilmeisesti kuolisin ketoosin alettua noin kuudessa tunnissa tms. ( ja viimeistään kohonnut LDL aiheuttaisi valtavat sydänkohtaukset parin kk kuluttua :D )

Siksi kiinnostaa tuo ketoliuska, eli voiko sitä olla oikeasti ketoositilassa, ja (ainakin välillä) insuton 1T-diabeetikko.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: ERKKU - Toukokuu 03, 2019, 15:40:29 ip
Ei normaalissa elämässä tarvita ketoliuskoja. Täällä kyllä paljon puhutaan ketomittauksista, onpa minullekin niitä tarjottu, mutta mitä tehdään mittaustuloksilla. Kuten RB kertoo ketoaineet on elämää pelastavia mm. aivot käyttävät niitä. Ketoasidosis taas on eri juttu, siinä on insuliinin puute kyseessä.
https://www.youtube.com/watch?v=3xdlzHyysNk&list=PLs_TA02I6IvV6-1s2pL4BPhvMo0Ck_lcY&index=5&t=8s
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: röllipetteri - Toukokuu 03, 2019, 15:58:35 ip
En mä ilman insuliinia pärjää vaikka olisin kolmen päivän vesipaastolla. Nyt kun alle20hh perussettiä vetää niin mun basaali on vain 4.4 päivässä novoa pumpussa. Nyt vihdoin myös vatsan/kylkien makkarat lähti pois mutta kyllä se melko rääkin vaati. Vuoden alusta ollut ketoilua mutta jo vuosia olen vältellyt pastoja,perunoita,riisiä jne. Ne hiilarit on sit tullu syksyisin epäterveelisistä lähteistä kuten kakut, pullat, sipsit joita kotona ja töissä riittää tyrkyllä. Pitää oppia olemaan tyly ja sanoa ei kiitos.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 03, 2019, 18:44:13 ip
En mä ilman insuliinia pärjää vaikka olisin kolmen päivän vesipaastolla. Nyt kun alle20hh perussettiä vetää niin mun basaali on vain 4.4 päivässä novoa pumpussa. Nyt vihdoin myös vatsan/kylkien makkarat lähti pois mutta kyllä se melko rääkin vaati. Vuoden alusta ollut ketoilua mutta jo vuosia olen vältellyt pastoja,perunoita,riisiä jne. Ne hiilarit on sit tullu syksyisin epäterveelisistä lähteistä kuten kakut, pullat, sipsit joita kotona ja töissä riittää tyrkyllä. Pitää oppia olemaan tyly ja sanoa ei kiitos.

Minun "pieni oppimäärä" opetti että insuliinia jos on veressä, on minimimatka ketoosiin 48 tuntia. Vai oliko 72? Eli jos veressä insua, se viestii estämään kataboliatilan/ketoaineet.

Ja liuskoista kirjoitin koska samoin kuin verensokereissa, mutu ei kerro. Ketoosi on päällä sitten kun joku mittaus niin sanoo. Ei hypereitäkään usein tunne vaikka ne on mittarissa selkeä luku. Tai tämä siis omia päättelyitäni. Ja oma kokemukseni on että kun nälkähormonit pakottaa, tulee helposti narrattua itsensä syömään ainakin kymmenen grammaa hiilareita vaikkei sitä tajua (ja se estäisi hyvin ketoositilan).

- Pastat, peruna ja riisit mullakin oli välillä estolistalla. Mutta GI kai olisi kokojyväpastassa ja keitetyissä kuorellisissa pernoissa ihan parasta A-luokkaa. Ruskeaa parboiled-riisiä välillä ostanut mutten oikein tiedä mitä siitä voisi sanoa. Ja niin, sipsit vievät heikon mielen mukanaan. :D Oma puolustusase tähän aldehydihimoon on kattila-popcorn, halvempaakin.

Mutta varmaa on että puhtaat jauhot ei kelpaa pussiini, jos vehnästä. Mikä vain vohveli, leivos tms. vehnäjuttu tuntuu toimivan 4x painonsa verran. Kenties sitten vain puuttuu hidastava kuitu, proteiini ja rasva. No, tiedostan vain, että en oikein vielä tajua tai tiedä.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: röllipetteri - Toukokuu 03, 2019, 19:13:34 ip
Joskus luin jutun jossa ketoliuskat dumattiin toimimattomiksi todistusainestoksi koska virtsassa syljessä olevat poistuvat ketomarkkerit ei merkkaa mitään.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Susihukka65 - Toukokuu 04, 2019, 01:58:26 ap
Kiinnostava allekirjoitus sinulla kaskas  8) . Tykkään.

Siitä on kai jonkinlainen yksimielisyys, että vähäiselläkin jäljellä olevalla omalla insuliinin erityksellä on suotuisia, komplikaatioilta suojaavia vaikutuksia. Mutta jos haiman toiminta on kovin ailahtelevaista, se ei tietenkään tee sairauden kanssa olemisesta mitenkään erityisen vaivatonta. Onko haiman insuliinintuotannon hiipumisnopeutta seurattu C-peptidiarvoa mittaamalla? Jos ei, niin kannattaisiko C-peptidi silloin tällöin tarkastaa - saisi tilanteeseen ehkä vähän selvyyttä?

Runsas kasvisten käyttö ja liikunta ovat minusta hyviä valintoja.

¤¤¤

Luin ketjun läpi ja laitan aluksi kommentteja ketjun loppupuolen postauksiin.

Vähähiilarisella olen itsekin ajellut! Jotkut tietyt hiilarit "räjäyttää potin", mutta en ymmärrä miksi, joten välttelen niitä joiden uskon niin toimivan (uskon, koska en ole kerännyt tietoa kunnon järjestelmällä).

Käytä niitä hiilareita, joiden huomaat sopivan. Monet ovat valinneet itselleen sopivat hiilarit ja hiilarimäärät yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokemusperäinen valinta on aivan hyvä tapa (ellei paras).

Nyt vuodelevossa --> sulatteluhyperit jos ei pistä, mutta suht' kohtuulliset verrattuna tuohon 2015 tilanteeseen.

Vuodelevossa korkeiden sokerien takia? Jokaiselle tulee hiilariövereitä joskus, mutta tilanteesta selvitään pistämällä sopiva määrä korjausta (pikaa). En ymmärrä.  :-\

Minua kiinnostaisi ketoilla, mutta monien mukaan ilmeisesti kuolisin ketoosin alettua noin kuudessa tunnissa tms. ( ja viimeistään kohonnut LDL aiheuttaisi valtavat sydänkohtaukset parin kk kuluttua :D )

Siksi kiinnostaa tuo ketoliuska, eli voiko sitä olla oikeasti ketoositilassa, ja (ainakin välillä) insuton 1T-diabeetikko.

Onko ketoosin ja ketoasidoosin ero sinulle selvä?

Se pitäisi selvittää ensimmäiseksi, jos aikoo noudattaa ketodieettiä. Ketoosiin ei kuole, ketoasidoosiin ykköstyypin diabeetikko voi hyvinkin kuolla.

Ketoasidoosi on happomyrkytystila, jossa maksan kontrolloimaton ketoaineiden vyörytys verenkiertoon johtaa veren pH:n laskuun, elimistön kuivumiseen ja vaikeaan elektrolyyttitasapainon häiriöön. Terveillä ketoosi ei muutu ketoasidoosiksi. Tämä johtuu siitä, että terveillä on elimistössään aina insuliinia. Insuliini on jarru, joka estää ketoosia muuttumasta ketoasidoosiksi. Jos on insuliininpuutosdiabeetikko, jonka on huolehdittava elimistönsä puolesta insuliinin saannista, tuota automaattista varojärjestelmää (= elimistössä on aina insuliinia) ei ole. Siis:

Älä koskaan aloita ketodieettiä, jos et ole varma, että sinulla on riittävästi insuliinia elimistössäsi.

Ketodieetti tai paasto eivät siis ole vaihtoehtoja insuliinille (tämä tuli selväksi ennen insuliinin keksimistä, kun ykköstyyppiin sairastuneita yritettiin pitää hengissä salaatinlehtiin käärityllä rasvalla). Syömisistä tai syömättömyydestä riippumatta täydellinen insuliininpuutos johtaa ketoasidoosiin.

Usko meitä tässä asiassa. Pls.

¤¤¤

Kolesteroliheittoon en tartu. Netissä törmää uskomattomaan määrään mm. kolesterolidenialistien levittämää aivan käsittämätöntä roskaa. Saatan kirjoitella kolesterolista jossakin välissä, jos virtaa riittää.

¤¤¤

Ja nyt alkaa floodaus (pahoittelen; voi hypätä yli tai panna minut estolistalle).
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Susihukka65 - Toukokuu 04, 2019, 02:11:04 ap
Insuliinin välttämättömyydestä

Olen opiskellut vähän solu- ja molekyylibiologiaa [...]

Hyvä, ajattelin; ko. aineita opiskelleena varmasti tiedät, että insuliini on elimistölle välttämätön hormoni, jota ilman elintoiminnot loppuvat. Ihmettelin kyllä ketjun otsikkoa - I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla? - samoin kuin näitä kysymyksiä:

Voiko sitä [= ykköstyypin diabetesta] hallita ilman insuliinia?

Pidättekö joskus jotenkin taukoa insuliinista?

Ensin luulin, että otsikko ja kysymykset ovat provoja tai jäyniä. Mutta eivät taidakaan olla?

Vastaus ketjun otsikkoon on tietenkin ei. Niin kuin tiedossa on, ykköstyypin diabeetikolla insuliinin tuotanto on joko täysin loppunut tai haima erittää sitä nykymenetelmin mitattavissa olevia mutta erittäin vähäisiä määriä. Kummassakaan tapauksessa sairautta ei voi hallita ilman insuliinia eikä insuliinista voi koskaan pitää taukoa. Joka on yhdenkin kerran kokenut ketoasidoosin, tietää tämän.

Insuliinilla on keskeinen osuus kaikista makroravintoaineryhmistä saatavien ruoansulatustuotteiden - glukoosin, triglyseridien ja aminohappojen - metabolian säätelyssä, mutta insuliinin tehtävät eivät lopu siihen: se vaikuttaa myös mm. monien geenien ilmentymiseen, solujen kasvuun, elektrolyyttitasapainoon, ääreisverenkierron säätelyyn...

Insuliini on elimistön aineenvaihdunnan säätelylle niin tärkeä, että terveen elimistön fysiologinen insuliinin eritys loppuu vasta, kun veren glukoosipitoisuus on pudonnut alle arvon 1,7 mmol/l. Normaalisti toimiva elimistö ei siis koskaan ole täysin ilman insuliinia; elimistö pitää insuliinin peruserityksen jatkumisesta kiinni kynsin hampain, loppuun saakka.

Täydellisen insuliininpuutoksen seurauksena on ennen pitkää ketoasidoosi ja kuolema, syö sitten hiilareita tai ei.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Susihukka65 - Toukokuu 04, 2019, 02:24:36 ap
Insuliinista, anaboliasta ja kataboliasta

Edelleen kiinnostaa että onko loputon anabolinen tila ihan tavallisuutta kaikille, vai kuinka? Voisi ajatella että ketoositila olisi yksi vaihtoehto, tai ihan vain paasto.

Ei kukaan ole loputtomassa anabolisessa tilassa. Anabolinen ja katabolinen tila vuorottelevat diabeetikoilla niin kuin kaikilla muillakin. Jos tarkoitat sitä, että ulkoisen (pistetyn) insuliinin käyttö saisi aikaan jatkuvan anabolisen tilan, niin se ei pidä paikkaansa. Ulkoinen insuliini ei aiheuta jatkuvaa anabolista tilaa sen enempää kuin terveen elimistön oma, jatkuva fysiologinen insuliinin eritys.

Aineenvaihdunnan nettovaikutus eli se, onko kokonaistilanne anabolinen vai katabolinen, riippuu monesta seikasta, muun muassa iästä ja terveydentilasta. Esimerkiksi kasvavilla lapsilla ja sairaudesta toipuvilla henkilöillä nettovaikutus on anabolinen, kun taas esimerkiksi jatkuvassa vuodelevossa olevilla potilailla ja lihasten surkastumisesta kärsivillä haurastuvilla vanhuksilla nettovaikutus on katabolinen. Heillä kaikilla on jatkuvasti insuliinia elimistössään, joko omaa tai, jos ovat insuliinihoitoisia diabeetikoita, ulkoista eli pistettyä insuliinia. Jos ei olisi, he eivät olisi hengissä.

Kun noita esimerkkejä katsoo, katabolisen puolelle painottuva tila ei ainakaan minusta vaikuta kovin houkuttelevalta. :)

¤¤¤

Jos nämä anaboliset ja kataboliset tilat jotakuta kiinnostavat, niin:

Aineenvaidunnassa eli metaboliassa vuorottelevat anabolinen ja katabolinen tila.

Anaboliset reaktiot ovat energiaa kuluttavia reaktioita, joissa yksinkertaisista lähtöaineista valmistetaan monimutkaisempia yhdisteitä. Proteiinisynteesi, jota tarvitaan lihasten ylläpidossa ja kasvattamisessa, kudosvaurioiden korjauksessa, entsyymien ynnä muiden välttämättömien proteiinien valmistuksessa jne jne, on esimerkki anabolisesta reaktiosta. Proteiinisynteesi on yksi eniten energiaa vaativista prosesseista soluissa. Anabolisessa tilassa myös täydennetään elimistön energiavarastoja. Anabolinen tila käynnistyy tyypillisesti heti syömisen jälkeen.

Kun syömisestä on kulunut joitakin tunteja ja ruoan imeytyminen ohutsuolesta verenkiertoon loppunut, elimistön rattaan suunta vaihtuu ja painopiste siirtyy anabolisista reaktioista katabolisten puolelle. Kataboliset reaktiot ovat energiaa tuottavia reaktioita, joissa suuret molekyylit pilkkoutuvat yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi. Esimerkki katabolisesta reaktiosta on maksan glykogeenivarastojen purkaminen hiljalleen glukoosiksi, jotta verensokeri pysyisi tasaisena. Yöt ovat tyypillisesti katabolisen tilan aikaa.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Susihukka65 - Toukokuu 04, 2019, 02:56:12 ap
Insuliinista ja makroravintoaineiden metaboliasta

Aluksi proteiineista sen verran, että muutamat aminohapot lisäävät insuliinin eritystä, varsinkin tiettyinä aminohappococktaileina. Haaraketjuisten aminohappojen (branched-chain amino acids, BCAA), joihin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini, kuljetus soluun on insuliinin säätelemää.

Vielä sivuhuomautuksena, että varsinkin leusiini stimuloi luurankolihasten proteiinien synteesiä. Tästä on hyötyä sekä vanhuksille, joilla lihasten surkastuminen on usein vaikea ongelma, että painonpudottajille, jotka eivät halua menettää metabolisesti aktiivista lihaskudosta. Ei hullummin tehty insuliinilta, jonka edistää leusiinin pääsyä luurankolihassoluihin.

Proteiinisynteesi usein tehostuu, jos yhtä aikaa aminohappojen kanssa ottaa jonkin verran hiilihydraatteja.

Ruoansulatuksessa, siis suun ja ohutsuolen välisellä matkalla, insuliinia ei tarvita, mutta ruoansulatuksen pilkkomien aineiden imeydyttyä ohutsuolesta verenkiertoon insuliini on välttämätön lukuisissa kohde-elimissä ja -kudoksissa ruoan makroravintoaineista riippumatta. Toki makroravintoaineiden koostumuksesta ja suhteista riippuu, kuinka paljon ja miten ajoitettuna insuliinia tarvitaan. Monille kohtuuhiilarisuus kohtuuinsuliiniannoksilla on hyvä ratkaisu.

Glukoosimolekyyli on olennaisen tärkeä solujen biokemiallisten reaktioiden lähtöaine. Lähes jokaisessa ihmiskehon biologisessa rakenteessa on glukoosin muodostamia hiilirunkoja.

On oma valinta, haluaako saada glukoosinsa suoraan ravinnon hiilihydraateista vai mutkan kautta ketogeenisen ruokavalion rasvoista ja proteiineista. "Mutkan kautta" tarkoittaa maksassa ja munuaisten kuorikerroksessa tapahtuvaa glukoosin uudistuotantoa eli glukoneogeneesia, jossa glukoosi valmistetaan rasvan glyserolirungosta ja / tai proteiinien tietyistä aminohapoista. Joka tapauksessa jostakin glukoosi on saatava.

Elimistö ei tee eroa sen suhteen, onko verenkiertoon vapautunut glukoosi peräisin ravinnon hiilihydraateista vai glukoneogeneesin kautta ravinnon rasvoista ja proteiineista; glukoosin alkuperästä riippumatta verenkiertoon päätyvän glukoosin tasapainon säätelyyn tarvitaan insuliinia.

Insuliini on välttämätön myös maksan glukoosintuotannon jarruna. Ilman insuliinin jarruvaikutusta maksa alkaa vapauttaa verenkiertoon ylenmäärin valmistamaansa glukoosia ja veren glukoosipitoisuus alkaa nousta, vaikka ei söisi lainkaan hiilihydraatteja. Insuliinin jarruvaikutus on sekä suora että epäsuora.

Insuliinin suora jarruvaikutus kohdistuu suoraan maksan soluihin. Epäsuorasti insuliini hillitsee glukoneogeneesia rajoittamalla glukoneogeneesin lähtöaineiden saantia lihassoluista ja rasvasoluista.

Lihassoluissa insuliini vähentää proteolyysiä eli proteiinien hajoamista aminohapoiksi ja aminohappojen vapautumista verenkiertoon. Rasvasoluissa insuliini estää rasvan varastomuodon, triglyseridien, hajoamista ja hajoamistuotteiden, glyserolin ja vapaiden rasvahappojen, vapautumista verenkiertoon. Näin maksaan pääsee kulkeutumaan vähemmän glukoneogeneesin lähtöaineita: alaniini-, valiini- ja leusiini-aminohappoja sekä glyserolia. Myös vapaiden rasvahappojen maksaan suuntautuvan virtauksen väheneminen hillitsee glukoneogeneesia vaikkakin toisella mekanismilla.

Insuliinin jarruvaikutus kohdistuu myös sen vastavaikuttajahormoniin glukagoniin.

¤¤¤

Edellä on juttua ravintoaineiden metaboliasta. Homeostaaseja, joiden ylläpidossa insuliini on osallisena, on tietenkin lukuisia. Yksi esimerkki homeostaasin häiriötilasta ovat dyslipidemiat. Insuliinin riittämätön vaikutus kohdekudoksessa eli insuliiniresistenssi aiheuttaa tietyntyyppistä dyslipidemiaa ja insuliinin puutoksen aiheuttama ketoasidoosi toisentyyppistä dyslipidemiaa.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Susihukka65 - Toukokuu 04, 2019, 03:34:14 ap
Pirjo Ilanne-Parikan kirjoitus

Pertti Mustajoen kirjoitus

Pirjo Ilanne-Parikan ja Pertti Mustajoen kirjoitukset ovat asiaa. Mustajoen teksti on entuudestaan tuttu. Allekirjoitan monet hänen ajatuksistaan täysin. Olen itsekin hämmästyneenä seurannut, kuinka ihmisen metaboliaa on kirjoitettu uusiksi: uuden ja mullistavan opin mukaan energiaylimäärä (suomeksi sanottuna se että syö yli tarpeen) sinänsä ei välttämättä lihotakaan vaan kaiken lihomisen syynä ovat hiilihydraatit ja fysiologis-biokemiallisesta kokonaisuudesta irrotettu ja narratiivin konnaksi nostettu insuliini. Merkillistä, miten kaikkein energiatiheimmän makroravintoaineen, rasvan, kalorit voivat nykyään kadota sopivissa oloissa kuin taivaan tuuliin. Merkillistä, että vain hiilihydraatit varastoituvat nykyään rasvaksi, vaikka ravinnon triglyseridirasvat ovat vähäisen muokkaustarpeen vuoksi elimistölle kaikkein helpoimpia ja energiatehokkaimpia varastoida rasvakudoksen rasvaksi, joka sekin on triglyseridirasvaa. Olin miettinyt näitä asioita itsekseni ja oli hauskaa huomata sama pohdinta Mustajoen blogissa.

Vielä ihmettelen sitäkin, että insuliini tekee pimeyden töitään nähtävästi yksin ja naapuriensa kontrollin ulottumattomissa - siitä huolimatta, että jo parikymmentä vuotta sitten insuliinisignaalin säätelyyn solutasolla tiedettiin osallistuvan useita kymmeniä eri välittäjämolekyylejä. Kuka tietää kuinka paljon niitä on tähän mennessä löydetty; ainakin 2000-luvun alussa näitä molekyylejä löydettiin jatkuvasti uusia, samoin kuin paljastui uutta tietoa niiden keskinäisistä vuorovaikutuksista.

Ei voi mitään, biokemian perusasioissa on selvästi tapahtunut järisyttäviä mullistuksia minun aikani jälkeen.

Vielä tarkennukseksi, että tämä ei ollut tarkoitettu kenellekään erityisesti tässä ketjussa. Yleistä pohdintaa vain.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 04, 2019, 11:00:09 ap
Kiinnostava allekirjoitus sinulla kaskas  8) . Tykkään.
...
Vuodelevossa korkeiden sokerien takia? Jokaiselle tulee hiilariövereitä joskus, mutta tilanteesta selvitään pistämällä sopiva määrä korjausta (pikaa). En ymmärrä.  :-\

Vau nyt pistit kyllä täyskäden! :) Aivan mahtavaa! :) Täytyy vielä lukea pari kertaa. :)


Olen siis lepäillyt murtuman vuoksi. Tämän viestiketjun tein, koska koen ettei diagnoosi ja verensokeri tottele lukemalla opeteltua. - Olisi varmaan jo aloituksessa pitänyt tajuta mainita nämä edellisen puolen vuoden insupistämättömät kaudet.

- Ymmärrän (mielestäni) myös ketoosin ja ketoasidoosin eron. Jotkut satoja päiviä ketoosissa. Ja jokaisessa lähteessä, kuvaus menee rataa kappale: "ketoosi", kappale "ketoasidoosi."

Ja ristiriita oman insuttoman kauden kokemuksen VS ohjeet, ja aineenvaihduntaa käsittelevät oppikirjat pistävät huulta pyöreäksi. Ja tulee ihmetys että voiko sitä sitten kuitenkin olla ilman insuliinia, ja koska liikunta ja paastot tuntuvat vähentävän insuliinin tarvetta, niin mitenkäs ketoosi... Jos tämä selventää ajatuksenjuoksua. Kenties tämä on vain honeymoon-vaiheen haihattelua.

Ja nyt täytyy lukea vielä uudestaan nuo edelliset. :)
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Toukokuu 04, 2019, 14:13:36 ip
Liikuntakaan ei polta sokereita, ellei elimistössä ole riittävästi insuliinia. Tiede on oma lukunsa, mutta perusdiabeetikon on hyvä tietää aineenvaihduntansa perusasiat. Ja nythän näitä löytää tästä bandoran lippaasta netistä, ihan niin paljon kun kukin tarvitsee.  :)

1950 luvulla elettiin possun ja lehmän tuotteilla, ei ollut mittareita muualla kun päässä. Eikä internetistä ollut aavistustakaan tuolloin. Virtsasta koitettiin liuskojen avulla mahdollisia happoja etsiä. Että sellaista on matkan varrella koettu.

Nyt on kunnon insuliinit, jatkuvaseurannan anturit iholla, tuikku inskaa lisää jos tarvii. Näin pysytään tasoilla, jotka eivät  vielä tuhoa omaa päässä olevaa mittaria, omaa tiedoitusjärjestelmää, joka elektroniikan ohella kontrolloi sokeritasoja. Herättää yöllä, jos sokerit laskevat liiaksi, samoin päivällä muistuttaa jos tällaista ilmenee. 62 vuotta tulee syksyllä kokemusta, jos siihen asti hengissä pysyn  ;). 

Paksusuoleen iski syövän, kohta leikataan ötökkä juurineen pois. Isompia ongelmia ei ole ollut tänä aikana d- komplikaatioidenkaan kanssa.

Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 04, 2019, 15:50:58 ip
Älä koskaan aloita ketodieettiä, jos et ole varma, että sinulla on riittävästi insuliinia elimistössäsi.

Ketodieetti tai paasto eivät siis ole vaihtoehtoja insuliinille (tämä tuli selväksi ennen insuliinin keksimistä, kun ykköstyyppiin sairastuneita yritettiin pitää hengissä salaatinlehtiin käärityllä rasvalla).
...

Usko meitä tässä asiassa. Pls.

Aivan. Tämä selkeästi ja tyhjentävästi muotoilemasi assertio ketoosin aikaisesta insuliinitarpeesta 1-tyypeille on hyvä suuntaviiva. 8) Olen tosin tyyppiä joka ei usko mitään, voin vain yrittää tietää joko: en tiedä - tai: ehkä tiedän (koska tiedän mihin tämä tietäminen perustuu, ja rajoittuu).

Ja estolistallehan en kyllä ketään tällaisen selkeän keskustelun taikia tällää, tai tuen ja neuvojen jakajia laita.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 04, 2019, 15:59:51 ip

Insuliini on elimistön aineenvaihdunnan säätelylle niin tärkeä, että terveen elimistön fysiologinen insuliinin eritys loppuu vasta, kun veren glukoosipitoisuus on pudonnut alle arvon 1,7 mmol/l.

...

Ei kukaan ole loputtomassa anabolisessa tilassa. Anabolinen ja katabolinen tila vuorottelevat diabeetikoilla niin kuin kaikilla muillakin. Jos tarkoitat sitä, että ulkoisen (pistetyn) insuliinin käyttö saisi aikaan jatkuvan anabolisen tilan, niin se ei pidä paikkaansa. Ulkoinen insuliini ei aiheuta jatkuvaa anabolista tilaa sen enempää kuin terveen elimistön oma, jatkuva fysiologinen insuliinin eritys.

No näin sitä vain tipauttelet vastauksia kysymyksiin, joiden vuoksi langan tein, vaikken osannut kyssäreitä hyvin muotoilla.

Olisin aiemmin varmaankin arvioinut että (normaalin haimalla) insuliinin eritys loppuisi jossain 3 mmol/L tienoilla. Itselläni ainakin nälkähormonit jo 3.5 mmol/L VS tienoilla laittaa tottelemaan kummallisia impulsseja.

- Ja tuo viittaus anabolian ja katabolian vaihteluun riippumatta lisä-insuliinista on myöskin asia jota mietin: esim. että voisiko ulkoinen insuliini aiheuttaa ateroskleroosia, kun anabolia ei sitten yksinkertaisen käsityskuvan mukaan koskaan loppuisi (joka siis kaiketi virheolettamus). (edit: vaikka, ehkä parasta jättää aterosklerot ja kolet yms. toiseen viestiketjuun, eli ohi)

Tietty olet nimimerkki nettifoorumilla joka tekee väitteitä, mutta koen arvokkaaksi kuitenkin vaikka vähän skepsistelen päälle.  :D
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 04, 2019, 16:19:33 ip
Merkillistä, miten kaikkein energiatiheimmän makroravintoaineen, rasvan, kalorit voivat nykyään kadota sopivissa oloissa kuin taivaan tuuliin. Merkillistä, että vain hiilihydraatit varastoituvat nykyään rasvaksi, vaikka ravinnon triglyseridirasvat ovat vähäisen muokkaustarpeen vuoksi elimistölle kaikkein helpoimpia ja energiatehokkaimpia varastoida rasvakudoksen rasvaksi, joka sekin on triglyseridirasvaa.

Niin, no, muistan pikku opinnoistani asiasta jotenkin näin: ravinnon rasvat ei katoa minnekään. Mutta niillä omat "radat", ja lipolyysi käynnistyy vasta kun veren insuliinitasot taas riittävän alhaiset ja insuliinin "vastapari" haimasta, eli glukagoni on veressä riittävällä tasolla (niin, melkein muistin ilman googlea). Varmaankin sitten kun glukogeenivarastot alkavat tyhjetä.

Tuosta pääsee kivasti ihmettelemään että mikä kumma niissä betasoluissa nyt immuunijärjestelmää riivaa, mutta alfasoluissa ei. Tai ehkä jälkimäinen sivulause väärää arvailua sekin.

Kiitän vielä suuresti kaikille, röllipetteri, pitkälinja ja susihukka ja muut  :) palaan vielä asiaan, mutta ensin otan pienen vlk-loman näistä LADAiluista ja teen ihan muuta.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Reiska - Toukokuu 05, 2019, 20:18:44 ip
olen LADAilija ja minua hämmentää se etteivät mitkään ohjeet tunnu pitävän paikkansa.
..............
Onko I-tyypin diabeetikoilla samanlaisia kokemuksia? Voiko sitä hallita ilman insuliinia?

Jos oman haiman insuliinituotanto on niin alhainen ettei se riitä edes perusinsuliiniin niin kokonaan ilman
ulkoista insuliinia siinä ei voi selvitä. Tavallisilla D1:llähän tilanne on juuri tälläinen.

Muistaakseni kun haiman kapasiteetista on enää jäljellä 30% niin se alkaa näkyä vs tasoissa ja
labrakokeissa mikä tarkoittaa että C-peptidi kokeen tulokset menee alle viitealueen.
Eli jos C-peptidi koe menee punaiselle niin se ei vielä välttämättä tarkoita että haima olisi täysin kaput.

D1/Ladassahan tuo vaihe kun oma insuliini riittää hoitamaan osan insuliinitarpeesta voi kestää vuosia.
Kun siinä vaiheessa säätelee esim. perusinsuliinin annoksia niin voi tulokset näyttää kummalliselta kun
esim. annoksen lisääminen tai vähentäminen ei tunnu vaikuttavan vs tasoon. Se johtuu siitä että
oma insuliini säätyy tilanteen mukaan ja lopputulos vastaa tarvetta. Jos nostaa liikaa niin sitten tulee hypo
jossain kohtaa ja jos laskee annosta liikaa niin oma insuliini ei riitä joka kohdassa täyttämään vajetta ja
näkyykin yllättävän rajusti vs tasoissa. Eli annosten säätöjen vaikutukset ei tunnu loogiselta verrattuna
tavallisiin D1 tapauksiin verrattuna joilla omaa insuliinia ei ole enää merkittävästi.

Kun D1/Lada tapauksella vuosien kuluttua insuliinituotanto hiipuu kylliksi niin muuttuu samanlaiseksi kuin muutkin D1:t eli
Ladaa ei oikeastaan ole sen jälkeen.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 06, 2019, 10:53:44 ap
olen LADAilija ja minua hämmentää se etteivät mitkään ohjeet tunnu pitävän paikkansa.
..............
Onko I-tyypin diabeetikoilla samanlaisia kokemuksia? Voiko sitä hallita ilman insuliinia?

Jos oman haiman insuliinituotanto on niin alhainen ettei se riitä edes perusinsuliiniin niin kokonaan ilman
ulkoista insuliinia siinä ei voi selvitä. Tavallisilla D1:llähän tilanne on juuri tälläinen.

...

Se johtuu siitä että oma insuliini säätyy tilanteen mukaan ja lopputulos vastaa tarvetta.

Ymmärrän nämä perusideat. Ideana on että haiman kyky tuottaa insuliinia hiipuisi hitaasti.

Omat ihmetykseni liittyvät enemmän siihen, miksi ensin vaikuttaa ettei haima tuota insuliinia, ja parin vuoden päästä liikunta+vähähiilihydraattinen tuntuu riittävän niin hyvin, ettei tarvitse pistellä. No, nyt kun ei ole voinut liikkua, tätä "ongelmaa" ei tosin enää ole (pitää taas pistellä).
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: Reiska - Toukokuu 06, 2019, 11:42:30 ap
Omat ihmetykseni liittyvät enemmän siihen, miksi ensin vaikuttaa ettei haima tuota insuliinia, ja parin vuoden päästä liikunta+vähähiilihydraattinen tuntuu riittävän niin hyvin, ettei tarvitse pistellä.
Tuota kutsutaan remissioksi eikä se liity pelkästään D1/Ladaan vaan kait suurin osa D1:stä kokee jonkin tasoisen ja pituisen remissio vaiheen senjälkeen kun insuliinihoito aloitetaan eli alun annokset vähitellen pienenee. Se voiko jättää joksikin aikaa ulkoa pistetyn insuliinin kokonaan pois riippuu vaan siitä oman haiman jäljellä olevista resursseista.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: pitkälinja - Toukokuu 06, 2019, 14:59:06 ip
Näin on. Omat 7 vuotiaan muistikuvani eivät riitä lähes 62 vuoden taakse. Sen kuitenkin muistan että kerrasta poikki ja pinoon, matka Helsingin lastenklinikalle alkoi. Siellä meni varmaankin ainakin kuukauden verran, ulkoiltiin ja katseltiin merta.

Mutta remissio ilmiö on muiden kuvausten perusteella tuttu. Tämäkin on minulle vähän hämärän peitossa tuo nykyinen tyypitys. Monet ovat pitkään olleet kakkostyyppiä ja vähitellen sairaus muuttuu ykköstyypiksi, kun insuliinin tuotanto käytännössä loppuu. Nyt luen viestejä insuliiniuhoitoisista kakkostyypeistä? Ja meistä ykköstyypeistä joilla on kakkostyypille tyypillisiä ominaisuuksia tullut ajan saatossa.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 06, 2019, 21:05:12 ip
Omat ihmetykseni liittyvät enemmän siihen, miksi ensin vaikuttaa ettei haima tuota insuliinia, ja parin vuoden päästä liikunta+vähähiilihydraattinen tuntuu riittävän niin hyvin, ettei tarvitse pistellä.
Tuota kutsutaan remissioksi eikä se liity pelkästään D1/Ladaan vaan kait suurin osa D1:stä kokee jonkin tasoisen ja pituisen remissio vaiheen
...

Aivan. Tai ehkä jos se vielä... Kiitos kommenteista :)
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 06, 2019, 21:20:41 ip
...
Monet ovat pitkään olleet kakkostyyppiä ja vähitellen sairaus muuttuu ykköstyypiksi, kun insuliinin tuotanto käytännössä loppuu. Nyt luen viestejä insuliiniuhoitoisista kakkostyypeistä? Ja meistä ykköstyypeistä joilla on kakkostyypille tyypillisiä ominaisuuksia tullut ajan saatossa.

Eikös voi olla molemmat.

Omat lyhyen oppimäärän käsitykset on:
Langerhans häviää --> T1.
Lihassolujen insuliinireseptorit kyllästyy jatkuvaan insuliiniin, kortisoliin ja sokeriin, kun nesteet ei vaihdu --> T2.
Otsikko: Vs: I-tyyppejä, jotka hoitavat sokereita pelkällä ruokavaliolla/liikunnalla?
Kirjoitti: kaskas - Toukokuu 17, 2019, 10:05:10 ap
Sain HbA1c arvot tältä vuodelevon sisältävältä ajalta. Piti hieraista silmiä kun arvo oli alle 45 mmol/mol.

Ehkäpä kyseessä on vain riittävän innostavan hikiliikunnan, vuorokausipaastoilun, palelemisen ja joogailun tulos - koska en halua totella taudinkuvia. Tai hannuhanhen "remissio" joka nyt vain sattuu kestämään. Ei sillä ettei yksi pussillinen perunalastuja olisi riittänyt hyperöimään viimeviikolla (levossa) ilman insuliinia (varmaankin lähes vuorokaudeksi).