Kohtauspaikka

Kohtauspaikka => Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes => Aiheen aloitti: **DONOTDELETE** - Helmikuu 23, 2009, 15:51:58 ip

Otsikko: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Helmikuu 23, 2009, 15:51:58 ip
Nyt kun 2,5 v on pistelty, on tullut ajankohtaiseksi miettiä pumppu mahdollisuutta.
Onko mielestäsi pumpun edut suuremmat kuin haitat?
Mitä mielestäsi nuorelta edellytetään että hän pystyy hallitsemaan pumpun käytön?
Oletko sinä yksi niistä, joka ei enää koskaan harkitsekkaan pumpun ottamista takaisin? Miksi?
Oletko sinä yksi niistä joka ei millään enää luopuisi pumpusta? Miksi?
Ajatusmaailmaa ja suhtautumista hoitoon on ainakin muutettava. Enää ei ole pohjalla pitkää vaan pelataan vaan nopealla.Ja laitteiden on oltava kunnossa.
Vatinee myös tiuhempaa mittailua.
Tiedän että näistä on pilvin pimein juttuja aiemmilta vuosilta, mutta jos jaksat kertoa tämän hetkistä tunnetta.
Kiitos!
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: Miepä vaan - Helmikuu 23, 2009, 21:13:40 ip
Mä en kyllä kuuna päivänä vaihtais takasi. Musta pumpun kanssa on paljon helpompi pelata ja sitä on enempi ku helppo käyttää. Iha turhaa musta pelotella, et pumppu on nii vaativa. Mun elämä on ainaki valtavasti helpottunu pumpun saamisen jälkee.

Se on huonoo, et toisaalta tää on liian helppoa. Jos tiedät mitä tarkotan...

Ja siitä en pidä, että on pakko käydä keskussairaalassa kontrolleissa. Ja jos lähtee vaikka viikonlopuks jonneki, on mietittävä varasysteemit mukaan.

Mut siis kaiken kaikkiaan musta pumpun kassa eläminen on niin paljon helpompaa. Kaikkee ei enää tarvi suunnitella niin tarkkaan.
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: ellinoora - Helmikuu 24, 2009, 13:09:35 ip
Minulla on alkanut samanlailla pumpun mietintä ja kysymyksiä on. Itselleni ajatus siitä, että jotain olisi koko ajan minussa kiinni on se kynnyskysymys. Olen kaikesta lukemastani ymmärtänyt, että pumpulla (ja tehokkaalla omaseurannalla) on mahdollisuus saavuttaa oikein hyvä hoitotasapaino, joten tämä on minulle selvää.

Hassuja kysymyksiä on koko liuta:
- Sekoaako yöllä siihen letkuun
- pitääkö kanyyli irroittaa suihkuun/saunaan mennessä
- Minkäkokoinen neula on kyseessä
- Näkyykö neula & letku vaatteiden alta
- Tuleeko poikkeustilanteita (kanyyli tukossa, pistopaikka tukossa yms.) usein
- Mihin laittaa mittari kesällä, jos ei ole kuin kesämekko
- Miten urheilutilanteissa. Juoksu, spinning, ratsastus, yms. pysyykö pumppu hyvin mukana
- Miten onnistuu matkailu (olen esim. lähdössä kesällä 3 vkoksi seikkailemaan ympäri kaliforniaa ja tarkoitus on myös telttailla luonnonpuistoissa)
- Kuinka kauan kestää, että tottuu siihen, että jotain roikkuu mukana koko ajan
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: d1-nainen - Helmikuu 24, 2009, 13:19:35 ip
Tässä jotain vastauksia:

-letkuun ei sekoa, mutta joskus se menee solmuun yöllä: ei haittaa mitään
-kanyylia ei tarvi irrottaa saunaan/suihkuun mennessä
-neula on ohut eikä juuri satu
-näkyykö, riippuu vaatteista ja jos näkyy, ei ainakaan mua haittaa yhtään, pidän yleensä letkua ihan reilusti näkösällä enkä yritäkään piilotella
-poikkeustilanteita tosi harvoin
-kesämekossa laitan pikkareihin tai liiveihin kiinni
-urheilussa ei yleensä ongelmia itse pumpmun kanssa, mutta hikoillessa kanyylin tarrat ei mulla aina pysy kunnolla; monella muulla kyllä pysyy, mutta mä olenkin tosi kova hikoileen
-matkailussa ei mitään ongelmia, paljon helpompi ku kynät ja oon matkaillut alkeellisissa oloissa, joissa ei suihkuja, vessoja, sähköjä jne, lentokoneessa myös ok jne
-päivässä tottuu siihen, että se on mukana  
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: Misty - Helmikuu 24, 2009, 13:23:13 ip
Mä taas luovuin pumpun myötä mekkojen käytöstä. Käytän kesällä kyllä hame paita yhdistelmää mutta koko mekkoon en jaksa pumppua laittaa (näkyy alusvaatteista vartalonmyötäisen mekon kanssa ja jalkakotelo hilasi pois jos iho vähän hikosi)
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Helmikuu 24, 2009, 13:42:18 ip
Kiitos, paljon valaisevaa ja kannustavaa tuli.
Lueskelin sellaista käypähoito suositus tutkimusta jossa pää asiassa valiteltiin pumppuhoidon kalleutta verrattuna kyniin. Muuten oli positiivista hoidon helppoudesta ja tasapainon parenemisesta.
Miinusta juuri nuo tukkeutumiset ja ketoasidoosit ( tästä en ole vielä paljoa perillä)Ihon tulehdukset harvoilla.

Sattuuko se oikeasti se katetrin laitto
Saakohan sitä äityli kokeilla nahkaansa ensin
Niinkuin silloin kun aloiteltiin d-hoitoa, niin hetihän sitä piti itse kokeilla miltä se pistäminen tuntui.
Nipisti muttei SATTUNUT

Pitää taas punnita että pistääkö 1 tai 21 x / 3 pv, voi se lisätä hoitomotivaatiota, ja jäisi se ainainen höpöttäminen vähemmälle,jos sitä inskaa olisi helppo annostella napin painaluksella.
Antakaa vaan lisää hyvää palautetta, mutta olisi kiva tietää myös niistä pahimmista sudenkuopista, ja voiko niiltä välttyä.

Kiitos kiitos, ihanat ihmiset!!!

Ahaa-haaa-haaaa nyt keksin TOSI tyhmän jutun...
Ei diabetes pahoille tule,
sokeritauti juotaville!!!
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: _Xenia - Helmikuu 24, 2009, 14:17:14 ip
Minä kuulun niihin, jotka eivät ikinä eikä mistään hinnasta enää luopuis pumpusta!

Ja miksi:

- Tasapaino on paljon helpompi pitää pumpulla kuin ennen.
- Poisti aamunkoitto-ongelmat.
- Voin lähteä etukäteen suunnittelematta lenkille, ilman että tarvitsee tankata.
- Rankan liikunnan jälkeen voin laittaa perusinsuliinin pienemmälle (esim -30%) koko illaksi, jolloin vältyn usealta hypolta tai tankkaukselta. Aamulla otettua Protaa tai Levemiriä sen sijaan ei enää poisteta kropasta.
- Paino pysyy helpommin siellä missä on =  sopivissa lukemissa.
- Tehnyt urheilemisen (ja elämän muutenkin) paljon helpommaksi, vapaammaksi ja hypottomammaksi.
- Usein palavereissa asiakkaat tarjoavat viineriä tms. aiemmin jouduin kieltäytymään, kun en viitsinyt ruveta insuliinikyniä kaivelemaan ja sillä pistämään. Nyt voin nauttia tarjottavat herkut ja ottaa insuliinia laittamalla vain käden taskuun.
-Yllätys, yllätys -pistämisen lopettaminen tuntui yllättävän kivalta, vaikka en sitä etukäteen osannut yhtään odottaa.
- Lyhyille reissuille ei tarvitse insuliinikyniä mukaan -> ei tarvitse aina raahata laukkua.
- Hba1c on koko pumppu aikani ollut alle 8 ja lähes koko ajan alle 7,5. Mittauksia teen paljon vähemmän kuin insuliini aikoina, joina hba1c oli yhtä hyvä.

Nuo nyt tuli ensimmisenä mieleen. Vastaan vielä noihin ellinooran kysymyksiin.

- 4-vuoden aikana pumpun kanyyli on kaksi kertaa irronnut yön aikana. Pumppu tai letku ei häiritse yöllä. Unissani joskus siirrän pumppua, jos se sattuu huonosti vaikka kyljen alle. Tuo ei ainakaan minun untani häiritse.

- Kanyylia ei tarvitse irrottaa, kun menee saunaan tai suihkuun. Pumppu ja letku jätetään pois. Letkun saa ainakin minun mallissani tosi helposti irti. Irrotan pumpun usein, esim. pukiessani.

- Neuloja on eri kokoisia. Minun kanyyli on 6 mm pitkä muovinen putki. Ei satu eikä tunnu yhtään. Ei myöskään irtoa kovin helposti. Nykyään itse asiassa pistäminen tuntuu tosi hankalalta, kun sitä tekee niin harvoin.

- Letku ei juuri näy vaatteiden alta. Tämä riippuu tietysti vaatteista. Itsekin mietin tätä etukäteen, mutta ei ole tosiaan ollut iso murhe.

- Poikkeustilanteiksi lasken ne kaksi yötä, kun kanyyli oli irronnut, enkä ollut herännyt siihen. Kerran pumppu putosi asfalttiparkkikselle ja halkesi. Paljon olin pumppua sitä ennen pudotellut ja paiskinut (vahingossa) ja todennut tosi kestäväksi, mutta sillä kertaa sitten vaan putosi sellaisessa kulmassa, ettei kestänyt. Seuraavana päivänä oli suunnistuskisat ja sain järkättyä vielä samana iltana uuden pumpun pumppupäivystyksestä.

-Minulla on kesäksi valikoitunut aika pitkälle sellaisia vaatteita, ettei ole ollut ongelma. Mekkoja ja sortseja joissa on taskuja. Hyvin istuvissa ja napakoissa pikkuhousuissakin pumppu pysyy melko hyvin tuossa lonkkaluun edessä (kuopassa). Minulla on tähän tarkoitukseen erikseen muutamat alushousut. Rannalla otan pumpun irti ja laitan laukkuun. Kerran tunnissa kaivan pumpun esiin ja otan tunnin annoksen. Ihan hyvin on pysynyt sokerit kuosissa noinkin.

-Urheilussa pumppu on aivan ehdoton. Ei ylimääräisiä tankkauksia ennen tai jälkeen. Insuliinit vaan säädetään liikunnan mukaan. Auttaa painoa pysymään hallinnassa. Toiset liikkuvat pumpun kanssa, mutta minä irrotan pumpun rankemman liikunnan ajaksi. Minä suunnistan, tanssin, lenkkeilen, hiihdän, luistelen, käyn salilla jne... Liikunnan loputtua otan n. puolet siitä määrästä mitä perusinsuliinia on jäänyt saamatta, muuten verensokeri lähtee nousuun. Talvisin urheilen pumpun kanssa ettei se jäädy autossa, mutta silloin sen saaminen vaatteisiin on helppoa. Tuolloin vähennä basaalin tosi pienelle.

-Ekalla etelänreissulla mulla oli pumppu kotona ja kynät käytössä. Tuntui silloin helpommalta ja sovimme lääkärinkin kanssa niin. Muilla reissuilla olen miettinyt asiaa, mutta sitten laiskuuttani ottanut pumpun vaan mukaan. Sen kanssa elo on jotenkin niin paljon helpompaa kun siihen on tottunut.

-Minä taisin unohtaa sen jo ekana päivänä moneen otteeseen. Siinä vaiheessa muistin, kun piti pistää. Tuntui oikeasti kivalta, kun sain ekan kerran vuosiin syödä pistämättä, ja tuntuu edelleenkin. Väillä tulee kyllä napsittua pieniä välipaloja pitkin päivää: keksejä ja hedelmiä ja sellaisia. Sen tavan opin vasta saatuani pumpun.

Itse mietin ihan noita samoja kysymysiä silloin. Emmin ja puntaroin. Mietin jopa, että pumppu vaikuttaisi jollain lailla siihen miten seksikkäänä mieheni minut näkisi tai sitten seksielämään ylipäätään. Ihmiset on tietysti erilaisia, mutta itse tuntuu ihan hullulta että emmin tuolloin. Lähinnä harmittaa, etten aiemmin osannut pyytää moista. Tunnen itseni vähemmän sairaaksi tai vähemmän diabeetikoksi nyt.

Tulipa pitkä vastaus. No jos joku jaksaa lukea, niin on varmasti asiasta kiinnostunut :-)
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Helmikuu 24, 2009, 14:46:02 ip
kiitos, kiitos jaksoin lukea, ja kyllä ollaan tosi kiinnostuneita.
Siis myös poikani on, vaikka hänet saa varmaan muuttamaan mielensä vain sanomalla että se letku voin mennä tukkoon
Mutta sekin on varmaan hoidettava asia, ja teknisten laitteiden kanssa on aina oltava pikkasen varpaillaan.

Ja pelko pois! What the h***! Kokeillaan, sittenhän sen tietää!
Lisää vaan etsimään tietoa!
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: d1-nainen - Helmikuu 24, 2009, 15:56:34 ip
Lainaus:

Väillä tulee kyllä napsittua pieniä välipaloja pitkin päivää: keksejä ja hedelmiä ja sellaisia. Sen tavan opin vasta saatuani pumpun.





Hih, mä taas opin pumpun saatuani tavan, ettei tarvi syödä kuin silloin kun on nälkä, ei siis tarvi syödä välipaloja tms vaan voi olla vaikka 8 tuntia päiväsaikaan syömättä ja sittenhän se nälkä jo viimeistään onkin. Voi myös nukkua vaikka pitkälle iltapäivään, se saattaisi nuorta ihmistä kiinnostaa, jos pumppua harkitsee.
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: VUORISTORATA - Helmikuu 24, 2009, 16:54:54 ip
Hei! Minua alkoi kiinnostamaan, kun kehuit pumppuhoitoa. Itselläni on nimittäin aika heittelevä verensokeri. Heräsi vaan kysymys: Onnistuuko ratsastus, jossa käytän aina turvaliiviä, pumpun kanssa? Kuka osaisi vastata. Entäs uiminen... tuli vaan mieleen, kun mietin tässä eri vaihtoehtoja paremmalle sokeritasapainolle.
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: Primrose - Helmikuu 24, 2009, 22:23:49 ip
Lainaus:

Onnistuuko ratsastus, jossa käytän aina turvaliiviä, pumpun kanssa? Kuka osaisi vastata.




Kyllä onnistuu. Minulla "pumppu-uraa" takana kuutisen vuotta, ja tuon saman ajan olen ollut myös aktiivinen ratsastuksen harrastaja. Aina, kun kiipeän ruunanretaleeni selkään, minulla on päällä turvaliivi, eikä pumppu ole vaikuttanut millään tavoin häiritsevästi ratsastamiseen tai turvaliivin käyttämiseen. Pumpun kanssa ratsastaminen, kuten muukin liikkuminen, on osoittautunut vain paljon helpommaksi toteuttaa ilman hypoja tai hypereitä !
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: Jalari - Helmikuu 25, 2009, 09:46:36 ap
Tämä liikunta pumpun kanssa on myöskin yksilöllistä. Minusta  tuntuu siltä että jos kropassa on ateriainsuliiniannosta jäljellä (minkä kesto n. 3 tuntia)  niin ihan kävelylenkilläkin tulee hypot. Rankassa liikunnassa minulla menee vain noin 15% normaalista perusinsuliinimäärästä ja yllättävän varovaisesti saa tankata. Riippuu hiukan siitä missä sokerit on ennen liikuntaa. Liikunnan jälkeen taas pitää ottaa melkeinpä ylimääräinen annos kun sokerit muuten nousee. Voi olla että mun kannattasi lisätä vaan liikunnan aikaista perusannosta ja rohkeemmin ottaa tankkausta liikkuessa. Otan perusannoksen alas jo 2-3 tuntia ennen liikuntaa samalla kun syön ja otan ateriainsuliinin, jonka vaikutus hoitaa perusinsuliinin tehtävän myös liikuntaan asti. Tällä lailla saadaan kroppa mahdollisimman tyhjäksi liiasta insuliinista ennen liikuntaa. Olen miettinyt että mahtaako tuo "ylimääräinen rasvakerros" vatsalla vaikuttaa siihen että ei niin hirveän nopeasti perusinsuliinin tiputtaminen vaikuta...
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: ellinoora - Helmikuu 25, 2009, 10:00:42 ap
Kiitos _Xenia LOISTAVASTA vastauksesta kaikkiin kysymyksiin!!!!

Jalarille kommentti tuosta liikunnasta. Minulla ainakin jos liikun tilanteessa, ettei juurikaan ole insuliinia kropassa, esim. myöhään illalla (nyt puhun kyniä ja perusinsuliinia käyttävän näkökulmasta), niin verensokeri on usein kohonnut liikunnan jälkeen. Tietysti jos sitä on liikaa, niin sitten ollaan hypoilla. Tasapainoilua aina vaan näitten kanssa... Onkohan horoskooppimerkiltään vaaka olevilla helpompi tasapainoilla näitten kanssa...
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: Miepä vaan - Helmikuu 26, 2009, 20:43:16 ip
Mulla on pumppu ratsastaessa housun vyötäröllä tai taskun reunassa eikä haittaa yhtään ja turvaliiviä käytän myös. Tai sitten joskus kylmällä on ollut rintaliiveissä. Ja paljon helpompaa pumpun kanssa on kuin kynillä pelatessa! Tallielämä on muuttunut paljon helpommaksi!
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: teehoo - Maaliskuu 01, 2009, 16:21:18 ip
Hei Ellinoora,

mä olen lähdössä pesueeni kanssa tulevana kesänä myös Kaliforniaan, jossa tehdään parin viikon roadtrip - lentoliput on jo buukattu, kaikki muu on vielä auki. En olisi edes suunnitellut reissua länsirannikolle ilman pumppua pitkin lentomatkojen takia. Olen reissannut USAssa useamman kerran, mutta itäpuolella ja aiemmilla reissuilla mulla on ollut kynähoito.

Odotan kokonaisuudessaan paljon helpompaa matkantekoa, sillä tämä normielämäkin on ihan hirmu paljon helpompaa pumpun kanssa, vaikka se napanuorasta kiinni roikkuukin
Otsikko: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Maaliskuu 03, 2009, 09:34:34 ap
Siis piikistä pumppuun.

Kun pitäisi miettiä haluaako vai ei, ja kun se päätös on tehtävä olemattomilla tiedoilla,niin....
- Ok siis sairaalassa, mutta kun se pumppu eka kerran pistetään kiinni niin, joko siihen silloin säädetään heti ne oletetut (oliks se ..) basaalit, mihin ne perustuu, pitääkö etukäteen mittailla tarkemmin insuliinin tehoja ja pitää tarkempaa kirjanpitoa?
Onko Leviksen vaikutuksen oltava jo lopussa siirtymä vaiheessa.
Ymmärrän että ensimmäisinä vuorokausina mittaillaan tehostetusti, mutta kuinka usein? kerran tunnissa????Yön läpi ???
Mitä ennakkovaroituksia pumppu antaa, tyyliin patterit , tukos, muuta? mitä?
Onko koulussa sitten oltava varajärjestelmä, siis piikit jossain varulta, ei kai ?

 
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: Hula1 - Maaliskuu 03, 2009, 13:25:51 ip
Jos pumppuun on mahdollisuus ja vähänkin kiinnostaa, niin kannattaa kokeilla! Jos pumpusta ei tykkää, niin siitähän pääsee kyllä eroon vaikka heti. Kokeilematta ei kuitenkaan voi tietää, että mitä elo pumpun kanssa on.

Itsellä siirtyminen pumppuun tapahtui niin, että n. vuorokausi edellisen Lantus-pistoksen jälkeen pumppu iskettiin kiinni vatsaan. Diabeteslääkärin ja -hoitajan kanssa oli mietitty basaalit valmiiksi ja ohjelmoitu pumppuun. Basaali perustui ennen pumppua käyttämääni Lantus-annokseen ja mittaustuloksiini Lantuksen kanssa.

Mittailuja tein aluksi aina ennen ja jälkeen ruoan. Ensimmäisinä öinä heräsin yhden kerran yössä mittaamaan, mutta kun vaikutti, että sokerit ovat ok, niin en montaa kertaa ole herännyt mittailemaan. Saatan kyllä mitata, jos käyn keskellä yötä vessassa. Liikunnan yhteydessä olen myös mitannut ennen ja jälkeen. Minulla sattui heti alusta asti basaalit hyvin kohdilleen ja se on varmaan helpottanut pumppailun alkuaikoja minulla paljon.

Pumppu ilmoittaa hyvissä ajoin, kun säiliö on tyhjenemässä tai patteri loppumassa. Myös kanyylitukoksista pumppu ilmoittaa. Tosin itsellä on ollut alkuhässäkässä vähän ongelmia kanyyleitten kanssa, mutta nekin loppuivat, kun vaihdoin pystykanyylin vinoon malliin.

Varajärjestelmänä olen itse kuljettanut päivisin mukana Humalog-kynää. Sillä voi pistää paniikkitilanteessa inskaa, ettei tarvitse kesken päivän lähteä kotiin. Ei ole vaikeaa kuljettaa mukana! Pitkävaikutteista säilytän kotona, mutta en usko, että kovin herkästi tulee tilannetta, jossa pitkävaikutteista tarvitsisi alkaa varajärjestelmänä käyttää.

Mun mielestä pumppailu ei ole vaikeaa, vaan päin vastoin on helpottanut elämää.
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: _Xenia - Maaliskuu 04, 2009, 11:17:49 ap
Kauhean utelias taidan olla, mutta ihan pakko kysyä ellinooralta ja garambolalta, että minkälaisia ajatuksia, odotuksia tai pelkoja pumpun suhteen on tullut. Joko olette lämmenneet ajatukselle tai tehneet jopä päätöksiä asian suhteen? Jäi jotenkin vaivaamaan, kun muistan niin selkeästi miettineeni ihan samoja juttuja silloin joskus.
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: ellinoora - Maaliskuu 04, 2009, 14:38:44 ip
Vastauksena _Xenialle.

Mielenkiintoa edelleen on. Ja ehkä mulla kantavana tekijänä on se, että jos se tarjoaa paremman hoidon, se on otettava.

Tämän hetken pääplussat ja -miinukset
+ liikunta ja tankkaukset voisivat helpottua
+ aamunkoittoilmiö (jos siitä on kyse) saataisiin haltuun
+ vähemmän pistoksia, helpompi syöda kun haluaa
+ ei matalia syömättömyydestä (eli pitkä ei laske missään vaiheessa)

- pumppu roikkuu koko ajan minussa (tämä on se isoin) (ja pitää aina ottaa mukaan, vaikka hipsisi ilkialasti yöllä vessaan )
- hässäköinti suihku, sauna, etc. Minusta kynät ovat kuitenkin hyvin vaivattomia

Mulla on se sensorointi vasta toukokuun puolivälissä ja lääkäri kesäkuussa. Siihen asti mennään niinkuin ennenkin ja sitten mietitään asiaa uusiksi. Nyt on aamuarvot yhden Levemir-yksikön lisäämisellä korjaantuneet ihan hyvin.
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: H1 - Maaliskuu 04, 2009, 15:53:02 ip
Lainaus:

- hässäköinti suihku, sauna, etc.




Mä ainakin vaan irrotan pumpun suihkun ja saunan (ja uinnin) ajaksi. Helppoa. Ei hässäkää.  
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: Hula1 - Maaliskuu 04, 2009, 19:39:25 ip
Mietin vielä eilen lisää syitä, miksi pumppu on minusta tuntunut kivalta ja tajusin, että suurin syy on siinä, että tunnen voivani paljon paremmin kontrolloida elimistössäni olevan insuliinin määrää. Tiedän tarkalleen, paljonko perusinsuliinia menee milläkin hetkellä. Pistoksillahan ei ikinä oikein tarkkaan tiennyt, miten tasaisesti pitkävaikutteinen vaikuttaa. Siis milloin on vaikutushuippuja, miten vaikutus hiipuu jne. Pumpun kanssa peruinsuliini imeytyy paljon tasaisemmin ja huippua on myös se, että perusinsuliinin määrää voi muuttaa milloin haluaa ja vaikutus näkyy lähes välittömästi. Tämän ansiosta ainakin minulla on pumpun myötä hypot ja hyperit vähentyneet radikaalisti ja siitä olen iloinen  
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: ukko68 - Maaliskuu 04, 2009, 21:10:53 ip
Jos on "pumppailija" ja menee uimahalliin uimaan niin se pumppu tietysti jätetään pukukaappiin, mutta entä se kanyyli? jos se on paikallaan niin eikö siihen mene vettä ja näkyykö se? Tuijottaako ihmiset? Miten kauan voi olla ilman pumppua 1-2h ?
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: Toukokuu1965 - Maaliskuu 04, 2009, 21:37:44 ip
Kanyylin päähän laitetaan pieni tulppa tai korkki, miten sitä nyt haluaa kutsua.  

Ja jos haluaa varmistaa, ettei kukaan tuijota, niin kanyylinvaihdon voi tehdä samalla kun menee esim. uimahalliin. Silloin koko setin voi ottaa pois.

Itseäni ei ihmisten tuijotus häiritse mutta kaikkihan ei siitä tykkää.

Ja ilman pumppua voi olla just ja just 1-2 tuntia, ihmisestä riippuen. Itse olen korkeintaan puoli tuntia pumpusta irti esim. saunoessa. Ja jos sokerit on korkealla ennen saunaa, niin laitan pienet lisäbolukset ennen pumpun irrotusta. Jos taas mennään matalilla, niin voin olla kauemminkin kuin puoli tuntia ilman pumppua.

Nää on taas niitä yksilöjuttuja jotka kyllä muokkaantuu jokaisen kohdalla sopiviksi käytännön kautta. Mitään yleispätevää ohjetta on miltei mahdoton antaa.  
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Maaliskuu 05, 2009, 09:32:37 ap
-Xenia, kiitos kun olet loistavasti valaissut tätä pumppuilua.
Jokaisessa asiassa ja varsinkin lääkinnässä on sekä hyvät että huonot puolensa. Lääkintää kannattaa käyttää jos hyvät vaikutukset ovat isommat kuin huonot Näin perusteli aikanaan meidän kunnanlääkäri lääkemääräystä.

No niin löpinät sikseen

Meillä mennään nyt siinä pisteessä että olen saanut lobattua pumppuasiaa pojalleni(14v) , jonka päivä hoito on lievästi sanottuna retuperällä koulussa.

Ensiviikolla saimme jo ajan tarkempaan tutustumis/kysely/ihmettely tapaamiseen D-hoituslle.
Siis asia edistyy.
Enkä ollenkaan ole pojalleni puhunut mistään autuaaksi tekevästä keksinnöstä, vaan:
+ pistäminen vähenee
- mittaaminen lisääntyy
- tarkkana on oltava
+ korkeita saadaan mahd helpommin kontrolloitua, koska varmaan nämä annostelut on helpompi tehdä ruuan jälkeen.
-laitteesta on pidettävä huoli ja se riippuu mukana, mutta kuten monet ovat antaneet palautetta , se ei ole loppujen lopuksi ongelma vaan tottumuskysymys.
Ja pelko on se hallitsematon korkea joka tulee nopeasti kuin hirvi sumusta, ja sen hoito, osaako poika itse, olenko auttamassa. Meillä on onneksi terveyskeskus n 100 m päässä koulusta , että alussa on kyllä vähän turvallisempi olo.
- no joo , tulehtuuko pistokohta, osataanko se "mikä lie"- sinne ihonalle ampua.
- ja se että sekoittaako joku sähköimpulssi sen koneen
- ja loppuuko patterit sitten joka yö , no leikki sijansa saakoon.
Uskon että meille vanhemmille tämä laite aiheuttaa enemmän huolta kuin pojalle.
Kulunut pää ei ota tietoa vastaan niin nopeasti kuin nuoret aivosolut
Mutta mehän teemme perheenä kaikkemme että elämä olisi mahd vähän sairauteen sidottua.
Ja olen oppinut elämänvarrella sellaisen tavan että isot asiat on otettava pienissä palasissa, silloin ne eivät tunnu niin isoilta. Siis päivä ja asia kerrallaan.
Pistellään tähän ketjuun tietoa tulevaisuudessakin kuinka hommat edistyy ja mahd. opettelu sujuu. On sitten kavereillakin taas jotain kättä pitempää omaan päätöksentekoonsa
Kokka kohisten kohti uutta ja tuntematonta
Lisääkin saa kaikki kertoa omista jutuistaan.

Niin vielä. sattumalta sain kuulla apteekistamme että heillä ei sitten täytetä insuliinipumpun.. oliks se.."patruunoita"?? siis lähin paikka lienee n. 40 km päässä ryynibyyssä. Muttei se kait ongelma ole kun siellä on muutenkin harvase päivä juostava.
Otsikko: Meillä harkitaan pumppua
Kirjoitti: tuuliainen - Maaliskuu 05, 2009, 10:26:25 ap
Meillä siis 8-vuotias tytär, jolla diabetes ollut kuusi vuotta.Pitkäaikaissokeri välillä 7.2-8.6.Diabetespolilla käymme kolmen kuukauden välein. Päivän aikana paljon vaihteluita sokereissa 3-26 jopa.Pumppua harkitsemme juuri noiden suurten vaihteluiden takia ja yöllisten korkeiden sokereiden vuoksi.Tasaisuutta tahtoisin ja pistoksia vähemmäksi, nyt on monipistoshoito, novorapid ja lantus, kuusi pistosta päivässä.Pistokset sinänsä ei ole ongelma, mutta nyt tuntuisi että olisihan se mukavampi, jos ei tarvitsisi aina kaivella pistosvälineitä vaan ne olisi aina kätevästi vyötäröllä mukana napin painalluksen päässä. On vielä joitakin kysymyksiä ilmassa, joihin haluaisin vastauksia kokeneilta käyttäjiltä..Luin tuossa että mittaaminen lisääntyy, siis, miten usein mittaatte, pitää mitata?Kun me mittaame nyt ennen aamupalaa, koulussa 9.30, ennen lounasta, 12.30 ja 13.30, klo 16 jolloin on päivällinen kotona,klo 17 on lantus ja sit minä menen navetalle ja olen siellä klo 19.15 asti ja lapset on keskenään (pikkuveli 5v).Mittaa itse sokerin navetta-aikaan jos tulee nälkä ja ottaa jotain syötävää jos on matala sokeri.Sit mitataan kun tulen ja on iltapala. Iltapalan jälkeen noin 2 tuntia pistoksesta yleensä mittaan joka ilta.Öisin en mittaa kuin poikkeustapauksessa. Tarvitseeko pumppuhoidossa mitata öisin?Vanhemmat nukumme yläkerrassa, lapset alhaalla, jos pumppu hälyyttää ettei toimi, herääkö lapsi siihen ääneen, vai onko hiljainen?Oletteko saaneet pitkäaikaissokeria matalammaksi pumppuhoidon aikana? Meille diabeteshoitaja sanoi ettei eroa juuri ole verrattuna pistoshoitoon, minä sitä ihmettelin...Minua pelottaa henkilökohtaisesti jos se pumppu ei toimi öiseen aikaan,jos niitä ketoaineita kehittyy, onko se turhaa pelkoa?Onko sitten oltava aina kahdet insuliinit, toiset pumppuun ja toiset varalla kynään?Pitääkö myös pitkävaikutteista insuliiniä olla aina kotona varalla (tyhmiä kysymyksiä)?Meille on tulossa pumppuedustaja kotiin, en vielä tiedä milloin, pumpun laitto olisi 12.5. Sairaalassa menee kuulema 1 vuorokausi. Ihan hirvittää, noinko äkkiä siellä kaiken omaksuu?Tässäpä mieltä askarruttavat asiat
Otsikko: Re: Meillä harkitaan pumppua
Kirjoitti: matilda - Maaliskuu 05, 2009, 12:17:32 ip
Mulla on pumppu ollut kohta kaksi vuotta ja yritän vastata nyt siten, miten minä hoidan itseäni.
Kuten olet varmaan huomannut täältä, että jokaisella pumppuilijalla on oma tapansa hoitaa itseään ja se "oma tapa" muotoutuu kullekkin ajan myötä, kun pumppuun tottuu ja sen kanssa pääsee sinuiksi.

Mulla on sokerit tasoittuneet pumppuilun myötä.
Hobikset on samaa luokkaa kuin pistoshoidonkin aikana, mutta se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kun matalat ovat jääneet melkein kokonaan pois niin tuo pitkäaikais-sokeri ei ole laskenut.Eli pistoshoidon aikaiset matalat sokerit laskivat myös silloista hobista.
Joten ei voi ainoastaan tuijottaa hobista arvioitaessa pumppuhoidon tuloksellisuutta.

Minä mittaan sokereita 3-6 kertaa päivässä, joten teidän nykyiset mittaamiset riittää aivan hyvin sitten pumpullakin.
Tuo mittamisen korostaminen johtuu ennenmuuta siitä, että jos pumppuun tulee joku häiriö, tai vaikka kanyylissa on vika niin siihen sitten osaa tarpeeksi ripeästi reagoida.
Tosin näissä tilanteissa omakin olo tulee huonoksi, joten kyllä siitäkin sitten tajuaa, että jokin on nyt pielessä.

En mittaa sokereita öisin ikinä muuten, paitsi niissä tapauksissa kun yöllistä annostusta joutuu muuttamaan. tässäkin kohtaa muutama yö riittää hyvin.

Ja noihin pumpun hälytysääniin kyllä herää varmasti.Pumppu piippaa ensin hiljempaa, mutta jos siihen ei reagoi niin mun pumppu ainakin alkaa todellakin huutamaan.

Pitkävaikutteista insuliinia on oltava aina varalla kotona ja yön yli kestävillä reissuilla, siitä syystä että jos pumppu lakkaa toimimasta.

Sun tunteet on ihan normaaleita ja asiaa kuuluukin miettiä ennakkoon joka kantilta.Mutta kun pumppuun tottuu niin se on ihan kiva kaveri.
Se on yksilöllistä että kuinka nopeasti pumppuun tottuu, jotkut tottuu melkein samantien, toisilla se ottaa vähän enemmän aikaa.Toiset ei sopeudu ollenkaan.
Minulla meni melkein vuosi ennen kuin aloin ottaa pumpun osaksi itseäni, yhdessä vaiheessa jopa palasin pariksi kuukaudeksi takaisin kyniin.Silloin vasta lopullisesti tajusin kuinka hyvä juttu pumppu onkaan.
Otsikko: Re: Meillä harkitaan pumppua
Kirjoitti: olemassa - Maaliskuu 05, 2009, 20:18:57 ip
Hei, minä vielä pari kysymystä kysyn. Olen partionjohtaja ja pidän talvileirin pääsiäisenä ja sain kysymyksen otammeko mukaan diabeetikon jolla on pumppu. Hän itse osaa itsensä hoitaa ja mukana on ohjeet mitä tulee tehdä, jos tulee ongelmia. Tutustuin asiaan jo tämän foorumin kautta mutta vielä haluaisin kysyä.

Monenko päivän insuliinit mahtuu pumppuun?
Eikö insuliini jäädy pumpussa?
Miten mahdollinen muu lisä insuuliini säilytetään?
Olemme ulkona koko leirin ajan, nukumme teltoissa joissa on kaminat.
Otsikko: Re: Kertoisitko kuinka se vaihto käytännössä tapahtu.
Kirjoitti: InsuMamma - Maaliskuu 05, 2009, 23:11:17 ip
Hienoja vastauksia ja hyvää tietoa olet jo saanut, ajettelin kertoa meidän hiihtoloma matkalla sattuneesta tapauksesta.

Oltiin Lontoossa pari viikkoa sitten, mies ja poika Hamleys kaupassa pojan 9 v synttärinä ja minä muussa kaupassa samalla kadulla. Poika oli tilannut hampurilaiselle synttärin kunniaksi. Mittasivat sokerit kaupassa ja mittari näytti n 26. Minulla oli käsilaukussa mukana Emla-laastari ja vara kanyyli. Laitettiin iso annos (1) menemään ja laastari napaan. Tunti käppäiltiin ja mentiin Boots (apteekki-kemppari) kauppaan Oxford Streetillä. Saatiin lainata heidän konsultointi huonetta, vaihdettiin kanyyli, sokerit laski ja mentiin hampurilaiselle. Bootsin mies, jolle kerroimme tilanteen oli sattumalta itse diabeetikko Saatiin desinfiointi tyynyjä ja hänen suosikki vettään mukaan  .

Rohkeasti vaan pumpulle, meillä on pelkkiä hyviä kokemuksia vaikka aluksi pelotti tosi paljon ja kaikenlaista on sattunut. Meillä on ollut pumppu alusta asti, kaikki oli uutta, diabetes, hiilarit, hypot, hyperit, haima, pumppu, basaali, siripiri jne jne.

Onnea teille  
Otsikko: Re: Meillä harkitaan pumppua
Kirjoitti: _Xenia - Maaliskuu 11, 2009, 13:18:47 ip
Minulla pumppuun mahtuu viikon insuliinit. Mutta insuliinin kulutus vaihtelee tosi paljon, joten en tiedä kuinka kauan kyseinen lapsi pärjää täydellä pumpulla.

Insuliini ei jäädy pumpussa, kunhan pumppua pidetään vaatteiden alla suojassa.

Varainsuliinit säilyvät esim. teltassa jäätymiseltä suojattuna.

Toivottavasti uskallatte ottaa lapsen mukaan leirille!
Otsikko: Re: Meillä harkitaan pumppua
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Maaliskuu 11, 2009, 17:03:08 ip
Väliaikatietoa asiasta kiinnostuneille.
Kävimme juuri tunnin mittaisessa keskustelutilaisuudessa tutustumassa kädestä pitäen laitteistoon ja tekniikkaan.
Sulattelemme nyt tietoa ja poikani yrittää vielä tiivistää ja tarkentaa tämänhetkistä pistoshoitoaan että kahden viikon pästä meillä olisi näyttää hyviä tuloksia.
Totuus taitaa olla se että pumpun saa, mutta hoitoon on oltava valmius siis henkisesti sitouduttava siihen mittaamiseen ja säätöön, varsinkin alussa.
Siirryttäessä aikuisten puolelle sitten joskus, asia jälleen kyseenalaistetaan uudelleen ja jos tulosta ei synny pumppu korvataan pistoshoidolla.
karu oli komento!
Nyt lueskelemme prosyyrit ja teemme ratkaisuja, palataan taas aiheeseen kun uutta ilmenee tai kysyttävää.
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: larakaro - Huhtikuu 09, 2009, 21:59:17 ip
oon täs jo jonki aikaa pumppua pohtinut, kerran jopa saanut lähetteen mut sekosin päiväst ja mitään oo saanu aikaseks   lukenut oon paljon asiasta ja mun diabetes on kyllä niin huonolla tolalla et jos ei pumppu hoito auta ni ei sitten mikää... kaikkee muut onki kokeiltu.. diabetestä takana 9 vuotta ja ikinä ei hobis oo ollu alle 7,5 ja tälläkin hetkellä ainakin vuoden ollu 9.6 (hypopeloista johtuen) no mutta, syy miks kirjoitan tänne on tuo alkoholi asia. Eli tällä hetkellä oon niinä kertoina kun oon kännit vetäny menny nukkuu about 20 sokruil (koko ilta ollu yli kymmenissä) ja aamulla (ilman inskaa) sokerin neljän kieppeillä. Alkoholi määrät on kyllä vähäisiä, pullo viiniä suurinpiirtein ja vahvoja en edes juo... miten pumpun kanssa tälläisissä tilanteissa?
Otsikko: Re: Pumpun mietintä alkoi
Kirjoitti: **DONOTDELETE** - Huhtikuu 14, 2009, 09:27:34 ap
No nyt on toistaiseksi otettu aikalisä.
Paljon on pohdittu,mutta jokin  nyt vielä nuorella miehellä pistää vastaan. Onko se sitten "koneeseen sitominen", tai isän kysymys kesän tullen uimisesta ja jatkuvasta pumpun irrottelusta..?? .
Mutta mitään ei ole vielä lopullisesti päätetty , annamme asian hautua ja syksyllä sitten varmaan uudelleen mietitään.
Kaunis kiitos kaikille asiaa selventäneille.