Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6923 jäsentä  •  417252 viestiä  •  19944 aihetta
Toivottakaa tervetulleeksi MikeSix, uusin jäsenemme.

Kirjoittaja Aihe: Mitä teille kuuluu? (osa 5)  (Luettu 397640 kertaa)

Friita

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13895
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3390 : Lokakuu 10, 2019, 18:33:36 ip »

Tampereelle tullut klt-tenttiin, huomenna olisi sellainen Tamperetalossa. Onneksi työnantaja maksaa matkat ja hotellin, oli enää kahdessa lähellä olevassa hotellissa tilaa ja edullisempi piti valita, niin Scandic Stationissa olen :) Alakerran ravintolassa kävin syömässä, kun flunssa vienyt voimat. Onneksi tulin jo päivä junalla, niin voi illan makoilla. Huomenna takaisin kotiin.
Kirjattu
D1 vuodesta 1986,
Veo 2/2012 - >
MiniMed 640G 5/2015
MiniMed 670G 6/2019
+ humalog sekä joitakin tabletteja

Friita

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13895
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3391 : Lokakuu 15, 2019, 07:11:25 ap »

Mua on alkanut stressaamaan kaikki eroavat kaverit. Ei nämä mulle kuulu, mutta kun mä on semmonen koti-psykologi, niin mulle voi vyöryttää kaikenlaista  :-\ Yritän olla neutraali ja valitsematta puolta, mutta aina se ei onnistu, kun itse on vähän tiukkis.

Kauhea flunssa iski, riehuu todenteolla töissä ja meillä olisi tykypäiväkin perjantaina. Päätin jättää ihan suosiolla väliin, tänäänkin on voimat ihan finaalissa. Pitää ainakin käväistä tänään työmaalla, kun tuurajakuviot tökkii, eli tuuraajatkin ovat sängyssä  ::)

Kirjattu
D1 vuodesta 1986,
Veo 2/2012 - >
MiniMed 640G 5/2015
MiniMed 670G 6/2019
+ humalog sekä joitakin tabletteja

Kaisa81

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 2693
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3392 : Lokakuu 15, 2019, 14:18:47 ip »

Meidän pitäisi lähteä syyslomareissulle Särkänniemeen ylihuomenna. Rannekkeet on ostettu, samoin junaliput Tampereelle. Nyt sitten tänään aamulla lapsi kuumeessa. Torstaille on myös ilmeisesti luvattu aika kurjaa keliä. Saa nähdä kuinka meidän reissun käy. :-\
Kirjattu

kivitatti

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 8852
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3393 : Marraskuu 09, 2019, 20:02:06 ip »

Hellurei ja hellät tunteet!
Melkein puoltoista vuotta on taas vierähtänyt siitä kun viimeksi tänne kirjoittelin. Hups!  ::)
En Todellakaan lukenut kaikkia viestejä mitä sen jälkeen on tullut.  ;D

Täällä ollaan Lanzarotella edelleen. Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Paitsi että ei linnut laula kun ei täällä oikeen oo lintuja kun on niin kuiva saari. (Sori, nyt luovutan ääkkösten kanssa, kun pitää erikseen lisätä nuo pisteet) Taalla on tulivuoria ja kivia. Sit vahan lisaa kivia. Kun katson ulos ikkunasta, joudun etsimalla etsimaan: tuolla on yksi palmu ja tuolla toinen. Metsaa on ikava.  :-[ Sita tunnetta kun menet metsaan ja olet siella metsassa, metsan suojissa, kun metsa ymparñi joka puolelta ja on siella piilossa ja turvassa. Taalla on pelkkaa aakeeta laakeeta. Minne vaan menee niin aina nakee tulivuoria ja meren.

Kesalla kaytiin Suomessa. Ensimmainen kerta miehelleni Suomessa. Se oli heina-elokuun vaihdetta. Ekat kaks paivaa oli ihanan kotoisat +30, kolmantena paivana +20 ja sen jalkeen +12.  ;D Eli tuli miehella nahtya kaikki kelit. Ei tullut valheellista kuvaa SUomen kesasta, etta se olisi jotenkin kuuma ja aurinkoinen.
Majoituttiin mun siskon luona kun silla on uusi talo ja vierashuone. Se oli ihan mielissaan kun oli ensimmaiset vieraat ja oli kuule suklaat tyynylla ja pyyhkeet viikattuina.  ;D
Kaytiin Oulussa kaupungilla katteleen, torinranta, toripolliisi ja muut valttamattomyydet.
Koitelinkoskella kaytiin keittamassa nokipannukahvit.
Tuttavan luona kaytiin ratsastamassa suomenhevosilla ja nakemassa vahan maalaismaisemaa, kunnon punasavi-hirsitalo aittoineen ja vanha vanha navetta, missa hevoset asui.
Siina kaytiin myos metsassa, missa meni ihana pikkuinen polku, ja siella oli yli metrin korkuinen muurahaispesa, joka oli suuri ihmetys espanjalaiselle.  ;D
Muhoksella kaytiin Lemmenpolulla, jonka laheisyydessa aikanaan asuin. Aivan ihana pieni luontopolku joen rannassa. Jyrkkaa kalliota, ylvasta kuusimetsaa, klassista mantymetsaa, puroja, vehreita saniaisten tayttamia alueita, ylaalla kallion kielekkeella, alhaalla joen rannassa. Kaikki tama kolmen kilometrin luontopolulla.
Luontopolun paassa on leirintäalue, jossa kaytiin SUPpaamassa ja syomassa evaat.
Kaytiin kotikylan supermarketissa missa olin toissa ja muutenkin katselemassa paikkoja missa oon asunut. Pysahdyttiin mm mun lapsuudenkodissa, siina ihan ensimmaisessa mista mulla on mitaan muistoja.
Tokavika iltana huijattiin mun miesta ja sanottiin etta ei saatu lippuja junaan Oulusta, niin meidan pitaa ajaa parin tunnin ajomatkan paahan, siskon miehen luo, etta sielta paastaan sitten junaan. Mutta todellisuudessa mentiinkin siskon miehen mokille viimeiseksi paivaksi ja yoksi. Jarven rannassa, puusauna, vene, aamu-usva, kuikan huuto, kiuasmakkara, hillasuo, leipajuusto, muurinpohjaletut ja mansikkahillo... Oli aivan ihanaa.  :) Mies oli tosi yllattynyt ja sanoi etta ei nyt ihmettele yhtaan miksi mun mielesta hanen aidin koti on pieni ja pimea luola, jos Suomessa kesamokit on tallaisia!  ;D (han siis aina haaveilee aitinsa talosta, joka on mun mielesta tosi pieni, matala, ahdas ja pimea) Mun mielesta taa oli siis ihan tavallinen kesamokki. Yks makkari, iso tupakeittio, grillikota ja rantasauna. Ihan kivasti oli ajan saatossa laitettu, terassia laajennettu ja laituri rakennettu. Aurinkokenno oli niin sai sen verran sahkoa etta oli vahan tunnelmavaloja viritelty ja pystyi Joko kuuntelemaan radiota Tai lataamaan yhden puhelimen. 
Matkalla oltiin pari yota Barcelonassa ja Valenciassa.
Mutta siis matka suomeen on taalta kylla pitka. Halvin mahdollinen oli 400e per nena, ja matka taittui lentokoneella, junalla, lentokoneella, ja taas junalla. Tama siis yhteen suuntaan.  ;D ;D ;D Etta ei sinne ihan viikonlopuksi viitsi menna...

Nyt lahti ajatus lentamaan etta jos joskus sinne mun miehen aidin pimeaan luolaan muutetaan, niin tama tytto ottaa pari kuukautta vapaata ja pari tonnia rahoitusta ja poistaa kylpyammeen, maalaa sisaseinat valkoiseksi, ottaa KALTERIT pois ikkunoista ja ovista, vaihtaa ulko-oven ikkunalliseen (valoa!), rakentaa kattoikkunan tai vaihtaa ikkunan kahteen tayskorkeaan ikkunaan olohuoneessa (tosi matala huonekorkeus, ahdistaa, pimea), ja asentaa isot lasiovet keittioon (tosi pieni ja pimea keittio, mutta seinan takana aivan iihana puutarha ja terassi. seinassa ihan pikkuinen ikkuna ja pieni umpinainen ovi. Ei ei. Tayskorkea ikkuna ja lasiset pariovet, niin paasee se puutarha keittioon ja kesalla sita voi pitaa auki.). Sit se alkais olla semmonen etta siella vois oikeesti asua.

Manner-Espanjaan ois tarkoitus kevaan tai kesan aikana muuttaa, mutta se nyt on vasta suunnitteluasteella. Mikaan ei ole varmaa kuin se etta kaikki on epavarmaa.  ;D Valencia houkuttelis kun mies on sielta kotoisin ja kaupunki on nuori ja raikas, siella on ihana pitka puisto, joka on tehty vanhaan kuivuneeseen joenuomaan, sielta on lyhyt matka kaikkialle ja hyvat kulkuyhteydet, se on rannalla ja lahella vuoria, saa on hyva kesat talvet, silti siella on vuodenaikojen vaihtelua, toisin kuin taalla, missa on ikuinen kesa.

Tana kesana tulin raskaaksikin, mutta siita ei sitten tullutkaan mitaan. Viikolla 12 mentiin ultraan kattomaan etta onko siella vauva vai rupinen pottu, mutta ei siella ollut kumpaakaan. Ei ollut ketaan kotona.  :'( Hirvian hienon pussin ja nesteet oli sinne tehnyt, mutta oli unohtunut tehda se vauva. :-[
Mutta jos jotain opin niin sen etta oon valmis perheenlisaykseen ja se on ihan tervetullutta, ja etta pitaa luottaa omaan intuitioon. Koska ihmiset multa kyseli etta mita luulen, onko se tytto vai poika, ja mina en osannut vastata kun ei tuntunut kumpikaan oikealta vastaukselta, ja eihan se sitten ollutkaan kumpikaan. Samoin nain muutama paiva ennen ultraa unta, etta menin ultraan ja siella ei ollutkaan vauvaa. Oli siis enneuni. Myos kaavinnan jalkeen oli semmonen tunne etta se ei onnistunut, ja eihan se sitten ollutkaan onnistunut vaan piti tehda uudelleen.

Mutta nyt ollaan taas tolpillaan ja elavien kirjoissa. Menin salille ekaa kertaa kahteen ja puoleen vuoteen ja jumankauta mulla sattuu joka taivahan lihakseen! En voi tehda MITAAN ilman etta sattuis. Pelkka istuminen sattuu selkaan ja kahvin juominen sattuu kasiin.  ;D ;D Mutta eikohan tasta pian taas paasta kunnolla treenihommiin.

En tiia mita muuta kertoa. Saa kysya.
Kertokaahan tekin pienia tiivistelmia mita kuuluu.  :)
Ja kuten aina: Pitaa kayda taalla useammin. KPlaiset on niin kivoja ja taalla on aina hyvantuulista porukkaa ja tunnen teidat jo niin pitkalta ajalta, etta pitaa kylla kayda useammin.

Terkuin Tatti
Kirjattu
- D1, hypotyreoosi, astma, ibs - ♀
- Accu-Chek Spirit Combo Humalogilla, Thyroxin ja Pulmicort -

pake10

  • Jäsen
  • Viestejä: 108
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3394 : Marraskuu 10, 2019, 01:05:32 ap »

Mahtavaa, että jaksoit taas pitkästä aikaa kirjoitella!  :) :) Ja wau mitä kuulumisia kokonaisuudessaan, toki harmi, että raskaus ei jatkunutkaan.  :(

Kohtauspaikalla kun ollaan, niin diabeteksesta voisi heti kysyä  ;D: muistaakseni aiemmin kirjoittelit, että sokeritkin ovat tykänneet "uudesta elämästä", onko sama tahti jatkunut? Ja kiinnostaisi tietää, oletko edelleen pumpulla ja miten hoitovälineasiat yleensäkin toimivat siellä.  :)

Hiljaistahan täällä KP:lla on, omastakin aktiivisesta kirjoittelusta on jo kuutisen vuotta. FB-ryhmissä olen enemmänkin aktiivinen. Samantapaista kuuluu kuin ennenkin, tosin kesällä sain hoitomotivaatioon uutta puhtia uuden pumpun myötä. Opiskelujen alkaminen hieman sekoitti pakkaa, osaa se olla palkitsevaa, mutta välillä tuo Linnanmaalla ravaaminen rasittaa.  ::)
Kirjattu
DM I vuodesta 2005
Accu-Chek Spirit Combo 12/2012
Medtronic MiniMed 670G 6/2019 →
Fiasp

Toukokuu1965

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 17443
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3395 : Marraskuu 10, 2019, 14:19:13 ip »

Olipas mukavaa lukea pitkästä aikaa Tatin tarinoita.  :)

Mulla on samanlainen raskauskokemus nuorena aikuisena. Kyllä siitä selviää ja tuulimunaraskaus ei estä saamasta lapsukaisia tulevaisuudessa. Onneksi. ♡

Mitäs mulle... No, päivät kuluu kotiaskareita tehden ja koiraa lenkitellen. Päivätavoite on 10 km kävelyä, vähintään. Sairaudet lisääntyy, lähinnä autoimmuunijutut ja eläkehakemukset tulee hylkynä takaisin. Hohhoijaa.  ::)

Nyt asutaan kerrostalossa muutama kuukausi, koska kotona kävi iso vesivahinko. Keittiön viemäri halkesi ja ehti vuotaa keittiöön, makkariin, olkkariin, eteiseen, kodinhoitohuoneeseen, kylppäriin ja saunaan...
Jouduimme muuttamaan pikavauhtia pois jotta kuivatus ja desinfiointi ja kohta uudelleen rakennus pääsi alkamaan. Aikamoista mylläkkää!

Kerrostalossa asuminen ja uudet lenkkimaastot ja palvelujen läheisyys on ihan kivaa vaihtelua, mutta mulla on kuitenkin kova koti-ikävä... Remontin myötä kotona uudistuu moni sellainenkin paikka joka on jo vuosia odottanut inspiraatiota. Jotain hyvääkin siis tässä vesivahingossa!

Hoitelen toisinaan tyttärentytärtäni Saanaa, nyt 1 vuotta ja 4 kuuautta vanhaa ilopilleriä ja tehotyttöä!  ;D Likalla riittää vauhtia ja sitä myötä myös vaarallisia tilanteita tulee eteen jatkuvasti. Järki puuttuu, mutta uteliaisuutta on senkin edestä! Eipä pääse mummo ruostumaan!  ;D

Tää marraskuu ja pimeys on niin tylsää. Odotan joulua ihan vaan sen vuoksi, että sitten alkaa päivä pidentyä ja mennään vauhdilla valoa ja kesää kohti.  :)

Sun elämä kuulostaa niin siltä miltä pitääkin.  :) Muistan haaveesi ulkomaille lähdöstä ja nyt sä sitten elät sitä haavetta. Voisiko paremmin olla?

Iso, iso halaus ja nauti kaikesta ja muista meitä aina välillä! ♡♡♡

Toukkis
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 10, 2019, 14:21:17 ip kirjoittanut Toukokuu1965 »
Kirjattu
"Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä, ja heti!"

Pumppu 5/2007, Paradigm Veo 4/2013.

Kaisa81

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 2693
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3396 : Marraskuu 11, 2019, 09:14:23 ap »

Tämä marraskuun pimeys on kyllä inhottavaa. Jotenkin en ole vielä tottunut tähän, että pimeys tulee päivällä niin älyttömän aikaisin, vakka päivähän lyhenee vielä yli kuukauden ennen kuin lähtee parempaan suuntaan.

Olen yleensä lähes aina terve ja sairaslomallakaan en ole ollut vuosiin. Nyt kuitenkin tuntuu, että olen koko ajan sairas. Ensin muutaman viikon tosi inhottava flunssa ja sitten keuhkokuume ja 10 päivän sairasloma. Kun antibioottikuuri loppui, niin flunssa tuli takaisin. Ja taas yskittää ja nenä vuotaa.

Elämässä on tällä hetkellä tosi paljon murheita, itkua ja ahdistusta mutta samalla kyllä vietetään lasten kanssa oikein mukavaa ja vauhdikasta arkea. Joka päivä olen kyllä niin onnellinen mun lapsista ja meillä on tosi kivaa yhdessä.

Torstai-iltana oltiin tulossa kotiin uimasta, kun Juholla jäi sormet liikkuvan hissin oven väliin. Ihan kamala tilanne. Paljon verta ja itkua. Onneksi ei ollut murtumia. Yksi sormi on aika pahassa kunnossa ja tällä hetkellä hoitavassa kääreessä ja lisäksi on menossa antibioottikuuri. Tänään on kontrolli kirurgilla TYKS:ssä. Loppujen lopuksi onneksi selvittiin aika vähillä vammoilla ja tuo kipeä sormi ei ole kyllä yhtään vauhtia hidastanut.

Mun työsopimus loppuu vuodenvaihteessa mutta nyt sain siihen jatkoa. Taas saa huokaista helpotuksesta, kun ei töistä tarvi stressata.

Kivitatin kuulumiset oli tosi kivoja, paitsi tuo raskausuutinen, josta ei sitten vauvaa tullutkaan. Muuten vaikuttaa elämä olevan mallillaan ja aika ihanan kuuloista kyllä.
Kirjattu

Toukokuu1965

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 17443
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3397 : Marraskuu 11, 2019, 13:30:28 ip »

Voi kauhistus mitä pikkuiselle Juholle kävi!  :'( Toivottavasti vammat paranevat hyvin eikä mitään pysyvää haittaa jää.

Mä olen viime aikoina huomannut itsekin sen, miten sukkelasti se vahinko voikaan käydä. Tuntuu, että silmät on oltava selässäkin kun pikkuinen tyttärentytär on meillä hoidossa. Ja lapsia on sentään vaan se yksi...

Sä olet kyllä huipputyyppi kun jaksat touhuta niin paljon kaikkea lastesi kanssa ja mä toivon teille nyt rauhallisempaa ja seesteisempää ja vähän iloisempaa jatkoa! ♡
Kirjattu
"Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä, ja heti!"

Pumppu 5/2007, Paradigm Veo 4/2013.

HeikkiJ

  • Vanha tekijä
  • Viestejä: 701
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3398 : Marraskuu 11, 2019, 22:15:19 ip »

Tatin pyynnöstä pieni tiivistelmä omastakin elämästä.  Uudenlaiseen arkeen on ruvennut pikkuhiljaa tottuun, vanhemmat lapset kun on jo teini-iässä niin niillä on teinien metkutkin. Toistaiseksi on vielä isommilta murheilta vältytty nuorten kasvukipujen kanssa.

Likan kanssa ajetaan fillarirossia edelleenkin, tosin mun kilpaura loppui tänä kesänä. Kaatumisen seurauksena hajos oikeasta nilkasta suunnilleen kaikki luut. Kyllä sillä kävelee, mutta hyvää siitä ei enää taida koskaan tulla. Kotipuuhamaa rakentuu hiljaksiin, pitäis tos joulukuussa purkaa sisältä yksi väliseinä ja tehä sisälle pikkunen jumppanurkka. Kesällä tuli hankittua pari sub lautaa ja se on kyllä viimesen päälle rauhottavaa hommaa.

Lisäksi musta on tullu vahingossa nuoriso-ohjaaja ja perjantai illat menee Akaan tuunauspajassa teinien kanssa rakennellessa kaiken mailman rojekteja.



Kirjattu

äskoo

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 13367
Vs: Mitä teille kuuluu? (osa 5)
« Vastaus #3399 : Marraskuu 12, 2019, 09:50:41 ap »

Kiva oli kuulla Tatin kooste nykyisestä elämästä! Onkin ollut vähän ikävä, vaikka minähän olin yksi KP-laisista, jotka sua maailmalle yllytti!  ;) Instasta olen kyllä nähnyt, että sulla on uusi perheenjäsenkin, ihana suurisilmäinen kissa!
Onnea tuleville suunnitelmille, lapsihaaveille ja mahdollisesti Valencialle. Se on kyllä hieno kaupunki.

Mitäs mulle: muutettiin rintamamiestalosta 32 vuoden jälkeen keskustan funkkis-kerrostaloon, jota remontoitiin ensin puoli vuotta. Sain just sellaisen kodin kuin halusin, kun itse suunnittelin joka kaapin ja nurkan ja nyt olen tyytyväinen. Ja kaikki on lähellä: pääsen kävellen kauppoihin, torille, kauppahalliin, elokuviin, teatteriin, konsertteihin, satamaan, ulkoilumaastoihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Eli ihan kaikkeen, mistä tykkään.
Parasta uudessa asunnossa on se, että aamuisin voi heittää päälleen uimapuvun ja kylpytakin ja ajaa omalla hissillä pohjakerrokseen, jossa on kuntosali ja uima-allas.  Tätä hyödynnetäänkin melkein joka aamu.  :)

D1 kulkee siinä sivussa, sokerit on sensoroivan pumpun ansiosta ihan ok, mutta toisesta silmässä on näkö mennyt aika kehnoksi makulopatian takia.  8)  Kunhan ajokortti pysyis...

Muuten elämä on ihan jees: lapset ja lapsenlapset on tärkeitä, samoin kaverit ja matkustaminen. Ikävä vain tytärtä, joka syksyllä otti ja lähti töihin puoleksi vuodeksi toiselle puolelle maapalloa eli Uuteen Seelantiin. Tykkää niin paljon maasta ja on saanut aivan upean työtarjouksen, joten pelkäänpä, että jää sinne lopullisesti. Sieltä/sinne vasta pitkä matka onkin! Mutta tärkeintä on, että löytää paikan, missä on onnellinen! Niinkuin sinäkin löysit!  :-*
Kirjattu
“Allways Look on the Bright Side of Life”

Nainen
D1 vuodesta 1991
Pumppu Spirit 10/2006 - Veo 04/2011 - MiniMed 640G 10/2015
KHH - Humalog
 

Linkkejä