Kohtauspaikka

Kohtauspaikka => Diabetes ja ravinto => Aiheen aloitti: vivianv - Kesäkuu 10, 2014, 18:21:23 ip

Otsikko: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: vivianv - Kesäkuu 10, 2014, 18:21:23 ip
http://www.hs.fi/ruoka/Torjuntavoitto+el%C3%A4inrasvasta+on+osa+kansallista+mytologiaamme/a1399259449096
Hesarin kolumni toukokuulta, mennyt ohi omien silmien. Juttu alla:


"Tänään minulla on teille shokeeraavia uutisia: neljäkymmentä vuotta ravintovalistusta saattaa olla väärässä", lääkäri aloittaa. Hän katsoo tv-kameraan kokeneesti, naisyleisö hymyilee taustalla.

"Vallankumouksellisessa käännöksessä yhä useampi lääkäri, minä mukaan lukien, alkaa taipua sille kannalle, että tyydyttynyt rasva ei ehkä olekaan niin epäterveellistä."


Ohjelma on yhdysvaltalainen The Dr. Oz Show. Lääkäri on sen tähti, sydänkirurgi ja julkkis Mehmet Oz. Jakso Totuus tyydyttyneestä rasvasta lähetettiin pari viikkoa sitten. Hänen uutisensa on "shokeeraava", koska Oz on vuosia kehottanut yleisöään karttamaan kovia rasvoja.

Tänään hän kääntää takkinsa. Tuosta noin vain.

"Kuinka me nyt näin erehdyimme?" Oz kysyy studiovieraaltaan, lääkärikollega Peter Attialta.

"Ravitsemustieteessä on niin paljon mytologiaa", Attia aloittaa. "Ajatus, että sydäntaudit johtuvat tyydyttyneestä rasvasta on juuri sellainen kulmakivi... Olin utelias, ja kun menin katsomaan todisteita sen puolesta, ne osoittautuivat vähintäänkin hatariksi."

Amerikkalaisen viihteellisesti nämä lääkärit esittelevät nyt yhdessä uudet opit: pääpahis onkin sokeri ja valkoinen vilja, ja näitä karttaessa saa turvautua eläinrasvaankin. Ei ole tarkoitus alkaa elää pekonilla, mutta kannattaa valita rasvainen maito rasvattoman sijasta, koska se pitää nälän loitolla pidempään ja näin ei tarvitse hetken päästä järsiä keksejä. Sokerijogurttia parempi on ostaa rasvainen jogurtti ja laittaa sekaan marjoja, ja niin edelleen.

Kun katson ohjelmaa, itse viesti ei ole minusta yllättävintä. Ne kymmenen vuotta, jotka olen seurannut ravitsemustieteitä, suunta on ollut jatkuvasti selvempi: eläinrasva on pienempi paha kuin höttöhiilarit eli sokeri, valkoinen vilja ja muu prosessoitu ruoka ("humpuuki", sanoisi kokki Jaakko Kolmonen ).

Yllättävintä on se, kuinka helposti tämä suunnanmuutos näytti amerikkalaistohtorilta onnistuvan. Nyt näyttääkin tältä: tehkää toisin kuin olemme neljäkymmentä vuotta kehottaneet.

Suomessa se ei olisi näin helppoa. Ei, vaikka professori Mikael Fogelholm ilmaisi suunnilleen saman asian vappuna neljä vuotta sitten tässä lehdessä:

"Uudempi johtopäätös on, että jos eläinrasvaa vähennetään ja sen tilalle tulee hiilihydraattia, sydäntautien vaara ei pienene vaan saattaa jopa hieman suurentua."

Tämä ei johtanut minkäänlaiseen muutokseen Suomessa. Kukaan ei kehottanut vaihtamaan sokerijogurttia bulgarialaiseen. Miksei?

Yksi syy liittyy siihen, mitä studiovieras Attia sanoi: meillä on oma mytologiamme. Yhdellä suurella sanalla: meillä on Pohjois-Karjala-projekti.

Pohjois-Karjala-projekti oli enemmän kuin kansanvalistusohjelma – siitä tehtiin myyttinen kansan pelastaja. Muissa maissa margariinia suositeltiin, meillä margariini kanonisoitiin.

Pohjois-Karjalan ihme on talvisodan ihmeestä seuraava ja edellä Lordin Euroviisuvoittoa. Siitä tuli kansanterveyden ja kansanterveyslaitoksen kulmakivi.

Tämän takia eläinrasva aiheuttaa Suomessa moraalista närkästystä: kyse ei ole siis vain terveydestä, vaan kansallisesta kulmakivestä. Jos kulmakiveen kajoaa, kaikki romahtaa. Vain vastuuton voisi haluta sellaista.

Eläinrasvan puolustaminen Suomessa on siis vähän kuin saksalainen yrittäisi sanoa jotain kaunista kansallisaatteesta.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: Reiska - Kesäkuu 10, 2014, 18:36:16 ip
Pitkään aikaan en ole enää välittänyt tarinoista että mikä mukamas terveellistä jne. Uusi vuosikymmen ja taas muuttuu hieman nuo näkemykset. Syön kaikkea tasaisesti (jos tuntuu vaan hyvältä) niin on suurempi todennäköisyys että tulee myös oikeita ravintoaineita saatua. Ainoastaan vältän sellaista johon on lisätty puhdasta sokeria.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: dadda - Kesäkuu 10, 2014, 19:07:20 ip
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu myös kansanvalistusaate ja yhden totuuden perinne. Ei voi olla montaa totuutta, ja valittu totuus pitää saada laitaluvulla läpi, muuten uhkaa kansallinen hajaannus.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: lomalle - Kesäkuu 10, 2014, 21:43:57 ip
Leipää pn syötävä 6-8 palaa päivässä. Päälle pitää sipaista kevytlevitettä.

Muistaako kukaan tuota terveysväitettä kun Pekka Puska lähti eläkkeelle ?
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: ergava - Kesäkuu 15, 2014, 15:11:13 ip
Veikeitä päätelmiä tuossa lehtijutussa.
60-luvulla syötiin voivuoria alennuksella, kun maitorasvaa tuli liikaa. Olikohan niistä haittaa vai hyötyä. Ainoa D2 sukulaiseni silloin kumminkin sairastui ja kesti n.20v.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: lomalle - Kesäkuu 15, 2014, 21:38:21 ip
Loppuiko hänen 2-sokeritautinsa?
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: dadda - Kesäkuu 15, 2014, 22:46:15 ip
Vivi, mytologiatkin muuttuu mutta hitaasti - eikä sitä tunnusteta ääneen kun ne lopulta muuttuu. Uudessa d-lehdessä neuvotaan laihduttajaa, miten pitää välttää sokeria ja suosia täysjyvää valkoisen sijaan, sen sijaan laihduttajakin tarvitsee rasvaa eikä sitä saa karsia kokonaan pois, ja laihduttaja tarvitsee proteiinia tarpeeksi. Hiilarien kokonaismääristä ei puhuta mitään, ei suuntaan eikä toiseen.

Että sentään edes tähän suuntaan mennään - vaikka mua harmittaakin tämä uppiniskaisuus, jossa mieluummin puhutaan lihavuusleikkauksesta hoitomuotona NORMAALIPAINOISELLE d2:lle mieluummin kuin kansallisjuureksemme perunan sokerivaikutuksista. 5:2 adieetti oli saanut sivun mittaisen arvion, jossa mietittiin yhteensopivuutta d:n kanssa - tällaisen olisi ajat sitten voinut tehdä myös karppauksesta, jos rasvavalinnat olivat se peikko mitä pelättiin. Osa mytologiaa on myös se, mistä vaietaan.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: Toukka - Kesäkuu 19, 2014, 08:20:52 ap
Kolumni samasta teemasta: Kuka tietää totuuden ruoan tervellisyydestä?
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuka+tiet%C3%A4%C3%A4+totuuden+ruoan+terveellisyydest%C3%A4/a1403072755574

"Kuka sitten tietää totuuden ruoasta? Ei kukaan, mutta ravitsemustutkijat tietävät sen paremmin kuin me muut."

Vivianv aloitti tämän keskustelun kopioimalla Joonas Konstigin Hesarin kolumnin. Konstig ei taida ravitsemustutkija olla, mutta kukapa ei olisi kaiken tietävä asiantuntija ;)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joonas_Konstig
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: Dad - Kesäkuu 19, 2014, 10:49:46 ap
Oli todellakin lapsellisen surkea kolumni Hesarissa. Viesti oli: Kansa hiljaa, kyllä papisto tietää paremmin.

Asiaan perehtymättömän toimittajan juttu asiaan perehtymättömille lukijoille oli lyhyydestään huolimatta täynnä asiavirheitä ja fiilispohjaisia väitteitä.

Edelleenkään tieteessä ei päde perusteluna, että jostain on yleinen yhteisymmärrys. Tiede ei ole huutoäänestystä.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: Kanerva* - Kesäkuu 19, 2014, 13:56:58 ip
Osalle kansasta kelpaa tieteellisistä tuloksista vain ne tulokset, jotka tukevat omaa käsitystä ko. asiasta  8)

Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: vivianv - Kesäkuu 19, 2014, 14:33:46 ip
Enempää ottamatta kantaa vihjauksiin itse kunkin asiantuntemuksen tasosta tai toivotusta asiain tilasta ravitsemuksessa totean, ettei aloituskolumnin relevantti sisältö ottanut kantaa ravitsemustieteellisiin käsityksiin sinänsä, vaan sen kärki kohdistui kansallisen ja kansainvälisen ravitsemustieteellisten diskurssien eroavaisuuksiin.

Diskurssi tarkoittaa yleisimmässä merkityksessään ajattelutapojen, käsitysten ja olettamusten kokonaisuutta. Diskurssi määrittää jonkin tietyn aiheen kielenkäyttöä ja ehkä tärkeimpänä sitä, mitä siitä aiheesta voidaan ylipäätään puhua tai ajatella. Diskurssi sisältää ja myös toisintaa kunkin ajanjakson/erityisalan käsitystä todellisuudesta ja edelleen ohjaa todellisuuden havainnointia. Diskurssi sisälttää vallankäyttöulottuvuuden; se joka määrittelee ja hallitsee diskurssia, dominoi yleensä yleisemminkin sitä, minkälaista lopputulosta asiasta on suotavaa edes hakea, mikä on tai pikemminkin voi olla totta.

Diskurssiteoria sopii meikäläiseen ravitsemuskeskusteluun kuin nenä päähän. Se tekee ymmärrettäväksi väärinajattelijoihin kohdistuvan aggression, pilkan ja huomiottajättämisen. Väärinajattelija uhkaa paitsi diskurssia, sen myötä koko taustalla vaikuttavaa koneistoa.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: Kelmi - Kesäkuu 19, 2014, 15:01:57 ip
HÄH?
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: Dad - Kesäkuu 19, 2014, 16:59:36 ip
Osalle kansasta kelpaa tieteellisistä tuloksista vain ne tulokset, jotka tukevat omaa käsitystä ko. asiasta  8)

Valitettavasti aika suurelle osalle. Oman kannan tukemiseen riittää välillä käsittämättömän köykäiset perusteet.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: tapsa - Kesäkuu 19, 2014, 20:00:16 ip
Osalle kansasta kelpaa tieteellisistä tuloksista vain ne tulokset, jotka tukevat omaa käsitystä ko. asiasta  8)

Entä jos:
osalle kansaa kelpaa tieteellisistä tuloksista vain ne tulokset, jotka tukevat omaa kokemusta ko. asiasta.

Kokemuksethan voivat olla eri henkilöillä hyvinkin erilaisia.
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: dadda - Kesäkuu 19, 2014, 23:09:53 ip
Tapsa naulan kantaan!! Varsinkin näin yksilöllisessä taudissa se mikä pätee "yleensä" ja keskimäärin ei päde kaikkiin. Ja silti pitäisi tieteenkin voida puhua myös meistä muista kuin keskimääräisistä, koska mekin olemme totta. Minun totuuteni ei ole valhetta vaikka se ei ole keskimääräistä, tai sitä ei saada joukkotutkimuksisa esiin. Ja se on vielä eri asia, kuinka poikkeuksellinen vaikkapa minä olen...

Vivi, paras diskurssimääritelmä mitä olen lukenut...
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: muten vain - Kesäkuu 20, 2014, 07:54:47 ap
 hieno kirjoitus viviltä.   käypähoito suositusten tekijöiden pitäisi sisäistää tuo kirjoitus, samoin eri potilasjärjestöjen vastuuhenkilöiden, lopettaen sarvikuonomainen käyttäytyminen.


hyvää jussia kaikille. :) ;) :)
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: äskoo - Kesäkuu 20, 2014, 11:15:32 ap
Hesarin pääkirjoitus tänään:
Lainaus
Tiesitkö, että on olemassa yrttiseos, joka parantaa kaikki syövät? Sen on löytänyt kanadalainen sairaanhoitaja, mutta sitä ei saa käyttää, sillä lääketehtaat, Maailman terveysjärjestö WHO, eri maiden terveysviranomaiset ja toimittajat pimittävät tietoa tahallaan.

"Dokumentti" ihmeyrtistä leviää sosiaalisessa mediassa, vaikka väite kaikkien syöpien parantamisesta on absurdi ja maailmanlaajuinen salaliitto olisi kai käytännössä mahdoton.

Samankaltaisia salaliittoteorioita esitetään usein myös ruoan terveysvaikutuksista. Yksi yleisimmistä teorioista väittää, että ravitsemustutkijat, viranomaiset ja media ovat maataloustuottajien asialla. Teorian tueksi ei tarvitse esittää todisteita. Pelkkä väite riittää kylvämään epäluuloa asiantuntijoita kohtaan.

Toinen ruokasodassa käytetty taktiikka on vielä ovelampi: kumotaan väite, jota ei ole esitettykään. Kas näin: 1) Väitetään, että viralliset terveyssuositukset kehottavat välttämään rasvaa. 2) Kerrotaan rasvan terveyshyödyistä. 3) Jätetään mainitsematta, etteivät asiantuntijat ole vuosikymmeniin kehottaneet välttämään kaikkia rasvoja. 4) Esiinnytään salatun totuuden paljastajana.

Kolmas taktiikka on hämärtää käsitystä asiantuntijuudesta. Ravitsemuksen asiantuntijoina esiintyy nykyisin insinöörejä, kirurgeja, liikuntaintoilijoita ja toimittajia. Kun he arvostelevat ravitsemustutkimusta, syntyy kuva, että asiantuntijat riitelevät keskenään.

Tällöin unohtuu, että ravitsemustutkijat ovat varsin yksimielisiä suurista linjoista. Yksittäisiä, eri suuntaan viittaavia tutkimustuloksia on kuten tieteessä aina. Juuri tässä on tieteen hienous. Se ei väitä tuntevansa lopullista totuutta. Uutta tietoa tulee jatkuvasti, ja uusi tieto muuttaa vanhoja käsityksiä.

Sotkuun on ainakin kolme syyllistä.

Yksi niistä ovat huuhaatiedon levittäjät, joista osa uskoo vilpittömästi asiaansa, osa tekee ravitsemuksella omaa bisnestään. Toinen olemme me toimittajat, jotka rakastamme ristiriitoja ja yllättäviä tutkimustuloksia ja annamme siksi tilaa myös huuhaalle. Kolmantena ovat asiantuntijat, joista osa ei perustele kantojaan eikä antaudu avoimeen keskusteluun arvostelijoiden kanssa.

Kuka sitten tietää totuuden ruoasta? Ei kukaan, mutta ravitsemustutkijat tietävät sen paremmin kuin me muut.

Satu Vasantola satu.vasantola@hs.fi
Twitter: VasantolaSatu
Kirjoittaja on HS:n palvelujournalismin
toimituksen esimies.

(Sori, että jouduin laittamaan koko jutun lainauksena, koska linkin kautta juttuun pääsevät vain ne, joilla on digi-lehden lukuoikeudet)
Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: Matti H - Kesäkuu 20, 2014, 15:54:14 ip
Uudessa d-lehdessä neuvotaan laihduttajaa, miten pitää välttää sokeria ja suosia täysjyvää valkoisen sijaan

Samassa Diabetes-lehdessä kehotettiin ”bongaamaan Sydänmerkki-uutuudet”, mm.
* Elovena Muumi Täysjyväkaura & Neljä Marjaa annospikapuuro: sokeria n. 10%
* Milkfreedom Mustaherukka Vanilja Soygurt: lisättyä sokeria 6,3% painosta.
* Elovena Muumi Täysjyväkaura&Vadelma välipalakeksi (myös Täysjyväruis&Hedelmä): molemissa yli 10% lisättyä sokeria, ainesosaluettelossa ei ilmoiteta tarkkaa määrää. Kaurakeksissä kauraa 33% ja täysjyväruiskeksissä ruista 25%.
* Arla Ingman Rasvaton mustikka-mustaherukkajogurtti: sokeri ainesosalistalla toisena, hiilihydraatti yht. 11g/100g.
* Sokerina pohjalla Rainbow Kerrosviili 1 % Ruusunmarja: sokeri ainesosalistalla toisena, hiilihydraatti yht 12g/100g.

Nimenomaan sydänmerkki edustaa kansalaiselle ruokavaliosuosituksia käytännössä: THL:n tutkimuksen mukaan 74 prosenttia miehistä ja 93 prosenttia naisista tuntee Sydänmerkin (Sydänliitto 2013). Sydänmerkkituotteilla on myös THL:n siunaus joten niitä voi hyvällä syyllä sanoa virallisterveellisen ravitsemuksen malliesimerkeiksi. Sydänliitto jatkaa vanhalla sokerivehnäkanelikorppu -linjallaan.

Tiedän että Sydänliitto perustelee näiden sokeripommien suosittelua sillä, että ne ovat tuoteryhmässään terveellisempiä kuin muut. Mutta miten ihmeessä 10% sokerilisäys tekee puurosta parempaa kuin ihan oikea 100% kaurapuuro? Kuvitelkaa että Sydänliitto suosittelisi esim. 10% rasvaa sisältävää maustamatonta jugurttia, sehän lähentelisi absurdia? (Tässä näkyy vivianv:n mainitseman diskurssin vaikutus.) Virallinen linja on, että sokeri on pieni ongelma verrattuna kovaan rasvaan. ”Fogelholmin mukaan sokerin käyttö ei ole suomalaisen ruokavalion suurimpia murheita.” (HS 7.3.2014)

Muuten tämän voisi ottaa huumorilla mutta seuraukset ovat todellisia: Kun lapsi on aamupalaksi saanut ”terveellistä” muumipuuroa, niin sitten päivällä syödään Finduksen sydänmerkittyä vehnäjauhopaneroitua kalaa (kalasisältö 56%) ja välipalaksi ns. täysjyväruiskeksi.






Otsikko: Vs: Lehtijuttu: torjuntavoitto eläinrasvasta ja kansallinen mytologia
Kirjoitti: rasvis - Kesäkuu 23, 2014, 09:59:22 ap
Laitoin Hesarin Vasantolalle henk.kohtaista palautetta tuosta ruokakolumnistaan. Sain ihan asiallisen vastauksen ja lupas jatkossa ehkä tehdä myös samaa aihepiiria sivuavan kolumnin, jossa käsitellään myös sairauksia ja etenkin diabetes näkökohtaa ...katotaan, nyt josko sellaista sitten jatkossa tulee.