Kohtauspaikka



Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
Tarkempi haku  
6989 jäsentä  •  418480 viestiä  •  20020 aihetta

Kirjoittaja Aihe: Food Insulin Index (FII), olisiko tässä parempi tapa arvioida ateriabolus ?  (Luettu 3976 kertaa)

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

Hiilarilaskentaan perustuva ateriaboluksen arvio on herättänyt jo pitkään epäilyjä että se ei aina käsittele oikein aterian jälkeistä insuliinin tarvetta koska välillä aterian jälkeinen vs nousu on ennustamatonta tai ainakin hieman outoa.

Australiassa on tutkijaryhmä jo pitkään kehitellyt menetelmää nimeltä Food Insulin Index, FII (ruuan insuliinivaste).
Menetelmä ei luota ruuan (leipä, pihvi, jugurtti jne.) HH/proteiini/rasva koostumukseen pohjautuvaan arvioon vaan mittaa insullinivasteen koehenkilöillä (ei diabeetikoita). Yhtä ruokalajia testataan noin kymmenellä henkilöllä ja niitä on nykyisin testattu luokkaa 130 kpl eri ruokalajia.

Ruoka testataan mittaamalla insuliinivaste 2h yli. Annos on 1000 kJ (239 kcal) ja insuliinivasteen pinta-alaa verrataan glukoosiin vastaavaan arvoon ja tulos ilmoitetaan prosentteina siitä.

Kun D1 diabeetikko arvioi ateriabolusta niin hän
- valitsee ruan taulukosta ja katsoo sen FII arvon ja kuinka monta grammaa vastaa 1000 kJ
- arvioi ruuan määrän (g) ja
- skaalaa FII-arvon ruuan määrällä FID arvoksi (Food Insulin Demand)
- laskee aterian kaikkien ruokien FID arvot yhteen
- laskee ateriaboluksen kaavalla (Aterian_FID / Ins_FID-suhde)

Ins_FID suhde on siis samanlainen henkilökohtainen parametri kuin nykyinen HH-suhde.
Oman HH-suhteen voi ilmeisesti muuntaa FID-suhteeksi jollain kertoimella joka pohjautuu gluukoosin FII-arvoon.

Homma on saanut alkunsa jo joskus 1990 luvulla ja ilmeisesti jähmettyi joksikin aikaa mutta on nyt saanut uutta vauhtia ja aiheesta on ihan viime vuosilta uusia tutkimuksia.

Kritiikkiä on luonnollisesti tullut esim. näistä
- huomioi vain aterian jälkeisen 2h insuliinivaikutuksen eikä viivästynyttä proteiini ja/tai rasvan vaikutusta
- taulukossa olevat 130 ruokalajia ovat Australiasta, missä on minun K-kaupassa myytävät lajit  :)
- FID lukuja ei oikein uskota koskaan ilmestyvän pakkausten kylkeen
- testaustyö voi olla ylivoimainen

Sensijaan kyllä tunnutaan myöntävän että itse laskenta ei ole sen kummenpaa kun nykyinen hiilarien ynnääminen ja muuntaminen bolukseksi kunhan ne ruokalajien FID luvut vain jostain saa.

En ole tätä vielä käytännössä kokeillut mutta vertasin yhdessä tutkimuksessa käytettyjä ruokalajeja ja niiden boluksia siihen mitä vastavat bolukset olisi HH-laskennalla. Ilmeisesti yleensä mennään lähellä toisiaan mutta on joitakin poikkeuksia jossa tulee isoja yllätyksiä (ainakin pihvi, maitotuotteet, ...). FII pohjainen bolus tuntuu kyllä aina olevan suurempi kun HH-pohjainen bolus.

Minulla on sellainen käsitys että tässä ollaan kyllä oikeilla jäljillä mutta tutkijat itsekkin myöntävät että homma on niin kesken että eivät tarjoa tätä vielä yleiseen käyttöön vaan tekevät kokeita pienillä ryhmillä. Varmaakin yrittävät ratkaista noita yllä esitettyjä moitteita, ainakin tuo viivästyneen proteiini/rasva-vaikutuksen huomioiminen.

Laitan tähän muutaman linkin niin jokainen voi itse tutustua aiheeseen jos kiinnostaa.

Yleistä löpinää johdannoksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Insulin_index
http://www.diabetesmine.com/2013/12/counting-those-carbs-may-not-be-best.html
http://www.medscape.com/viewarticle/807058#vp_2
http://spicybasil.wordpress.com/health-fitness/health-food/insulin-index/


Tutkimusryhmän yhden jäsenen iso opus (thesis):
http://ses.library.usyd.edu.au/bitstream/2123/11945/1/Bell_KJ_thesis_1.pdf
http://ses.library.usyd.edu.au/bitstream/2123/11945/2/Bell_KJ_thesis_2.pdf
Näistä löytyy
- tarkempi kuvaus miten FII/FID/ateriabolus lasketaan
- täydellisin FID taulukko eri ruokalajeista

Tutkimuksia:
Nidda: http://care.diabetesjournals.org/content/34/10/2146.full.pdf+html
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 30, 2014, 23:09:38 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

Ins_FID suhde on siis samanlainen henkilökohtainen parametri kuin nykyinen HH-suhde.
Oman HH-suhteen voi ilmeisesti muuntaa FID-suhteeksi jollain kertoimella joka pohjautuu gluukoosin FII-arvoon.
Tämä kohta meni väärin, korjaan ennenkuin joku alkaa ihmettelemään.
Tutkimusrymän tutkimuksissa testiaterioiden aterioiden FID-arvot on skaalattu ylöspäin luvulla 100/59 jossa 59% on HH:n osuus puhtaasssa glukoosissa [.... scaled using the FID and CHO content of glucose powder (100/59)].
Näin on tehty ilmeisesti siksi että voidaan käyttää pumppujen annoslaskureita pitäen niiden HH-suhteet muuttamattomina.
Eli testiaterioille FII-taulukoiden avulla lasketut FID-luvut on skaalattu luvuksi FID$.

Voitaisiin tehdä myös niin että lasketaan virallisen proseduurin mukainen aterian FID-luku ja aletaan käyttämään boluslaskennsassa prosedurin mukaista FID-suhdetta jakamalla henkilön nykyinen HH-suhde luvulla 100/59=1,695.

Mielenkiintoinen kysymys mitä sotkua sitten pumppuihin ja annosoppaisiin syntyisi jos niihin laittaisi HH-suhteen sijaan FID-suhteen. Ehkä niin että tuo skaalattu FID-luku (FID$) vastaa tavallaan HH-määrää jos koko insuliinivaste tulisi HH:sta. Eli vaikutus olisi ainakin HH-tilastoissa ?

Tai ehkä syy on vain se että pumppuihin ei ole haluttu koskea ja testiin liittyvät kikkailut on haluttu tehdä täysin pumppujen annosoppaiden/boluslaskurien näkymättömissä.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Matti H

  • Matkailija
  • Viestejä: 93

Australiassa on tutkijaryhmä jo pitkään kehitellyt menetelmää nimeltä Food Insulin Index, FII (ruuan insuliinivaste).

Luin joskus aiemmin yhden näistä tutkimuksista. Itseäni ihmetyttää että liha- ja maitotuotteet aiheuttavat aika runsasta insuliinin eritystä mutta ainakaan itselläni eivät kovin kummoista pistämistarvetta aiheuta! Tapahtuukohan terveen (ei-d1) ihmisen elimistössä jotain muutakin samaan aikaan joka toimii insuliinin vastavaikuttajana?
Kirjattu

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

Maitotuotteilla ei näyttäisi olevan niin isoa eroa kun vertaa Bolus/HH-laskentaa vs. Bolus/FID-laskentaa.

Mutta lihalla,kalalla,juustolla yms. , jossa on runsaammin proteiinia ja mahdollisesti rasvaa, tuntuvat aiheuttavan selvän insuliinivasteen ainakin tuon ryhmän testeissä. Ero tulee erityisesti niissä tapauksissa kun ei ole juuri ollenkkaan hiilareita ja Bolus/HH-laskenta on käytännössä 0 U.

Kokonaisella aterialla ero voi kumoutua osittain jos siihen sattuu tulemaan mukaan jotain jossa Bolus/FID-laskenta tuottaakin pienemmän boluksen. Näitäkin ruokia listalla näyttää olevan.

Jos listaat jonkin esimerkki aterian (ruokalajit ja määrät) niin voin yrittää hieman verrata. Ei välttämättä kuitenkaan täysin onnistu jos FII-listalta ei löydy samoja tai vastaavia.

Tässä on vielä huomattava että FID-boluksella tarkoitetaan pikabolusta eli 2h ins.vaikutusta. Jos ko. tapauksessa tuntuu tulevan monen tunnin viivästetty vaikutus niin FID ei ainakaan vielä kata jatkettua bolusta yli 2h osalta.

Edit: Jos sinulla on vielä omaa insuliinin tuotantoa jäljellä niin se voisi selittää jotakin  :-\
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 03, 2014, 20:29:15 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

tapsa

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3228

Olisko yhä niin, että varmin tapa synkronoida bolus aterioiden aiheuttamaan vs-nousuun on yksilöllinen kokeilu.
Bolukset voivat olla aika hitaita ja paksuhäntäisiä yksilöstä riippuen ja myös vaikuttaa hyvin eri nopeudella vuorokauden ajasta ja myös elimistön aktiivisuudesta riippuen.

Puhumattakaan imeytymisen epätasaisuudesta ja mahdollisista vasta-aineista, jotka vaikuttavat molemmat boluksen kestoon ja häntimiseen.
Kirjattu
tapsa, d1 vuodesta 1953, Animas-pumppuhoitoa  yli 14 v ja nykyisin Lispro:lla

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

Olisko yhä niin, että varmin tapa synkronoida bolus aterioiden aiheuttamaan vs-nousuun on yksilöllinen kokeilu.
Ei tämä FID-laskentakaan kait yleensä tuota eka yrittämällä täysin oikeaa bolusta vaan sitä FID-suhdetta lähdetään säätämään samalla tavalla kuin nykyisin HH-suhdetta eli aterioiden jälkeisen vs-käppyrän perusteella.

Jos tuo mitä työryhmä kertoo pitää paikkaansa niin nykyinen HH-pohjainen boluslaskenta voi aiheuttaa pahoja virheitä boluksessa jos tuo ero HH-pohjaisen ja FID-pohjaisen välillä vaihtelee
- päivän eri aterioiden välillä
- eri päivien välillä
eli jos aterioiden rakenne vaihtelee (välillä on paljon +-merkkisiä tapauksia ja välillä ei niin paljon).

Jos ateriat ovat tässä mielessä tasalaatuisia (vaikka eroa olisikin HH- ja FID-pohjaisen välillä) niin tuo ero korjautuu helposti kun diabeetikko itse säätää HH-suhdettaan. Hän kuvittelee säätävänsä HH:lle annetun boluksen kerrointa mutta itse asiassa säätää koko aterialle annettua bolusta. Samaten osa erosta saattaa korjautua basaalin virityksillä.

Näiden erikoisempien bolustamisien aloittaaminen onkin hankalaa koska säätö pitää aloitta puhtaalta pöydältä ja tehdä ehkä ihan aluksi basaali-testi koko vuorokauden osalta.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Susihukka65

  • Veteraani
  • Viestejä: 1585

Kiinnostava aihe. En ole vielä ehtinyt lukea linkkejä, mutta kirjoittelen mitä tuli mieleen Matti H:n viestistä.

Australiassa on tutkijaryhmä jo pitkään kehitellyt menetelmää nimeltä Food Insulin Index, FII (ruuan insuliinivaste).

Luin joskus aiemmin yhden näistä tutkimuksista. Itseäni ihmetyttää että liha- ja maitotuotteet aiheuttavat aika runsasta insuliinin eritystä mutta ainakaan itselläni eivät kovin kummoista pistämistarvetta aiheuta! Tapahtuukohan terveen (ei-d1) ihmisen elimistössä jotain muutakin samaan aikaan joka toimii insuliinin vastavaikuttajana?

Tapahtuu: Kun proteiinipitoisen aterian jälkeen ohutsuolesta imeytyy verenkiertoon runsaasti aminohappoja, insuliinin lisäksi myös glukagonin eritys kiihtyy.

Insuliinia alkaa erittyä, jotta veressä kiertäviä aminohappoja, erityisesti haaraketjuisia aminohappoja (branched-chain amino acids, BAA: valiini, leusiini ja isoleusiini), saadaan siirretyksi lihassolujen sisään, missä ne hajotetaan lihassolujen energiaksi. Haaraketjuisten aminohappojen lisäksi erityisesti arginiini aiheuttaa voimakkaan insuliinivasteen.

Veren suuri aminohappopitoisuus itsessään aiheuttaa myös glukagonin erityksen kiihtymisen (syystä tai toisesta voimakkaimman vasteen saavat aikaan osittain eri aminohapot kuin insuliinin kohdalla eli arginiini ja alaniini).

Lisäksi glukagonia erittyy pienellä viiveellä. Sen saa aikaan verensokerin lasku, joka aiheutuu insuliinin erityksestä: aminohapothan eivät itsessään aiheuta verensokerin nousua, jota pitäisi insuliinilla korjata, vaan aminohappojen verensokeria nostava vaikutus ilmenee vasta (tunteja) myöhemmin, jos ja kun maksa käyttää niitä glukoneogeneesissä glukoosin valmistukseen. Pienellä viiveellä erittyvän glukagonin tehtävä on estää hypoglykemia.

Insuliini-glukagonivaste aminohapoille on yksilöllinen ja monilla vähäinen. Tästä syystä lihasmassan kasvattajilla on usein tapana käyttää hiilihydraatti-aminohappococktaileja, joiden hiilihydraatit saavat aikaan ärhäkän insuliinivasteen ja auttavat näin aminohappoja pääsemään lihassolujen sisään.

Ykköstyypin diabeetikolla insuliinivastetta ei tietenkään ole, mutta sen lisäksi varsinkin pitkään sairastaneilla glukagonivastekin voi olla epänormaali tai jopa puuttua kokonaan. Vaikuttaakohan tämä (ja millä lailla) proteiini(-rasva)-boluslaskentaan?

Proteiinien sokeristumisajat ja -määrät (eli se, kuinka suuren osuuden elimistö milloinkin päättää käyttää rakenne- ym. proteiineiksi ja kuinka suuren osuuden glukoosin valmistukseen) tuntuvat olevan aika oikukkaita. Ja niitä tavanomaisempia ongelmia on se, että ruoka-aineet erikseen syötyinä käyttäytyvät eri tavalla kuin summa-ateria. Jossakin on myös esitetty, että proteiinin vaatima insuliinimäärä ei ole vakio, vaan suuri proteiinimäärä nostaa verensokeria suhteellisesti enemmän kuin pieni - eikä nousu olisi edes lineaarinen. Tiedä häntä.

En tosiaan vielä ehtinyt perehtyä noihin linkkeihin, mutta oliko jossakin niistä puhetta että eri henkilöillä olisi erilainen vaste proteiineille samalla lailla kuin vaste hiilihydraateillekin on yksilöllinen?  Samoin kuin nykyään otetaan huomioon hiilariherkkyys, pitäisi boluslaskelmissa ottaa erikseen huomioon myös "prodeherkkyys".

Jos ateriat ovat tässä mielessä tasalaatuisia (vaikka eroa olisikin HH- ja FID-pohjaisen välillä) niin tuo ero korjautuu helposti kun diabeetikko itse säätää HH-suhdettaan. Hän kuvittelee säätävänsä HH:lle annetun boluksen kerrointa mutta itse asiassa säätää koko aterialle annettua bolusta.

Minusta tuntuu että tuo pätee minuun. Olen huomannut, että silloin kun tulee päiviä jolloin ei voi syödä mutta pitää syödä, ts. "ateriat" ovat jotakin puhdasta hiilaria, putoaa jatkuvasti hypoille. Nähtävästi juuri tavanomaisten proteiinien ja rasvojen puuttuminen aiheuttaa tämän, vaikka en tietoisesti laskekaan niille bolusta.
Kirjattu
D1 vuodesta 1971
Medtronic MiniMed 640G ja Humalog

ERKKU

  • Aktiivinen
  • Viestejä: 611

Ajattelin ennen kuin näin tätä osiota, että olisi hyvä tutkailla sokerin liikkumista ihmisen elimistössä. Tämä vitja voisi olla siihen otollinen paikka. Nyt en esitä vielä mitään täytyy pohjustaa ensin. Ja täytyy perehtyä edellä oleviin. Australiassa keksitään näköjään kaikenlaista. Eikö glukoosi-indeksit ja aurinkovoiteet sieltä lähtöisin.
Kirjattu

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

Australiassa keksitään näköjään kaikenlaista. Eikö glukoosi-indeksit ja aurinkovoiteet sieltä lähtöisin.
Se GI on kehitetty kait samassa paikassa siellä Australiassa.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

En tosiaan vielä ehtinyt perehtyä noihin linkkeihin, mutta oliko jossakin niistä puhetta että eri henkilöillä olisi erilainen vaste proteiineille samalla lailla kuin vaste hiilihydraateillekin on yksilöllinen?  Samoin kuin nykyään otetaan huomioon hiilariherkkyys, pitäisi boluslaskelmissa ottaa erikseen huomioon myös "prodeherkkyys".
FID-luku vastaa nykyisen laskennan HH-määrää eli aterian yhdelle ruualle lasketaan FID-luku kertomalla FII-luku ruuan määrällä (kuinka paljon suhteessa 1000 kJ:n energiaan). Tuo FII-luku saadan taulukosta (1000 kJ:n annos).
Aterian kaikkien ruokien FID-luvut lasketaan sitten yhteen. Tähän asti ei ole vielä yksilöllisyyttä.

Sitten lasketaan ateriabolus jakamalla FID-luku FID-suhteella joka vastaa nykyistä HH-suhdetta. Siihen voi siten jokainen soveltaa omaa säätöään niikuin nykyisinkin eli eri vrk aikoina voi käyttää eri FID-suhdetta. Toimii hyvin ins.pumpussakin.

Käsittääkseni tuolla tavalla laskien ei saa säädettyä erikseen prode-herkkyyttä ja hiilariherkkyyttä jos sitä tarkoitit. Jos sitä haluaa niin pitää alkaa tarkastelemaan FII-taulukkoa jossa näkyy kunkin ruuan Carb/Prot/FAT suhde ja sen perusteella virittää FII-taulukkoa itselleen sopivaksi. Se voisi jopa onnistua mutta varmaankin vaatii kokeilua sensorin avulla miten oma keho käyttäytyy eri ruuille. Mutta jos FII-taulukkoa pitäisi virittää erikseen eri aterioille niin sitten menee kyllä liian vaikeaksi  :)

Edit: Tämä huomautus löytyi siitä tutkimusraportista (alin linkki tuolla ketjun aloituksessa):
------------------------------------------------------------------------------------------------------
However, whether the FII algorithm is a better predictor of exogenous insulin requirement in the case of
high-protein foods with relatively little or no carbohydrate has yet to be investigated.
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Siinä tutkimuksessa kait sitten testailtiin "tavallisilla" ruuilla jossa oli tasaisemmin HH:ta ja proteiinia.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 04, 2014, 15:11:02 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

Huomautus vielä tuosta FID-suhteesta. Ryhmän tutkimuksissa skaalataan FID luku ylöspäin kertoimella 100/59 ilmeisesti siksi että pumpun annosoppaan parametreihin ei tarvitse puuttua. Eli heidän laskelmissan näkyy termi FID$ (skaalattu FID).
Silloin siis pitää boluslaskuissa käyttää henkilön normaalia HH-suhdetta.

Se puhdas teoria esittää että FID-suhde lasketaan henkilön omasta HH-suhteesta jakamalla luvulla 100/59.

Edit: Kysymys pohdittavaksi pumpun ja annosoppaiden käyttäjille:
Mitä haittaa näkisitte jos tuotaa soveltaa niin että laskee FID-suhteen tuon virallisen teorian mukaisesti ja syöttää sen sitten annosopaalle HH-suhteen tilalle. Mitkä toiminnat tai mahdolliset tärkeät tilastot menevät "rikki" ?
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 04, 2014, 15:21:19 ip kirjoittanut Reiska »
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

Tässä pari selvennystä linkitetystä dokumentista
http://ses.library.usyd.edu.au/bitstream/2123/11945/1/Bell_KJ_thesis_1.pdf
(kohdasta Frequently Asked Questions):
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Can the FID be calculated from the food label ?

No, the Food Insulin Index (FII) must be tested in healthy people without diabetes. The body is a very
complex system and there are many factors contributing to the overall insulin demand of the food. The
total amount of carbohydrate, protein and fat plays a role but it also depends on the types of
carbohydrate, protein and fat, how he nutrients interact in the food and in the body, how the food is
prepared/cooked and how the body digests it. The may also be factors we don’t know much about yet.
By measuring the insulin demand in people we can capture all these factors into one number.

Why are there only a limited number of foods in this booklet?

Each food needs to be tested by at least 10 people to find the Food Insulin Index (FII) value, so it takes
time to add new foods to the list. So far more than 130 commonly eaten foods have been tested and we
constantly testing more foods.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.

Reiska

  • Lentävä kynä
  • Viestejä: 3180

FII-tutkimus on lähtenyt liikkeelle Australiassa vuoden 1997 tienoilla. Tässä siiheen liittyvä tutkimus:
http://ajcn.nutrition.org/content/66/5/1264.full.pdf

Nimitys oli silloin "Insulin Index" eikä "Food Insulin Index".
Periaate oli aika sama kun tuossa nykyisesssäkin FII-taulukossa mutta referenssiruokana (FII=100, 1000 kJ) ei ole glukoosi vaan vaalea leipä. Siksi tuota silloista taulukkoa ei ehkä kannata paljon käyttää, uudessa taulukossa kaikki arvot on päivitetty tuolle uudelle referenssiruualle. En ole vertaillut onko paljon eroja.

Ruokien testit on silloinkin tehty ei-diabeetikoilla ja mittausaika 2h. Arvojen soveltamisessa puhutaan jostain syystä vain insuliinista riippumattomista diabeetikoista (non-insulin-dependent diabetes).

Jostain syystä "Insulin Index" touhu hiljeni tuon jälkeen ja putkahti sitten uudelleen esiin jossain vuoden 2008 tienoilla.
Kirjattu
D1 vuodesta 1977, pumppu 80-luvulta lähtien.
A-C Spirit Combo + Aviva Combo vuodesta 2012. A-C Insight 3/2020.
Humalog vuodesta 1996, vastaava Liprolog 9/2019. PumpCart/Novorapid 3/2020.
Libre/MiaoMiao/xDrip+ 8/2018. Dexcom G6 sensori/G6 appi/xDrip+ 3/2020.
Nightscout ja Android APS 12/2018.
 

Linkkejä